Pohjoismaiset yritykset ovat alkaneet näkemään tekoälyn pelkän tehokkuustyökalun sijaan strategisena innovaation moottorina. Tuore tutkimusraportti paljastaa kasvavan kuilun tekoälyn edelläkävijöiden ja perässätulijoiden välillä. Vaikka riittämättömät investoinnit ovat ohittaneet osaajapulan merkittävimpänä kasvun esteenä, tekoälyn strategiansa ytimeen asettaneet yritykset saavuttavat selkeitä kilpailuetuja ja luovat uusia tulovirtoja.
Martti Asikainen, 14.3.2025
Kattava Nordic State of AI -tutkimusraportti osoittaa, että yritykset nostavat tekoälyn yhä useammin liiketoimintastrategioidensa keskiöön. Samalla ne kehittävät selkeämpiä viitekehyksiä menestyksen mittaamiseen ja panostavat tekoälyn tuomiin kilpailuetuihin.
AMD Silo AI:n ja AI Finlandin julkaisema neljäs ”The Nordic State of AI” -tutkimus kartoitti yli 120 yritystä ja 17 julkisen sektorin organisaatiota Pohjoismaissa arvioidakseen tekoälyn käyttöönoton nykytilaa, investointeja ja haasteita.
– Tekoäly on tämän vuosisadan merkittävä teknologinen aalto. Se luo uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia, mutta voi myös koitua niiden kohtaloksi, jotka jäävät kehityksestä jälkeen, toteaa AMD Silo AI:n johtaja Niko Vuokko tutkimusraportin johdannossa.
Raportti nostaa esiin kasvavan kuilun tekoälyn käyttöönoton edelläkävijöiden ja perässätulijoiden välillä. Tekoälyn tuloksiin tyytyväisimmillä yrityksillä on useita yhteisiä piirteitä:
Julkisen sektorin organisaatiot sen sijaan ovat jäljessä arviointikehysten käyttöönotossa – vain 24 prosentilla on tällaisia rakenteita verrattuna yksityisen sektorin 41 prosenttiin.
Vaikka tekoälyn käyttöönotto yleistyy kaikissa tutkituissa teknologioissa, luonnollisen kielen käsittely (NLP) ja generatiivinen tekoäly ovat selkeästi edellä, erityisesti henkilökohtaisen tuottavuuden parantamisessa ja osana yritysten tuotteita.
Muita teknologioita, kuten esimerkiksi optimizing engineitä, deeplearningiä ja computer visionia hyödynnetään enemmän tutkimuksessa ja kehityksessä sekä tuotanto- ja valmistusprosesseissa.
Innostuksesta huolimatta investointien tasot herättävät huolta. Yli 50 % tutkituista yrityksistä suunnittelee investoivansa vain alle 500 000 euroa tekoälyyn seuraavan 12 kuukauden aikana, mikä raportin mukaan on riittämätön määrä globaalin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
Tutkimusraportti myös osoittaa, että investointiprioriteettien painopiste on siirtynyt: koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat nyt tärkeämpiä kuin uusien osaajien rekrytointi. Tämä heijastaa sekä tekoälyasiantuntijoiden niukkuutta että kasvavaa tarvetta koko organisaation kattavalle tekoälylukutaidolle.
Tutkimusraportti korostaa maiden rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ja muistuttaa, että Pohjoismailla on pitkä historia yhteistyöstä eri aloilla. Yli 60 % tutkituista yrityksistä osallistuu jonkinlaiseen ekosysteemiyhteistyöhön, mikä voi auttaa Pohjoismaita kilpailemaan tehokkaammin globaalissa tekoälykilpailussa.
– Pohjoismaiden täytyy houkutella osaajia myös alueen ulkopuolelta. Tämä edellyttää yrityksiltä kunnianhimoisia tekoälystrategioita sekä palkitsevia ja haastavia projekteja, jotka houkuttelevat huippuosaajia, tutkimusraportissa kirjoitetaan.
Tulokset viittaavat siihen, että vaikka tekoälyn käyttöönotto kypsyy koko Pohjoismaiden alueella, kuilun kaventaminen edelläkävijöiden ja perässätulijoiden välillä vaatii merkittäviä lisäinvestointeja, tekoälyn nostamista strategiseen keskiöön sekä jatkuvaa ekosysteeminlaajuista yhteistyötä.
Voit lukea koko raportin osoitteessa: https://aifinland.fi/nordic-state-of-ai/.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts