Terveydenhuolto käy läpi perusteellista murrosta, kun tekoäly ja suuret kielimallit rynnivät vastaanotoille, diagnostiikkaan ja hallinnollisiin tehtäviin. Suomessa tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin muun muassa syöpädiagnostiikassa ja aivokuvantamisessa.
Martti Asikainen & Elisa Laatikainen 3.6.2025
Terveysalaa haastavat tällä hetkellä erityisesti väestön ikääntyminen, terveydenhuollon kustannusten jatkuvaa nousu ja terveysalan työvoimapulan paheneminen. Nämä globaalit haasteet luovat kuitenkin merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle huippuosaamiselle, erityisesti digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämisessä. Kotimaan markkinat ovat varsin rajalliset, jonka vuoksi kasvuhakuisten yritysten on välttämätöntä suunnata katseensa kansainvälisille terveysmarkkinoille.
Suomen vahva teknologinen osaaminen ja terveysteknologian korkea laatu tarjoavat erinomaiset lähtökohdat kansainvälisten markkinoiden valloittamiseen ja vientitulojen kasvattamiseen kestävällä tavalla. Suomessa tämä on näkynyt useina vuosina vahvana tuoteviennin kasvuna etenkin Saksaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin (Hassinen 2024). Viennin kasvattaminen edellyttää kuitenkin määrätietoista panostusta kansainvälisiin verkostoihin, rahoituksen varmistamiseen sekä regulaatio-osaamisen kehittämiseen.
Tekoäly ei ole uusi lääketieteelle. Päinvastoin sitä on käytetty jo vuosikymmeniä – mutta ei koskaan nykyisessä mittakaavassa. Kehittyneet tekoälysovellukset, algoritmit ja data-analytiikka tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveydenhuollon ja lääketieteen käyttöön, kun valtavien tietomäärien käsitteleminen helpottuu ja päätöksenteko nopeutuu. Käyttöönotto edellyttää huolellisia eettisiä periaatteita, mutta yhtä kaikki sen potentiaali helpottaa resurssipulaa ja parantaa hoidon saatavuutta on kiistaton.
Tekoälyn odotetaan parantavan tehokkuutta ja laatuakin. Muutokset heijastuvat ennen kaikkea terveysteknologian laitteisiin ja sovelluksiin, joka antaa viitteitä siitä, että ala tulee kokemaan valtavia mullistuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tekoälysovellukset ulottuvat tänä päivänä aina diagnostiikasta terveystietojen analyysiin, hallinnollisiin tehtäviin ja laitetutkimukseen. Sen avulla voidaan automatisoida rutiinitehtäviä, joka parantaa hoidon saavutettavuutta tarjota henkilökohtaisempaa ja edullisempaa palvelua sekä nopeuttaa tiedonkulkua terveydenhuollon piirissä (Oikarinen 2023).
Suurimmat kysymykset uusien teknologioiden suhteen liittyvät etiikkaan ja tarkkuuteen. Tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että tekoäly voi olla yksittäisissä tehtävissä jopa empaattisempi kuin ihmislääkäri. Yhdysvalloissa vuonna 2023 tehdyssä poikkitieteellisessä tutkimuksessa tekoälybotin havaittiin tuottavan laadukkaampia ja empaattisempia vastauksia potilaiden esittämiin kysymyksiin. Tutkijoiden tekemässä arvioissa tekoälyn vastauksista 45 % arvioitiin empaattisiksi, kun etälääkärien kohdalla luku oli 4,6 %. Tekoälyn vastaukset arvioitiin myös lääketieteellisesti parempilaatuisiksi (Ayers ym. 2023).
Yksi tekoälyn lupaavimmista sovellusalueista on lääketieteellinen kuvantaminen. CT- ja MRI-tutkimukset voivat tuottaa satoja kuvia, ja joissakin tapauksissa keskeiset yksityiskohdat voivat olla harmaasävykuvissa vaikeasti havaittavissa. Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat tukea asiantuntijoita analysoimalla kuvamateriaalia laajasti ja tunnistamalla mahdollisia löydöksiä. Näin voidaan lisätä tarkkuutta ja nopeuttaa työskentelyä. (Ge ym. 2022)
Tekoälysovellusten on myös huomattu tunnistavan esimerkiksi aivohalvauspotilaiden aivokuvien poikkeamat jopa kaksi kertaa tarkemmin kuin alan ammattilaisten. Imperial College Londonin ja Edinburghin yliopiston kehittämä sovellus koulutettiin 800 aivohalvauspotilaan kuvantamisaineistolla ja testattiin 2000 potilastapauksella erinomaisin tuloksin (Marcus ym. 2024). Tekoälyn kannalta merkittävää on erityisesti sen kyky määrittää aivohalvauksen tapahtumahetki, mikä on hoidon kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä esimerkiksi veritulpasta johtuvan aivohalvauksen hoidossa ensimmäiset 4,5 tuntia ovat kriittisiä, koska niin lääketieteellinen kuin kirurginen hoito on yhä mahdollista (Rey 2024).
Lisäksi tekoäly on osoittanut hyödyllisyytensä luunmurtumien tunnistamisessa. Britannian tilastojen mukaan päivystyslääkäreiltä jää jopa 3–10 % murtumista huomaamatta, ja röntgenhoitajista on huutava pula (Roxby 2024). Kansallisen terveyden ja hoidon laatuinstituutti NICEn mukaan ratkaisu on valjastaa tekoäly työskentelemään asiantuntijoiden rinnalla. NICEn mukaan teknologia on turvallista ja luotettavaa, joka voi nopeuttaa diagnosointia, vähentää seurantakäyntien tarvetta merkittävällä tavalla ja keventää siten kiireeseen hukkuvien klinikoiden taakkaa (Roxby 2024; North 2025).
Myös Suomesta löytyy lukuisia lupaavia tapauksia, joissa tekoäly on valjastettu lääketieteen ja terveydenhuollon palvelukseen. Hyvänsä esimerkkinä toimii vuonna 2021 Helsingin pörssiin listautunut kasvuyritys Aiforia, jonka syväoppiva tekoälyohjelmisto tunnistaa patologisista näytteistä syöpien eri muotoja, joiden pohjalta ohjelmisto laatii patologeille raportin diagnoosin tekemistä varten (Erkkilä 2024; Leinonen 2025). Myöhemmät tutkimukset ja kehittämistyö ovat parantaneet entisestään Aiforian pilvipohjaista tekoälymallia, jonka myötä sen käyttötarkoituksia on voitu laajentaa eri luokituksiin (Saft 2025).
Myös suomalaisen Finnish AI Regionin (FAIR) asiakas AIATELLA toimii hyvänä esimerkkinä. Nopeasti kasvava startup-yritys kehittää pilvipohjaista ohjelmistoratkaisua lääketieteellisen kuvantamisen automaattiseen analysointiin. Järjestelmä käsittelee sekä magneettikuvia että tietokonetomografioita. Yrityksen kehittämä teknologia on kohdennettu erityisesti sydän- ja verisuonitautien diagnosointiin CT-, MRI- ja ultraäänikuvien pohjalta. Tekoälymalli hyödyntää laajaa tietoaineistoa, mikä tekee analyyseista luotettavia ja mahdollistaa tarkan poikkeamaraportoinnin terveydenhuollon ammattilaisille. Sovellus on läpäissyt menestyksellä testit Ison-Britannian julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (NHS). (Laatikainen 2024).
Tekoälyn integroituminen terveysteknologiaan etenee nopeasti ja muuttaa perustavanlaatuisesti sekä lääketiedettä että terveydenhuoltoa. Tutkimukset ja käytännön sovellukset osoittavat, että tekoälypohjaiset ratkaisut voivat merkittävästi parantaa diagnostiikan tarkkuutta, tehostaa hoitoprosesseja ja jopa lisätä potilaiden kokemaa empatiaa. Erityisen lupaavia tuloksia on saavutettu kuvantamisdiagnostiikassa. Samalla tekoäly mahdollistaa rutiinitehtävien automatisoinnin, mikä vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa vaativampiin tehtäviin ja voi osaltaan helpottaa alan resurssipulaa.
Vaikka perinteiset kielimallit eivät vielä tarjoa riittävän tarkkoja vastauksia lääketieteellisiin kysymyksiin, hakuavusteiset järjestelmät osoittavat selvästi kehityksen suunnan. Suomalaiset innovaatiot, kuten Aiforia ja AIATELLA, toimivat esimerkkeinä siitä, miten tekoäly voidaan valjastaa käytännön sovelluksiin terveydenhoidossa. Tekoälyn laajempi käyttöönotto edellyttää kuitenkin huolellista eettistä harkintaa ja luotettavuuden varmistamista.
Kirjoitus on julkaistu osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimaa AI Health -hanketta.
TKI-viestinnän asiantuntija, tekoälykouluttaja
+358 44 920 7374
martti.asikainen@haaga-helia.fi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Projektiasiantuntija
+358 294471359
elisa.laatikainen@haaga-helia.fi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Ayers, J. W., Poliak, A., Dredze, M., Leas, E. C., Zhu, Z., Kelley, J.B., Faix, D.J. Goodman, A.M., Longhurst, C.A., Hogart, M. & Smith, D.M. (2023). Comparing Physician and Artificial Intelligence Chatbot Responses to Patient Questions Posted to a Public Social Media Forum. Jama Intern Med. 2023, 183(6), s. 589–596. American Medical Association. Chicago.
Erkkilä, J. (2024). Tekoäly-yhtiö Aiforia kasvaa vauhdilla. Julkaistu salkunrakentajassa 1.9.2024. Viitattu 1.5.2025.
Flotte, T., Derauf, S., Byrd, R., Kroneman, T., Bell, D., Stetzik, L., Lee, S-Y., Samiei, A., Hart, S., Garcia, J., Beamer, G. & Westerling-Bui, T. (2025). Democratizing Artificial Intelligence in Anatomic Pathology. Arch Pathol Lab Med, 2025, 149 (1), s. 55–59. College of American Pathologists. Northfield.
Ge, Y., Zhang, Q., Sun, Y., Shen, Y., Wang, X. (2022). Grayscale medical image segmentation method based on 2D&3D object detection with deep learning. BMC Medical Imaging. https://bmcmedimaging.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12880-022-00760-2
Hassinen, S. (2024). Terveysteknologian tuotevienti edelleen ylijäämäistä. Julkaistu Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla 17.9.2024. Viitattu 2.5.2025.
Laatikainen, E. (2024). Näkymätön silmälle – tekoäly mullistaa lääketieteellisen kuvantamisen. Julkaistu Finnish AI Regionin verkkosivuilla 6.2.2024. Viitattu 1.5.2025.
Leinonen, A. (2025). Analyysi: Aiforia avaa ovia hyväksynnöillä ja kumppanuuksilla. Julkaistu Salkunrakentajassa 4.4.2025. Viitattu 1.5.2025.
Marucs, A., Mair, G., Chen, L., Hallett, C., Cuervas-Mons, C.G., Roi, D., Rueckert, D. & Bentley, P. (2024). Deep learning biomarker of chronometric and biological ischemic stroke lesion age from unenhanced CT. npj Digit. Med. 2024, 338(7). Nature Portfolio. Lontoo.
North, M. (2025). 6 ways AI is transforming healthcare. Julkaistu Maailman talousfoorumi WEFin verkkosivuilla 14.3.2025. Cologny. Viitattu 1.5.2025.
Oikarinen, T. (2023). Tekoäly tulee – olemme valmiina. Julkaistu Terveystalon verkkosivuilla 14.11.2023. Viitattu 1.5.2025.
Rey, S. (2024). New AI stroke brain scan readings are twice as accurate as current method. Julkaistu Imperial College Londonin verkkosivuilla 6.12.2024. Imperial College London. Lontoo. Viitattu 1.5.2025.
Roxby, P. (2024). AI to help doctors spot broken bones on X-rays. Julkaistu Britannian yleisradio BBC:n verkkosivuilla 22.10.2024. Lontoo. Viitattu 1.5.2025.
Saft, L., Vaara, E., Ljung, E., Kwiecinska, A., Kumar, D. & Timar, B. (2025). A deep-learning algorithm (AIFORIA) for classification of hematopoietic cells in bone marrow aspirate smears based on nine cell classes—a feasible approach for routine screening?. J Hematopathology 2025, 18(12). Springer Nature. Lontoo.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts