Menu
Tekoälyn muovaama maailma – olemmeko valmiita olemaan osana sitä? FAIR:in tekoälyterveiset Hollannista
Tekoäly luo päivittäin uusia mahdollisuuksia, jotka tuottavat kiistatonta tehokkuutta, säästöjä ja loputtomia määriä innovaatioita yritysmaailmaan, mutta mikä on se hinta, jonka maksamme edistyksestä? Tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset, regulointi ja yhteiset pelisäännöt ovat päivä päivältä vaikeammin hahmoteltavissa ja hallittavissa. Näitä ja monia muita ajankohtaisia kysymyksiä pohdittiin myös Hollannissa järjestetyssä World AI Summitissa.
Mikä yhdistää demokratiaa, yrityksiä ja yhteiskuntaa? Taidetta, ihmissuhteita sekä Applen ja Microsoftin kaltaisia teknologiajättiläisiä tai globaaleja instituutioita kuten Euroopan uniota, YK:ta ja Maailmanpankkia? Muutos, joka muovaa ja ravistelee yhteiskunnan jokaista toimialaa ja sen nurkkaa – muutos, jota kutsutaan tekoälyksi. FAIR osallistui lokakuussa Amsterdamissa järjestettyyn World AI Summitiin, jonne kokoontui lähes 10 000 alan ammattilaista keskustelemaan tekoälystä ja sen vaikutuksista.
FAIR:in rooli oli tarkastella tekoälyn kasvavaa roolia yhteiskunnassa sekä pohtia, määrittääkö tekoäly globaalin maailman kehitystä, vai määritämmekö me tekoälyn kehitystä. FAIR:in projektipäällikkö Solja Sulkusen mukaan teknisten tekoälyratkaisujen kehittämisen lisäksi on myös tärkeää tuoda ihmisiä yhteen pohtimaan tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti generatiivisen tekoälyn aikakaudella.
—On tärkeää pohtia, miten inklusiivisuus toteutetaan, ja miten voimme osaltamme tehdä rakenteet näkyviksi. Haluamme tekoälyn kehittämisen perustuvan fiksuihin päätöksiin, jossa huomioidaan niin käyttöönoton keskittäminen kuin hajauttaminenkin. Puhumattakaan tekoälyn tuottamasta sisällöstä, joka onkin sitten täysin oma lukunsa, hän pohtii tapahtumassa ollessaan.
Käytön mukaan vastuu kasvaa – niin valtiolla kuin yksilöilläkin
Amsterdamin tapahtumassa kävi hyvin nopeasti selväksi, että tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto etenee huimaa vauhtia, ja on lähes mahdotonta pysyä mukana sen kaikista käyttötarkoituksista. Pelkästään viimeisen vuoden aikana tekoälyn käyttö yrityksissä on tuplaantunut globaalilla tasolla. Tutkimusten mukaan jopa 65 prosenttia yrityksistä hyödyntää tänä päivänä generatiivista tekoälyä liiketoiminnassaan.
AI Summitissa käytiin laajoja keskusteluja siitä, miten tekoäly muuttaa niin demokratian, politiikan kuin disinformaationkin luonnetta. Esimerkiksi nostettiin Yhdysvaltain taannoiset presidentinvaalit ja sen yhteydessä levinnyt disinformaatio ja vaalitulosten laskemisen ongelmat. Toisinaan oli vaikeaa tunnistaa, mikä on todellisten ihmisten luomaa informaatiota, mikä tekoälyn generoimaa vaikuttamista tai algoritmien pohjalta luotua yksilölle suunnattua ”uutistietoa”.
“Pelkästään viimeisen vuoden aikana tekoälyn käyttö yrityksissä on tuplaantunut globaalilla tasolla.”
Koska tekoäly kehittyy myös sen mukaan, miten kielimalleja, ohjelmistoa ja datankäsittelyä kehitetään, on myös hyvä kysyä, kenellä on oikeus ja mahdollisuus viedä ohjelmiston kehittymistä haluamaansa suuntaan. Tapahtumassa keskusteltiin paljon myös Euroopan unionin tekoälysäädöksestä (AI Act), joka on maailman ensimmäinen kattavakansainvälinen tekoälyä koskeva säädös. Säädös on luotu varmistamaan ja vahvistamaan kansalaisten perusoikeuksia tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä. Samalla se kieltää kaikki sellaiset tekoälyjärjestelmät, joita pidetään uhkana ihmisten turvallisuudelle, toimeentulolle ja oikeuksille.
Riskien ja tietoaukkojen tunnistaminen
Act.AI.Nowin toimitusjohtaja ja perustaja Jeannette Gorzala, joka on ollut mukana muovaamassa EU:n tekoälysäädöstä, korosti konferenssissa pitämässään puheessa myös yksilön vastuuta. Hänen mukaansa tekoälysäädös on hyvä luokittelemaan ja sääntelemään tekoälyn käyttöä riskitasojen perusteella, mutta käytön lisääntyessä ei tulisi unohtaa myöskään käyttäjien omaa vastuuta.
Samalla hän painotti, että siinä missä valtioiden täytyy keskittyä riskien ja mahdollisten tietoturva-aukkojen tunnistamiseen myös yritysten on oltava mukana luomassa yhteisiä pelisääntöjä. Gorzala muistutti tekolälyn tuottavan tekstiä, ei faktoja. Sen vuoksi onkin yksilön omalla vastuulla kehittää medialukutaitoaan ja kouluttautua kehityksen mukana.
Kaiken keskiössä on vastuullisuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus. Loppukäyttäjän on ymmärrettävä uusien teknologioiden toimintaperiaatteet ja arvioida niiden soveltuvuus omien tarpeidensa mukaan. Samaan aikaan organisaatioiden on kannustettava henkilöstöä kriittiseen ajatteluun sekä rohkaistava heitä tarkastelemaan tekoälyn tuottamaa tietoa analyyttisesti ja riskit huomioiden.
"Peli on vasta alkanut"
Yhteisestä vastuunkannosta puhui myös Petri Myllymäki, Helsingin yliopiston tekoälyn ja koneoppimisen professori, joka oli yksi World Summit AI -tapahtuman paneelikeskustelijoista. Asiantuntijat keskustelivat yleiskäyttöisen tekoälyn kehityksen laajemmista riskeistä, dialogin tarpeesta, tekoälyn kansallismielisyyden kasvusta sekä siitä, miten saavuttaa globaali yhteisymmärrys tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä.
Yksi suurimmista ratkaisemattomista kysymyksistä on: kuka saa päättää tekoälyn käytöstä, ja ketkä otetaan mukaan näihin maailmanlaajuisesti merkittäviin neuvotteluihin tekoälyn sääntelystä? Jos mukana ovat vain EU, “globaali pohjoinen” tai maat, jotka pystyvät sijoittamaan merkittävästi teknologiakehitykseen, onko muulla maailmalla sananvaltaa yhteisissä sääntely- ja käyttöperiaatteissa? Erilaiset kulttuurit ja kontekstit muokkaavat myös kielimallien ja ohjelmistojen kehitystapaa – mikä toimii Euroopassa, ei välttämättä toimi Aasiassa.
“Niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin on kannettava vastuu.”
YK:n tekoälyn neuvoa-antavassa asiantuntijaryhmässäkin toimivan Myllymäen mukaan on selvää, että kaikki haluavat tekoälyratkaisujen olevan luotettavia ja säädeltyjä, mutta sellaista tavoitetta ei voi saavuttaa pelkästään nappia painamalla.
– Niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin on kannettava vastuu sääntelystä ja työskennellä aktiivisesti yhteisen tavoitteen eteen. Nyt on aika tehdä päivittäistä työtä, sillä tekoäly kehittyy nopeammin kuin edes ymmärrämme – peli on vasta alkanut, tiivisti FAIR:inkin kanssa yhteistyössä toimiva Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtajanakin toimiva Myllymäki.
Paneelissa keskusteltiin myös uuden innovaatioaikakauden lähestymisestä. Tekoälyn tullessa yhä suuremmaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme se ei ainoastaan muovaa teknologian kehitystä, vaan vaikuttaa myös siihen, miten yhteiskuntamme ja kulttuurimme kehittyvät. Dell Technologiesin myynnin esivaiheen EMEA DCWS-johtaja Paul Brook totesikin keskustelussa, että tähän haasteeseen vastaaminen ei vaadi vain kylää, vaan koko maailman, joka kasvattaa ja pohtii yhdessä tekoälyn suuntaa.
Innovaatioiden valtavassa virrassa on tärkeää säilyttää tasapaino teknologian hyödyntämisen ja sen hallinnan välillä. Kyse on tavoista, joita emme vielä täysin kykene edes ennustamaan. Tekoäly luo merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös ennennäkemättömiä haasteita, jotka vaativat ennakoivaa sopeutumista ja eettisiä ratkaisuja kiireellisesti.
Tekoälyagentit palveluksessanne
Riskien lisäksi tapahtumapuheenaiheena olivat luonnollisesti myös kehityksen positiiviset puolet, kun alan huippuasiantuntijat ja tutkijat avasivat yleisölle tekoälyn mahdollisuuksia. Katse käännettiin muun muassa tekoälyagentteihin, eli tekoälyohjelmiin, jotka pystyvät itsenäisesti suorittamaan tehtäviä, tekemään päätöksiä ja vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tekoälyagenttien avulla tekoäly ei ainoastaan vastaa ja luo pyydettäessä uutta materiaalia, vaan se on ohjelmoitu itsenäisesti ennakoimaan esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä, terveydentilan muutoksia, rakennustyömaiden riskejä, luonnonkatastrofeja tai reagoimaan humanitaarisiin kriiseihin. Tekoälyn avulla riskien ennakoiminen, resurssien allokointi, reagointi ja päätöksenteko helpottuvat, mikä taas edistää näin yhteiskunnan ja yritysten toimintaa niin paikallisella ja kuin kansainväliselläkin tasolla.
– On ollut yhä mielenkiintoisempaa huomata, että kaikissa suurissa tekoälytapahtumissa syksyllä 2024 on toistuvasti keskusteltu aiheista, kuten multimodaalisesta hausta ja tekoälyagenteista, mikä antaa myös pk-yrityksille selkeämmän näkymän tulevaisuuteen,” kuten projektipäällikkö Sulkunen mainitsi tapahtuman jälkeen.
