Suomi tavoittelee EU:n tekoälyn gigatehdasta – mahdollisuus määritellä Euroopan digitaalista tulevaisuutta
Kajaanin LUMI-supertietokone antaa Suomelle hyvän lähtöaseman taistelussa EU:n 200 miljardin euron tekoälyinvestoinneista. Pääministeri Petteri Orpon visio voisi nostaa pienen pohjoisen maan Euroopan digitaalisen vallankumouksen keskiöön – jos kilpailu Saksaa, Ranskaa ja Alankomaita vastaan onnistuu.
Martti Asikainen, 10.6.2025
Keskellä mäntymetsien ympäröimää Kajaania saattaa pian nousta yksi Euroopan digitaalisen tulevaisuuden keskeisistä solmukohdista. Suomi on liittynyt kilpailuun EU:n tekoälyn ”gigatehtaista”. Nämä ovat mittavia investointeja, jotka voivat muuttaa maan asemaa globaalissa teknologiakentässä.
Pääministeri Petteri Orpon esittelemä visio perustuu yhteen kovaan tosiasiaan: EuroHPC-yhteisyrityksen ensimmäinen esieksaskaalatason supertietokone LUMI toimii jo nyt Kajaanissa. Se tarjoaa valmiiksi tehdyn perustan, jota mikään muu ehdokas ei pysty täysin vastaamaan.
Satojen miljardien euron panos kilpailukykyyn
Euroopan komission uusi InvestAI-aloite tavoittelee 200 miljardin euron investointeja tekoälyyn ja suurteholaskentaan. Nämä tekoälyn gigatehtaat toimivat manterenlaajuisina datakeskuksina. Ne on suunniteltu antamaan voimaa Euroopan omalle vastaukselle Piilaakson tekoälykisaan.
Kilpailu tulee olemaan kovaa. Muut eurooppalaiset maat – mukaan lukien Saksa, Ranska ja Alankomaat – valmistelevat myös ehdotuksiaan. Jokainen maa luottaa omiin teollisiin vahvuuksiinsa ja alueellisiin etuihinsa. Kaikkiaan vuosien 2025-2026 aikana on odotettavissa, että EU:ssa olisi vähintään 15 tekoälytehdasta ja useita antenneja toiminnassa.
Suomen tarjous ei silti ole pelkkää toiveajattelua. Se perustuu kovaan infrastruktuuriin ja poliittiseen laskelmointiin. Kajaanista löytyy jo valmiiksi yksi Euroopan unionin ensimmäisistä tekoälytehtaista. Tämä osoittaa Suomen valmiutta panostaa uusiin, kehittyviin teknologioihin.
Orpon mukaan LUMI-supertietokone tarjoaa ainutlaatuisen perustan EU:n gigatehtaalle. Sen palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta. Etenkin GPU-prosessorien resurssien kysyntä on kasvanut jatkuvasti. LUMI on maailman energiatehokkain supertietokone. Se jäähdytetään uusiutuvalla vesivoimalla.
– Voimme tarjota maailmanluokan laskentaympäristöjä – kustannustehokkaasti, energiatehokkaasti ja vastuullisesti. Emme ole vain valmiita. Rakennamme jo tulevaisuutta, pääministeri Orpo totesi teknologia-alan edustajille järjestämässään tilaisuudessa.
Nokia johtaa teollista koordinaatiota
Kulissien takana Suomen tarjousta vahvistaa julkis-yksityinen liittouma. Sen teollista osuutta koordinoi Nokia. Teknologiayhtiölle tämä on enemmän kuin kansallinen velvollisuus – se on mahdollisuus määritellä Euroopan tekoälyinfrastruktuurin selkäranka.
Televiestintäpioneerina Nokia näkee gigatehtaan palvelevan paitsi suomalaisia yrityksiä myös tekoälykehittäjiä ympäri Euroopan. Nämä kehittäjät tarvitsevat pääsyn riippumattomaan, korkeatehokkaan infrastruktuuriin. He haluavat päästä EU:n ulkopuolisten pilvipalvelujättien tavoittamattomiin.
EU:lle kyse on enemmästä kuin arvovallasta. Euroopan huhtikuussa 2025 julkaisema AI Continent -toimintasuunnitelma pyrkii tekemään Euroopasta maailmanlaajuisen tekoälyjohtajan. Nämä gigatehtaat edustavat Euroopan selkeintä yritystä haastaa Yhdysvaltojen ja Kiinan tekoälydominanssi. Haaste ei koske vain algoritmista osaamista, vaan myös datan hallintaa, laskentakapasiteettia ja ekologista kestävyyttä.
EU:n virkamiehet ovat varoittaneet, että tekoälykisa on enemmän kuin taloudellinen haaste – se on eksistentiaalinen. Ilman ratkaisevaa toimintaa nyt Eurooppa uhkaa jäädä pelkäksi sellaisten teknologioiden kuluttajaksi, jotka on kehitetty ulkomaisten kehysten mukaan.
Euroopan komission teknologisesta itsemääräämisoikeudesta vastaava toimeenpaneva varapuheenjohtaja Henna Virkkunen kuvaili tätä ”strategisen käänteen” hetkeksi. Haaste ulottuu pelkkää infrastruktuurin rakentamista pidemmälle. Euroopan on omistettava ja hallittava järjestelmiä, joista se on riippuvainen.
Pienestä maasta digitaaliseksi johtajaksi?
Suomen kannalta onnistunut tarjous ei hyödyttäisi vain Kajaania tai teknologiaeliittiä Helsingissä. Se osoittaisi, että pieni, syrjäinen kansakunta ankarilla talvilla ja hiljaisella itseluottamuksella voi johtaa Euroopan digitaalista vuosisataa. Tämä ei tapahdu raa’alla koolla, vaan tarkoituksen selkeydellä ja halulla panostaa varhain ja rohkeasti tulevaisuuteen.
Jos Suomen tarjous menestyy, se ei vain nostaisi Kajaania Euroopan tekoälyekosysteemin sydämeen. Se symboloisi muutosta siinä, missä teknologinen valta sijaitsee. Maalle, jota usein määrittelevät sen metsät, stoalaisuus ja insinööritaito, yhden EU:n lippulaivatekoälylaitosten isännöinti lähettäisi selkeän viestin: Suomi ei vain mukaudu tulevaisuuteen. Se auttaa määrittelemään sitä.
Euroopan komission odotetaan antavan muodollisen kutsun gigatehtaiden paikoille tänä syksynä. Suomi jättää kiinnostuksenosoituksensa kesäkuun loppuun mennessä.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts