Suomella on käsissään avaimet nousta Euroopan unionin johtavaksi maaksi kriittisten digitaalisten teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa, arvioidaan Sitran, Teknologiateollisuus ry:n ja VTT:n tuoreessa julkaisussa.
Martti Asikainen, 27.5.2025
Suomella on käsissään historiallinen mahdollisuus nousta Euroopan johtavaksi maaksi kriittisten digitaalisten teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa. Näin arvioidaan Sitran, Teknologiateollisuus ry:n ja VTT:n tuoreessa yhteisjulkaisussa.
Julkaisu piirtää karua kuvaa EU:n teknologisesta kilpailukyvystä. Maanosa on jäänyt pahasti jälkeen Kiinasta ja Yhdysvalloista, minkä vuoksi sen tulisi painottaa budjetissaan nykyistä enemmän kriittisten teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Tämän lisäksi on kehitettävä innovaatiotoiminnan rakenteita ja osaajien houkuttelua.
– On varmistettava, että EU:n toimet painottavat huippuosaamista alueellisten erojen tasaamisen sijaan. Innovaatiorahoituksessa esimerkkiä voisi hyvinkin ottaa Suomessa toimivaksi havaitusta veturiyritysmallista, joka sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.
Kriittiset teknologia-alueet on määritelty osana EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiaa. Asiantuntijat nostavat esiin seitsemän teknologia-aluetta, joilla Suomella on poikkeuksellista osaamista: tekoäly, suurteholaskenta, puolijohteet, kvanttiteknologiat, tietoliikenne, avaruusteknologiat ja kyberturvallisuus.
Suomelle julkaisu esittää useita konkreettisia toimenpiteitä. Keskeisimpänä ehdotuksena on pääministerin johtama pyöreä pöytä, jossa poliittinen johto, yritykset ja tutkimusorganisaatiot määrittäisivät yhdessä maan suuntaa teknologisessa kehityksessä.
Muita Suomi-suosituksia ovat veturiyritysmallin laajentaminen kriittisten teknologioiden kehittämiseen sekä dataekosysteemeille suunnattu allianssirahoitusmalli, joka edistäisi kriittisille digiteknologioille välttämättömän datan jakamista ja hyödyntämistä.
Huomiota tulisi kiinnittää myös puolustussektorin ja yritysten väliseen yhteistyöhön, kasvuyritysten pääomarahoituksen saatavuuteen ja ulkomaisten investointien sijoittumiseen. Lisäksi julkaisu ehdottaa keinoja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi.
Ehdotettuihin keinoihin kuuluu päättäjille suunnattu teknologiavalmennusohjelma, Kriittisten teknologioiden kansallinen foorumi viranomaisille ja tutkimusorganisaatioille, pääministerin luotsaama kriittisten teknologioiden pyöreä pöytä sekä erillinen lippulaivatapahtuma kasvattamaan kansainvälistä tunnettuutta.
– Suomalaisia innovatiivisia yhteistyömalleja, kyvykkyyksiä sekä huippututkimustamme voidaan levittää ja juurruttaa koko Eurooppaan. Meillä on mahdollisuus ennakoida teknologiakehityksen vaikutuksia, kohdentaa resursseja strategisesti ja toimia ajatusjohtajana myös kansainvälisesti, sanoo Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius.
Kaiken kaikkiaan Sitran, Teknologiateollisuus ry:n ja VTT:n ydinviesti on selkeä ja yksinkertainen: globaalissa kilpailussa teknologinen osaaminen ja päätöksenteon ketteryys voivat ratkaista koko maan tulevaisuuden taloudessa ja turvallisuudessa – maanosasta puhumattakaan.
Suomella on ainutlaatuinen yhdistelmä tutkimusta, yritysosaamista ja poliittista vakautta. Jos maa pelaa korttinsa oikein, niin se voi olla pelinrakentaja Euroopalle – ei vain pieni maa pohjoisessa. Teknologiavaikuttajana Suomen panos voisi määrittää koko mantereen digitaalisen tulevaisuuden.
EU:n etsiessä vastaus Kiinan ja Yhdysvaltojen teknologiselle ylivallalle, pienet mutta ketterät toimijat voivat nousta yllättävän tärkeään asemaan. Tämä vaatii kuitenkin rohkeutta, yhteistyötä ja pitkäjänteisiä investointeja, jotka ulottuvat jopa vaalikausien ylitse.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts