Näkökulma: Tekoäly ja luova tuho – mitä siitä pitäisi ajatella?

Tehokkuutta, tuottavuutta ja tekoälyä. Parempia prosesseja ja vähemmän virheitä. Tekoälylle asetetaan tällä hetkellä paljon odotuksia, mutta on yhä ennenaikaista esittää sen korvaavan ihmisten työpanoksen. 

Martti Asikainen, 21.10.2024

Woman looking at the screen. FAIR.
Nauha, jossa FAIR:in yhteistyökumppanien logot.

Tällä hetkellä tekoälyyn liittyvistä uhista puhutaan kenties enemmän kuin koskaan. Moni pelkää töidensä puolesta, kun taas toiset ovat optimistisempia. Esimerkiksi Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huangin mukaan työtä ei vie tekoäly, vaan ihminen, joka osaa käyttää sitä (Koski 2023). Samaa mieltä on myös Sofigaten teknologiajohtaja Juha Kujala.

Teknologiayhtiö Accenturen mukaan jokaisella työroolilla on potentiaalia uudistua. Arvioidessaan generatiivisen tekoälyn vaikutuksia yritys tunnisti jopa 200 kieleen liittyvää tehtävää, joita on mahdollista tehostaa tai automatisoida. Samalla se arvioi tekoälyn tulevan vaikuttamaan noin 40 % prosenttiin tehdyistä työtunneista (Daugherty et al. 2023).

Maailman talousfoorumi (WEF) puolestaan julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan maailmasta katoaa seuraavan viiden vuoden aikana 14 miljoonaa työpaikkaa. Kaikkiaan maailmaan syntyisi noin 69 miljoonaa työpaikkaa, kun samaan aikaan noin 83 miljoonaa katoaisi luovan tuhon mukana. Eniten töitä uskotaan syntyvän opetuksen ja maatalouden alalle, kun taas hallinnolliset tehtävät tulevat vähenemään (Battista et al. 2023).

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF taas on arvioinut, että Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa tekoäly tulee vaikuttamaan noin 60 prosenttiin kaikista työpaikoista, ja että noin puolessa tapauksista vaikutus on positiivinen (Cazzaniga et al. 2024). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin kolmanneksessa työpaikoista tekoäly tehostaisi työntekoa, jolloin työstä tulisi entistä kannattavampaa ja tuottavampaa.

Jotain katoaa, jotain syntyy

Tekoälyn esiinmarssi ja sitä seurannut kehitysloikka ei ole ensimmäinen ihmiskunnan historiassa. Kyseessä on jo neljäs teollinen vallankumous. Ensimmäisellä kerralla ihminen kesytti höyry- ja vesivoiman sekä koneellisti useita töitä. Toisen teollisen vallankumouksen aikana se oppi hyödyntämään sähköä ja siirtyi massatuotantoon. Kolmas vallankumous yhdisti elektroniikan ja informaatioteknologian, jonka myötä syntyi automaatio.

Teolliset vallankumoukset ovat osoittaneet, että vaikka ammatteja, työpaikkoja ja jopa kokonaisia aloja katoaa, niin aina syntyy jotain uutta ja tuottavampaa tilalle. Kehittyneissä talouksissa on jo pitkään edetty suuntaan, jossa tavaroiden myymisen sijaan myydään palveluita ja tuotteet ovat vain osa palvelukatalogia. Samaan aikaan syntyvyys on laskenut ennätysalhaiseksi, joka vaikuttaa tulevaisuuden työvoimaan (Tilastokeskus 2023).

Luova tuho on voima, jota ei voi välttää. Sen polttoaineena toimii yritysten välinen kilpailu, joka suorastaan pakottaa kehittämään tuotteita ja tuotantotapoja (esim. Kauhanen et al. 2015). Yrityksen kannalta jälkeen jääminen kehityksessä voi merkitä toiminnan muuttumista taloudellisesti kannattamattomaksi ja pahimmassa tapauksessa jopa konkurssia. Siksi yritysten on pakko mukautua ja tunnistaa muutostarpeet ajoissa.

Toisaalta on myös riski, että tekoäly menee muita teollisia vallankumouksia pidemmälle, mitä tulee luovaan tuhoon ja ihmisten työpaikkoihin. Sen sijaan, että se loisi uusia ammatteja ja aloja, se saattaakin pääosin vain korvata ihmisten työtehtäviä, jolloin menetetyille työpaikoille ei välttämättä syntyisi riittävästi vastapainoa (Trajtenberg 2018; Etelävuori 2023).

