EU panostaa 700 miljoonalla eurolla generatiiviseen tekoälyyn – Brysseliltä rohkea veto Piilaakson dominanssia vastaan
Euroopan komissio on julkistanut GenAI4EU-aloitteen, jolla panostetaan 700 miljoonaa euroa tekoälyn kehittämiseen terveydenhuollossa, teollisuudessa, energiassa ja kyberturvallisuudessa. Kyseessä on Euroopan toistaiseksi rohkein yritys haastaa Yhdysvaltain ja Kiinan dominanssi tekoälyssä.
Text: Martti Asikainen, 18.6.2025. Photo: European Parliament
Euroopan komissio on julkistanut GenAI4EU-aloitteen, jolla panostetaan 700 miljoonaa euroa tekoälyn kehittämiseen terveydenhuollossa, teollisuudessa, energiassa ja kyberturvallisuudessa. Kyseessä on Euroopan toistaiseksi rohkein yritys haastaa Yhdysvaltain ja Kiinan dominanssi tekoälyssä.
Ohjelma ylittää alkuperäisen tammikuussa ilmoitetun 500 miljoonan euron sitoumuksen. Tavoitteena on nostaa eurooppalaiset yritykset kilpailukykyisiksi toimijoiksi nopeasti kasvavilla tekoälymarkkinoilla. Käyttöönottoluvut paljastavat merkittävän kasvupotentiaalin – vain 13,5 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä käyttää tällä hetkellä tekoälyteknologioita.
Monet analyytikot uskovat kyseessä olevan käännekohta eurooppalaiselle teknologiselle itsemääräämiselle. Aloite voi vähentää riippuvuutta ulkomaisista tekoälyratkaisuista ja edistää EU:n kotimarkkinoiden innovaatiota ja tekoälyekosysteemiä.
Strateginen rahoituspanostus kriittisille sektoreille
GenAI4EU koordinoi resursseja useiden EU:n rahoituskanavien kautta, mukaan lukien Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmat. Esimerkiksi terveydenhuollon tutkijat voivat hakea jopa 17 miljoonan euron avustuksia hankkeisiin, jotka hyödyntävät tekoälyä personoidussa lääketieteessä. Hakemusten määräaika on syyskuussa.
Kokonaisuudessaan ohjelma kohdistuu EU:n teollisuusstrategiassa määriteltyihin sektoreihin teollisuuden robotiikasta tekoälyllä tehostettuihin kestäviin energiajärjestelmiin. Lisärahoitus puolestaan tukee kyberturvallisuussovelluksia ja virtuaalimaailmojen kehittämistä.
Startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovaatiosta vastaava komissaari Ekaterina Zaharieva korosti ohjelman roolia strategisen investoinnin ja demokraattisen hallinnon yhdistämisessä. Zaharievan mukaan EU:n tavoitteena on eurooppalainen lähestymistapa uusiin teknologioihin, joka asettaa etusijalle sekä innovaatiot että eurooppalaisista arvoista nousevan etikaan ja moraalin.
Euroopan rooli globaalilla kentällä
Tällä hetkellä eurooppalaiset tekoälyprojektit toimivat vakiintuneiden säädösten, kuten esimerkiksi tekoälysäädöksen ja GDPR:n puitteissa. Monet tutkijat kutsuvat tätä ”luottamuseduksi”, joka syntyy, kun globaalit markkinat vaativat vastuullisuutta tekoälyjärjestelmiltä.
GenAI4EU-ohjelma pitää sisällään eri huolenaiheita, kuten esimerkiksi disinformaation, algoritmisen harhan ja digitaalisen epätasa-arvon, aina kehitysvaiheesta lopputoteutukseen. Monet uskovat tämän tuottavan kestävämpiä ratkaisuja kuin vähemmän säännellyissä ympäristöissä kehitetyt järjestelmät.
GenAI4EU-ohjelma on linjassa Euroopan komission huhtikuussa esittelemän Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelman kanssa, joka heijastaa Euroopan laajaa digitaalisen muutoksen strategiaa, ja tasapainottaa taloudellista kilpailukykyä ja kansalaisten suojaa.
Eurooppalaiset virkamiehet asemoivat aloitteen vaihtoehdoksi sekä Piilaakson markkinavetoiselle mallille että kiinalaisille, valtiokontrolloiduille lähestymistavoille. Ohjelmassa painotetaan demokraattista hallintoa ja sidosryhmien kiinteää osallistumista heitä koskeviin asioihin.
Euroopan komission mukaan innovaatiot ja julkis-yksityiset kumppanuudet luovat osallistavamman lähestymistavan kuin perinteinen pääomasijoittajavetoinen kehittäminen.
Tehtävä ei ole helppo
Kriittisten sektorien rahoitushakujen avautuessa GenAI4EU tulee kohtaamaan haasteen, jossa taloudellinen sitoumus on käännettävä kilpailukykyisiksi tekoälykyvykkyyksiksi, jotka voivat haastaa asemansa sementoineet ja vakiintuneet amerikkalaiset ja kiinalaiset toimijat.
Menestystä tullaan mittaamaan Euroopan kyvyllä luoda globaalisti kilpailukykyisiä tekoälyratkaisuja, joissa säilyy kuitenkin union sitoutuminen demokraattisiin arvoihin, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun. Tähän mennessä reaktiot ovat olleet pääosin myönteisiä, mutta ilmassa on myös paljon epäuskoa.
Teknologiajohtajat kuitenkin huomauttavat ohjelman potentiaalista luoda ”kolmas tie” globaaliin tekoälykehitykseen. Se, kääntyykö tämä kunnianhimoinen visio markkinoita muuttaviksi innovaatioiksi, määrittää Euroopan aseman tekoälytaloudessa seuraavan vuosikymmenen ajan.
Tehtävä tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppo.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts