Kilpailuetuna tekoäly: FAIR tapahtumassa tuotiin tekoäly osaksi tätä päivää

Miten tekoälystä saisi todellista kilpailuetua? Tähän kysymykseen saimme vastauksen lokakuun lopussa Aalto-yliopiston valtavassa Dipoli-salissa, kun FAIR-ekosysteemin jäseniä kokoontui yhteen. Vajaan 200 hengen joukko koostui startupeista, keskisuurista yrityksistä, teknologiajättien edustajista ja erilaisista tekoälyasiantuntijoista.

Nauha, jossa FAIR:in yhteistyökumppanien logot.

Lokakuun lopussa Aalto-yliopiston Dipoli-salissa vallitsi poikkeuksellinen ilmapiiri, kun lähes 200 tekoälyintoilijaa kokoontui yhteen pohtimaan, miten tekoälystä saisi todellista kilpailuetua yrityksille. Finnish AI Regionin (FAIR) järjestämä ekosysteemintapahtuma keräsi paikalle asiantuntijoita monenlaisista lähtökohdista aina startupeista teknologiajätteihin ja tutkimuskenttään.

Tapahtuman avannut Aalto-yliopiston Jussi Rantsi totesi puheenvuorossaan, että yksinkertaisten, arkea ja vapaa-aikaa helpottavien sovellusten, kuten karttapalveluiden, hakukoneiden ja chatbottien jälkeen tekoälyä on alettu hyödyntämään yhä monimutkaisemmissa ratkaisuissa. Kaikessa hiljaisuudessa sen tietoinen käyttö on laajentunut palveluista koko liiketoiminnan tehostamiseen.

FAIR:in ekosysteemistä vastaavan Rantsin mukaan muutoksen kiihdyttäminen vaatii tukea. Hän pitää tärkeänä, että kotimaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus saada FAIR:in kautta helposti ja nopeasti kattava kuva tarjolla olevista palveluista ja muista mahdollisuuksista.

– On tärkeää, että kotimaiset pk-yritykset saavat matalalla kynnyksellä ja aikatehokkaasti tietoa konkreettisista tarjolla olevista mahdollisuuksista. Erilaiset inspiroivat esimerkit, käyttötapausten jäsentelyt ja lähitulevaisuuden hahmottelut auttavat meitä kaikkia ryhtymään toimeen ja tekemään parempia valintoja, hän toteaa.

Startupit osoittamassa suuntaa

Kun pohditaan seuraavaa askelta digitalisaation tiellä, on oleellista ymmärtää, mitä muutos todellisuudessa tarkoittaa. Tilaisuudessa haluttiin antaa tilaa heille, jotka parhaiten ymmärtävät liikemaailman murrosta: yrityksille itselleen.

Tapahtumassa kuultiin useiden eri startupien ja palveluntarjoajien pitchauksia, eli kolmen minuutin pituisia palveluesittelyitä. Tekoäly on valjastettu startupien toimesta muun muassa suurten datamäärien jäsentelyyn, bottien eli virtuaalisten robottien luomiseen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, logistiikan ja tilan hahmottamiseen sekä terveyspalveluiden, omien kielimallien ja konsulttipalveluiden kehittämiseen.

Rantsin mukaan tapahtuma tarjosi pk-yrityksille monipuolista tukea tekoälyn hyödyntämiseen kolmella keskeisellä tavalla. Ensinnäkin se tarjosi inspiraatiota ja käytännön esimerkkejä tekoälyn mahdollisuuksista. Toiseksi osallistujille annettiin selkeitä suuntaviivoja siitä, mitä tekoälyn saralla voi ja kannattaa juuri nyt tehdä. Kolmanneksi tapahtuma loi mahdollisuuksia verkostoitua, tuoden yhteen tekoälyratkaisujen tarjoajat ja niitä tarvitsevat yritykset. 

– Näiden elementtien avulla pyrittiin madaltamaan kynnystä tekoälyn käyttöönottoon pk-yrityksissä. Suomessa on jo vahvaa AI-osaamista ja toimivia tekoälyratkaisuja, ja tapahtuma rohkaisi pk-yrityksiä hyödyntämään näitä resursseja, tekemään tulevaisuuden suunnitelmia ja löytämään konkreettisia keinoja tekoälyn tuoman kilpailuedun saavuttamiseksi, hän pohtii.

Kaikkia esityksiä yhdisti palveluiden helppokäyttöisyys ja työn hallitsemisen sujuvoittaminen. Tämän artikkelin lopusta löytyy luettelo kaikista palveluntuottajista sekä linkit heidän verkkosivuillensa, joista pääsee oppimaan lisää esillä olleista tekoälypalveluista.

Tekoäly on osa teknologiajättien arkirutiineja

Myös suuret tekonologiayritykset jakoivat kokemuksiaan tekoälystä tapahtumassa. Microsoftin kumppanimyyntiyhteistyön johtaja Tarja Jernström kertoi, miten Microsoft on tuonut tekoälyn osaksi yritysten jokaista ohjelmaa ja applikaatiota työn
sujuvoittamiseksi. Jernström tukee työssään myös Microsoftin omaa startup-verkostoa,  sillä yrityksessä uskotaan seuraavien, digitalisaatiota mullistavien innovaatioiden voivan hyvinkin tulla Suomesta.

Googlen asiakasinsinööri Sandra Calvo rohkaisi kuulijoita olemaan rohkeita ja kokeilunhaluisia tekoälyn kanssa. “Promptaaminen”, eli kehotteiden antaminen, tarkoittaa tekoälyn ohjaamista annettujen ohjeiden tai datan avulla, ja sen kehittämistä tulisi jokaisen kokeilla omalla alallaan. Onnistuminen ei ole kiinni siitä, kuinka hyvin tekoälyä käyttää, vaan siitä, kuinka valmis on kokeilemaan ja haastamaan tekoälyn tarjoamia tuloksia kohti omaa päämäärää.

Lisäksi Calvo iloitsi FAIR-tapahtumassa mahdollisuudesta tuoda yhteen niin suuria teknologiayrityksiä kuin aloitteleviakin innovaatioyrityksiä.

–  Harvoin on tapahtumia, joissa suuret ja pienet yritykset kohtaavat, eikä sellaisten järjestäminen ole kovin helppoa. Siksi on todella hienoa, että pystymme kokoontumaan kaikki yhteen. Startupien avulla voimme nähdä, miltä tulevaisuus näyttää, hän sanoo.

Tekoäly vapauttaa aikaa luovuuteen

Kuinka kauan kestää tutustua 20 000 tuotteeseen? Kuka tuntee kaikki lakikirjat kannesta kanteen? Entä kuka osaa piirtää talon arkkitehdin tarkkuudella? Mitä tapahtuu, kun koneoppiminen tekee tämän kaiken mahdolliseksi, muutamassa sekunnissa? Näillä kysymyksillä yrittäjä, toimittaja ja Younite-AI-yrityksen perustaja Henri ”Henkka” Hyppönen haastoi yrityksiä pohtimaan tekoälyn luomia mahdollisuuksia.

Kun yrityksillä on tekoäly apunaan ideoimassa, laskemassa ja jopa ennustamassa tulevia tapahtumia todennäköisyyksien avulla, vapautuu valtava määrä aikaa liiketoiminnan kehittämiseen. Tämän muutoksen myötä yrityksillä on kuitenkin edessään uusi haaste.

–  Meidän täytyy ymmärtää, että tekoälyä ei tule käyttää vanhojen prosessien ja työskentelytapojen tehostamiseen. Kehityksen mukana meidän täytyy tehdä asioita kokonaan uudella tavalla, luoda uudet prosessit, joilla luoda tätä maailmaa, Hyppönen toteaa.

Tekoäly vapauttaa käsiimme aikaa, mutta yritysten täytyy itse määrittää, mihin kaikkeen uuteen ja innovatiiviseen tuo aika käytetään. Esimerkkinä Hyppönen muistuttaa teollisen vallankumouksen toisesta aallosta: kun höyrystä siirryttiin sähköön, tehtaiden tuottavuus ei ampaissut hetkessä pilviin.

 Siirtyminen vaati uuden teknologian todellista ymmärtämistä, kokeilemista ja soveltamista, ennen kuin sen todellisesta potentiaalista päästiin nauttimaan.

Tekoäly mahdollistaa myös valtavien datamäärien ja tiedon käsittelyn, mistä on merkittävää etua yrityksille, kuten Hyppönen muistuttaa: “Kun fyysinen muuttuu digitaaliseksi, muuttuu koko maailma dataksi, mitä käyttää hyödyksi.”

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja upealle FAIR-tiimille! With FAIR you become the future!

Jos et vielä seuraa meitä, tilaa uutiskirjeemme tai ala seuraamaan meitä LinkdInissä, niin saat ensikäden tietoa tekoälyn kehittymisestä, palveluista yrityksille sekä tapahtumistamme!

Alta löydät vielä tapahtumassa esiintyneiden palvelutarjoajien verkkosivut: 

 

White logo of Finnish AI Region (FAIR EDIH). In is written FAIR - FINNISH AI REGION, EDIH
Euroopan unionin osarahoittama logo

Finnish AI Region
2022-2025.
Medialle