Pim, pom, pelistä pois

Tällä hetkellä on vielä epäselvää, ketkä ovat työelämän voittajia ja ketkä häviävät pelissä. Tekoälyn käytön lisääntyminen vaatii työntekijöiltä resilienssiä. Kyky oppia uutta ja sopeutua vaikeisiinkin muutoksiin ovat avainasemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tekoäly on jo nyt hiipinyt instituutioihin ja yrityksiin. Kääntäjät olivat sen ensimmäisiä uhreja, koska tekoäly kykenee käsittelemään kieltä nopeudella, johon ihminen ei pysty.

Esimerkiksi Euroopan unionissa kääntäjien määrä on laskenut tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan keskimäärin noin 50 työntekijän tahdilla, vaikka samaan aikaan käännettävien tekstien määrä on kasvanut huomattavasti (Sorgi & Di Saria 2023). Tilalle on palkattu yksittäisiä henkilöitä, jotka osaavat ohjata tekoälyä kehotteiden avulla. Kääntäjien lisäksi tulilinjalla ovat esimerkiksi entry-tason koodaajat, data-analyytikot, verkkopalveluiden kehittäjät, yrityslakiasiantuntijat, asiakaspalvelijat, toimittajat, kirjanpitäjät ja oikolukijat.

Saksalainen iltapäivälehti Bild esimerkiksi on ilmoittanut pienentävänsä tekoälyn avulla henkilöstökuluja noin sadalla miljoonalla eurolla (Henley 2023). Tietokonejätti IBM puolestaan on ilmoittanut korvaansa tekoälyllä jopa 7 800 työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana (Asikainen 2023; Ford 2023). Myös yhdysvaltalainen Salesforce korvasi tekoälyllä alkuvuodesta yli 700 henkilöä. Online-rahoituspalveluita Klarna puolestaan suunnittelee korvaavansa lähivuosina jopa puolet henkilökunnastaan tekoälyn avulla (Ford 2024; Lehtonen 2024).

Tasa-arvo puhuttaa

IMF:n mukaan korkeakoulutetut naiset ovat miehiä alttiimpia tekoälyn tuomille muutoksille, mutta samaan aikaan heillä on selvästi iäkkäämpiä työntekijöitä paremmat eväät sen hyödyntämiseen työssään (Cazzaniga et al. 2024). Selustan turvaaminen voi vaatii kokeneemmaltakin asiantuntijalta tekoälyn varhaista omaksumista osaksi työmetodeja sekä oman asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä.

Tekoälyn tuomat muutokset ovat haastavimpia työelämänsä vasta aloittaville nuorille sekä iäkkäämmille työntekijöille. Korkeakouluista saa hyvät eväät uran aloittamiseen, mutta asiantuntijuus syntyy vasta työelämässä, ja jos tulilinjalla ovat erityisesti entry-tason tietotyöntekijät, niin uhkana on, ettei asiantuntijuutta pääse koskaan kehittymään. Toisaalta samaan aikaan voi syntyä täysin uudenlaisia työtoimenkuvia, joka voi parantaa uusien tekijöiden kilpailukykyä työmarkkinoilla.

Nopea kehitys voi olla haaste etenkin iäkkäämpien henkilöiden kohdalla, sillä tutkimusten mukaan ihmisen halu ja kyky oppia uutta laskee iän myötä. Samalla myös tavat tehdä asioita juurtuvat iän myötä entistä syvemmälle, joka voi johtaa käytöksen jäykkyyteen (esim. Matamales et al. 2016). Moni miettiikin, onko kyse digitaalisesta syrjinnästä, jossa nuoremmat sukupolvet ovat luoneet itselleen työkaluja, jotka ymmärtävät heitä ja heidän tarpeitaan iäkkäämpiä paremmin.

Tekoäly pakottaa yhteiskunnan reagoimaan

Tekoäly on arkikäytössä hyödyllinen ja tehostaa työtämme, mutta yhteiskunnallisena muutoksena ja koko työelämän läpi leikkaavana voimana se pakottaa meidät pohtimaan myös vallan ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä. Kun työ muuttuu ja työpaikkoja katoaa, on yhteiskunnan tehtävä löytää keinoja massatyöttömyyden välttämiseksi, jotta yhteiskunnallinen eriarvoisuus ei hullaantuisi ja pääsisi karkaamaan täysin käsistä.

Samaan aikaan myös korkeakoulut pakotetaan reagoimaan, jotta niiden opinahjoista ulos putkahtelevat, aloittelevat asiantuntijat pystyvät vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeeseen. Koulutusten on pysyttävä tekoälyyn liittyvän kehityksen mukana, jotta vastavalmistuneet asiantuntijat kykenevät peittoamaan tekoälyn yksinkertaisemmissa entry-tason tehtävissä ja hyödyntämään sitä tehokkaasti työssään.

Nopea kehitys voi osaltaan vaatia myös lainsäädännön tarkastelua, koska vauhdikas muutostahti, yleinen näköalattomuus ja kasvavat työttömyyslukemat voivat johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin sekä kasvavaan eriarvoisuuteen. Vaakakupeissa painaa liike-elämän kehitys, tehokkuus ja viivan alle jäävä liikevoitto sekä eettiset ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät kysymykset, joihin ei ainakaan vielä toistaiseksi ole löydetty kestäviä ratkaisuja.

Lähteet

Asikainen, M. (2023). Tekoälyn tuleminen kirittää tietotyöläisen osaamisvaatimuksia. Julkaistu eSignalsissa 10.05.2023. Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. Viitattu 21.10.2024.

Asikainen, M. (2023). Tulisiko ilman tekoälyä tuotettu sisältö sertifioida kuluttajansuojan nimissä? Julkaistu eSignalsissa 28.6.2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. Viitattu 26.10.2024.

Battista, A., Grayling, S., Hasselaar, E., Leopold, T., Li, R., Rayner, M. & Zahidi, S. (2023). Future of Jobs Report. Insight Report. World Economic Forum. Geneve. Viitattu 26.10.2024.

Cazzanica, M., Jaumotte, F., Li, L., Melina, G., Panton, A. J., Pizzinelli, C., Rockall, E. & Taveres, M. (2024). Gen-AI: Artificial Intelligence and the Future of Work. SDN/2024/001. International Monetary Fund. Viitattu 26.10.2024.

Daugherty, P., Ghosh, B., Narain, K., Guan, L. & Wilson, J. (2023). A new era of generative AI for everyone. The technology underpinning ChatGPT will transform work and reinvent business. Accenture. Viitattu 26.10.2024.

Ford, B. & Bloomberg. (2024). Salesforce slashes 700 jobs, adding to brutal string of 2024 tech layoffs. Julkaistu Fortunessa 27.1.2024. Viitattu 21.10.2024.

Etelävuori, E. (2023). Tekoäly ja sen tuottavuusvaikutukset. Valtiovarainministeriö. Helsinki.

Kauhanen, A., Maliranta, M., Rouvinen, P. & Vihriälä, V. (2015). Työn murros. Riittääkö dynamiikka?. Taloustieto Oy. Helsinki. Viitattu 26.10.2024.

Koski, A. (2023). Työtäsi ei vie tekoäly, vaan ihminen, joka sitä osaa käyttää. Julkaistu Helsingin Sanomissa 25.6.2023. Sanoma Pro. Helsinki. Viitattu 26.10.2024.

Kujala, J. (2024). Tekoäly korvaa ihmisen – ja kolme muuta myyttiä, jotka murtuivat vuonna 2023. Julkaistu Kauppalehdessä 23.01.2024. Viitattu 26.2.2024.

Lehtonen, V-P. (2024). Maksu­palvelu­yhtiö Klarna aikoo irti­sanoa lähes puolet, syynä teko­äly. Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.8.2024. Sanoma. Helsinki. Viitattu 26.10.2024.

Matamales, M., Skrbis, Z., Hatch, R. J., Balleine, B. W., Götz, J. & Bertran-Gonzales, J. (2016). Aging-Related Dysfunction of Striatal Cholinergic Interneurons Produces Conflict in Action Selection. Neuron, vol. 90, s. 362-373. Cell Press. Cambridge.

Sorgi, G. & Di Sario, F. (2023). Who killed the EU’s translators? Julkaistu Politicossa 12.5.2023. Axel Springer SE. Viitattu 26.10.2024.

Tilastokeskus. (2023). Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2023. Julkaistu Tilastokeskuksen sivuilla 27.7.2023. Tilastokeskus. Helsinki. Viitattu 26.10.2024.

Trajtenberg, M. (2018). Artificial Intelligence as the Next GPT: A Political-Economy Perspective. National Bureau of Economic Research. Viitattu 26.10.2024.

White logo of Finnish AI Region (FAIR EDIH). In is written FAIR - FINNISH AI REGION, EDIH
Euroopan unionin osarahoittama logo

Finnish AI Region
2022-2025.
Medialle