Eurooppalaiset luottavat tekoälyyn ja EU:hun – jopa 67% tukee AI:ta työturvallisuudessa
Tuore Eurobarometri paljastaa merkittävän käänteen eurooppalaisten suhtautumisessa teknologiaan: lähes seitsemän kymmenestä tukee tekoälyn käyttöä työpaikoilla turvallisuuden parantamiseksi. Samaan aikaan luottamus Euroopan unioniin on noussut korkeimmalle tasolleen 17 vuoteen, kun 52 prosenttia kansalaisista ilmaisee luottavansa EU:hun.
Martti Asikainen, 2.6.2025
Eurooppalaiset suhtautuvat yhä myönteisemmin sekä teknologiseen kehitykseen että Euroopan unioniin sen ohjaajana. Tuore Eurobarometri-kysely osoittaa, että 67 % EU-kansalaisista tukee tekoälyn hyödyntämistä työntekijöiden turvallisuuden parantamisessa. Samalla luottamus EU:hun on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007, kun jopa 52 % vastaajista kertoo luottavansa unioniin.
Erityisesti nuorten, 15–24-vuotiaiden, keskuudessa EU:hun luottavien osuus nousee jopa 59 prosenttiin. Samaan aikaan luottamus kansallisiin hallituksiin jää keskimäärin 36 prosenttiin, mikä kertoo unionin kasvavasta merkityksestä kansalaisten silmissä.
Tekoäly nähdään työelämää tukevana teknologiana
Kansalaisten tuki tekoälyn käytölle työturvallisuuden parantamisessa viestii muutoksesta suhtautumisessa teknologiaan: tekoälyä ei enää nähdä pelkästään riskinä, vaan mahdollisuutena parantaa arjen työoloja. Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat esimerkiksi ennakoida vaaratilanteita, analysoida työturvallisuusdataa ja automatisoida fyysisesti kuormittavia tai vaarallisia tehtäviä.
– Tulokset osoittavat, että eurooppalaiset suhtautuvat tekoälyyn käytännöllisesti ja tavoitteellisesti. Ihmiset tunnistavat mahdollisuudet erityisesti silloin, kun teknologiaa käytetään työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen, pohtii Finnish AI Regionin asiantuntija Martti Asikainen tuoreista tilastoista.
Uutissivusto Euractivin mukaan eurooppalaiset työntekijät suhtautuvat huomattavasti amerikkalaiskollegoitaan luottavaisemmin tekoälyn rooliin työmarkkinoilla. Ero selittyy todennäköisesti Euroopan komission strategialla, jossa tekoäly integroidaan työelämään hallitusti ja vastuullisesti.
EU on valinnut paljon kilpailijoitaan tiukemman sääntelylähestymistavan ja kehittänyt määrätietoisia ohjauskeinoja tekoälyn kehitykselle. Keskeinen esimerkki tästä on AI Act -asetus, joka on maailman ensimmäinen kattava tekoälylainsäädäntö. Sen tarkoituksena on varmistaa teknologian kehittämisen eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien mukaisesti.
Paljon piilevää potentiaalia
Euroopassa on paljon piilevää potentiaali, joka pyritään valjastamaan tekoälytehtailla ja digitaalisilla innovaatiokeskittymillä, jotka tukevat erityisesti pk-yritysten ja tutkimuskentän yhteistyötä. Eurostatin mukaan vuonna 2024 vain noin 13,48 prosenttia eurooppalaisista yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä hyödynsi tekoälyä liiketoiminnassaan.
– Muutos edelliseen vuoteen on merkittävä. Vielä vuonna 2023 vain kahdeksan prosenttia eurooppalaisista yrityksistä hyödynsi tekoälyä, pääasiassa työnkulkujen automaatiossa ja päätöksenteon tukena. Toisin sanoen vuodessa yli 5 % on omaksunut tekoälyn osaksi liiketoimintaansa, Asikainen toteaa kirjoituksessaan.
Nopea kehitys kertoo sekä teknologian kypsymisestä että eurooppalaisten yritysten kasvavasta rohkeudesta hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Erityisesti pk-yritykset ovat ymmärtäneet tekoälyn olevan kaikkien ulottuvilla oleva työkalu toiminnan tehostamiseen, asiakaspalvelun parantamiseen ja tuotekehityksen nopeuttamiseen.
Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (EDIH) ovat olleet keskeisessä roolissa tässä kehityksessä. Lisää tietoa aiheesta löydät tämän linkin takaa.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts