Suomi ja tekoäly: vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet
Suomi on edelläkävijä tekoälyn tutkimuksessa ja soveltamisessa, mutta menestyksen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Teknologisen murroksen keskellä Suomi erottuu digitaalisilla taidoillaan, korkeatasoisella tutkimuksellaan ja vahvalla infrastruktuurillaan.
Teksti: Martti Asikainen, 17.7.2025.
Johdanto
Ihmiskunta elää keskellä historiallista teknologista murrosta, jossa tekoäly ei ole enää vain tulevaisuuden lupaus, vaan osa tämän päivän todellisuutta. Se muuttaa taloutta, yhteiskuntia ja valtasuhteita perusteellisesti. Tekoäly avaa myös Suomelle uusia mahdollisuuksia profiloitua niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Merkit ovat lupaavat. Suomalainen tekoälyekosysteemi on poikkeuksellisen dynaaminen ja monipuolinen kokoonsa nähden, minkä ansiosta maa on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa. Suomi on esimerkiksi sijoittunut johdonmukaisesti parhaimpien EU-maiden joukkoon yritysten tekoälykäytössä (Eurostat 2025a).
Samaan aikaan suomalaiset yritykset ovat EU:n ahkerimpien joukossa tarjoamaan henkilöstölle tieto- ja viestintäteknisten taitojen koulutusta (Eurostat 2025b). Ne ostavat eniten pilvipalveluita ja palkkaavat väestöön suhteutettuna kolmanneksi eniten ICT-asiantuntijoita (Eurostat 2025c; Eurostat 2025d). Eurostatin tutkimuksen mukaan suomalaisilla on myös Euroopan toiseksi parhaat perustason tai sitä paremmat digitaidot (2024).
Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyinstituutin vuonna 2024 tekemässä tekoälyn elinvoimaisuutta kuvaavassa AI Global Vibrancy Ranking -listauksessa Suomi oli vuonna 2023 väkilukuunsa suhteutettuna maailman viidenneksi elinvoimaisin tekoälymaa (HAI 2024). Luokittelu perustuu yli 40 indikaattoriin, joihin lukeutuvat julkaistut tutkimukset, perustamallien kehitys, työvoiman moninaisuus, laskentateho ja lainsäädäntö.
Pioneerityöstä investointihaasteisiin
Kehitys ei ole sattumaa. Taustalla on maan pitkä historia tekoälytutkimuksen parissa, joka juontaa juurensa 1970-luvulla Seppo Linnainmaan ja Teuvo Kohosen uraauurtavaan työhön (Sarlin 2025). Suomi on ollut myös aktiivinen tekoälypolitiikan suunnannäyttäjä Euroopassa. Se loi kansallisen tekoälystrategian ensimmäisenä maailmassa vuonna 2017, joka päivitettiin vuonna 2020 (Euroopan komissio 2021).
Suomen hallituksen tavoitteena oli luoda tekoälystrategian siivittämänä mittavia toimenpiteitä, joilla se tähtäsi tekoälymaiden kärkijoukkoon globaalilla pelikentällä. Tämän jälkeen maa on ottanut käyttöön avoimen datan politiikan sekä pyrkinyt luomaan suotuisat edellytykset:
- Elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi
- Laadukkaiden julkisten palveluiden tarjoamiseksi
- Julkisen sektorin tehostamiseksi
- Toimivan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin varmistamiseksi
Haasteita kuitenkin riittää. The Nordic State of AI -raportin mukaan tekoälyyn nojaavien yritysten haasteeksi Suomessa on noussut aiempien vuosien osaajapulan sijaan riittämättömät investoinnit (AMD Silo AI & AI Finland 2025). Muutos heijastaa Suomen tekoälyekosysteemin kypsymistä, jossa peruselementit ovat kasassa ja on siirrytty prosessien optimoinnista kohti strategista implementointia.
Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä (% yrityksistä)
Lähde: Eurostat – AI by size class of enterprise (2025a)
Vähintään perustason digitaidot 2023 (osuus väestöstä, %)
Lähde: Eurostat – Individuals’ level of digital skills (2024)
Suomen vahvuuksien perusta
Suomen kansainväliset tunnusluvut antavat viitteitä siitä, että maalla on erityisen hyvät lähtökohdat teknologiseen kilpajuoksuun. Suomesta löytyy syvällistä asiantuntemusta useilta kriittisiltä teknologia-alueilta, jotka muodostavat digitaalisten yhteiskuntien perustan.
Kriittiset teknologia-alueet ovat määritelty keskeiseksi osaksi EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiaa. Tavoitteena on vahvistaa taloudellista häiriönsietokykyä sekä säilyttää ja kasvattaa EU:n teknologista etulyöntiasemaa (Kristeri 2025).
Kriittisiin teknologia-alueisiin lukeutuvat:
- Edistyneet puolijohdeteknologiat
- Tekoälyteknologiat
- Kvanttiteknologiat
- Bioteknologiat
- Edistyneet konnektiviteetti-, navigaatio- ja digitaaliset teknologiat
- Edistyneet anturiteknologiat
- Avaruus- ja propulsioteknologiat
- Energiateknologiat
- Robotiikka ja autonomiset järjestelmät
- Edistyneet materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat
Vuonna 2025 ilmestyneen Critical Digital Tech from Finland: Driving Growth and Security in Europe -yhteisjulkaisun mukaan Suomella on käsissään avaimet nousta jopa EU:n johtavaksi maaksi kriittisten digitaalisten teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa. Suomesta löytyy poikkeuksellista osaamista tekoälyn, suurteholaskennan, avaruus- ja kvanttiteknologioiden, puolijohteiden, tietoliikenteen (erityisesti 6G) sekä kyberturvallisuuden aloilla, mikä tukee EU:n strategisia tavoitteita (Sitra ym. 2025).
Myös elinkeinoelämän ja teollisuuden indikaattorit vahvistavat Suomen vahvaa asemaa nousevissa ja kriittisissä teknologioissa. Yli kymmenen työntekijän yritysten digitalisoitumisen tasolla mitattuna Suomi on EU:n ykkönen, jonka jälkeen tulevat Tanska ja Ruotsi (Eurostat 2025a). Tekoälyn käyttöönotton intensiteettiä selvittäneessä kyselyssä suomalaisfirmat ovat sijoittuneet johdonmukaisesti listauksen kärkipäähän (Eurostat 2024).
Digitaalisen intesiteetin taso yrityksissä (% yrityksistä)
Digitaalisten teknologioiden integroiminen liiketoiminnan osa-alueisiin antaa yrityksille mahdollisuuden parantaa tuotteitaan ja palvelujaan sekä kilpailukykyään.
Yritysten digitaalista intensiteettiä seurataan Digital Intensity Indexin (DII) avulla. Indeksi mittaa, kuinka monta erilaista digitaalista teknologiaa yritykset käyttävät – esimerkiksi tekoälyn hyödyntämistä tai verkkokaupan tarjoamista.
Indeksi pisteyttää yritykset käytössä olevien digitaalisten teknologioiden määrän mukaan:
0–3: erittäin matala
4–6: matala
7–9: korkea
10–12: erittäin korkea
Kaikki yritykset (EU)
Pk-yritykset (EU)
Suuret yritykset (EU)
Lähde: Eurostat – Digital Intesity by size class of enterprise (2024)
Tekoälyä ja huippututkimusta
Suomen tekoälyekosysteemi on kasvanut ripeästi viime vuosina. Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tunnisti vuonna 2017 yhteensä 350 vähintään viiden hengen yritystä, jotka kehittivät tai hyödynsivät tekoälyä (ETLA 2019). Vuoteen 2019 mennessä luku oli kasvanut noin 950 yritykseen, ja vuonna 2020 tekoälykiihdyttämö FAIA arvioi lukemaksi jo 1 240 yritystä (FAIA 2020).
Suomen tekoälyekosysteemissä korostuu erityisesti korkeatasoinen ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus. Suomalainen perustutkimus, erityisesti koneoppimisen ja generatiivisen tekoälyn kentällä, pohjautuu vahvaan akateemiseen perinteeseen.
Suomi otti toukokuussa 2025 uuden merkittävän askeleen tutkimuksen saralla, kun Aalto-yliopistossa avattiin Suomen ELLIS-instituutti (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems). Siitä tuli Euroopan laajuisen tekoälyverkoston toinen instituutti Saksan Tübingenin jälkeen (Asikainen 2025).
Aalto-yliopiston koordinoima ELLIS-instituutti on suomalaisten yliopistojen yhteisaloite, jota tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä AMD Silo AI:n perustaja Peter Sarlinin Foundation PS -säätiö. Instituutti toimii tiiviissä yhteistyössä 13 suomalaisen yliopiston kanssa, mukaan lukien Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Oulun yliopisto ja Puolustusvoimien maanpuolustuskorkeakoulu (Aalto-yliopisto 2025; Alvarez & Forsberg 2025).
ELLIS-instituutti kokoaa yhteen parhaat suomalaiset tutkijat ja toimii magneettina kansainvälisille osaajille. Instituuttien erityispiirteenä on akateemisen tutkimuksen ja teollisuuden välinen tiivis yhteistyö. Julkiselta sektorilta saatu 40 miljoonan euron rahoitus sekä yksityisen sektorin 10 miljoonan euron lahjoitus osoittavat konkreettisesti Suomen halun investoida huippuosaajiin ja tutkimukseen (FCAI 2024).
Ekosysteemit ja eurooppalainen yhteistyö
Suomessa tehtävää tekoälytutkimusta tukee maan merkittävä teknologinen infrastruktuuri. Lippulaivana on Kajaanissa sijaitseva supertietokone LUMI, yksi maailman tehokkaimmista laskentaresursseista. Supertietokoneet soveltuvat erityisen hyvin suurten tietomäärien käsittelyyn ja tekoälypohjaisen tutkimuksen sekä sovellusten tukemiseen eri teollisuudenaloilla.
Suurten kielimallien (LLM), kuten ChatGPT:n tai Clauden, kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman supertietokoneita (Voutilainen 2024). LUMI toimii eräänlaisena katalysaattorina Suomessa tehtävälle tutkimukselle ja kehitykselle.
Yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on saumatonta ja matalahierarkkista. Tämä nopeuttaa tiedonvaihtoa ja mahdollistaa ketterät kokeilut. Toimintaa tukevat monipuoliset osaamiskeskittymät, kuten Finnish Center for AI (FCAI), Teknologiateollisuus ry:n AI Finland sekä vastikään perustettu ELLIS-instituutti, jotka tarjoavat alustoja sekä huippututkimukselle että kansainväliselle yhteistyölle.
EU:n innovaatio-ohjelmat ja eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit (EDIH) muodostavat kattavan palvelutarjonnan aina alustavista arvioista ja tarveanalyyseistä asiantuntijapalveluihin, kehitys- ja testausympäristöihin sekä rahoituspalveluihin. EDIH-verkosto yhdistää 2 355 organisaatiota 225 keskittymässä, kattaen lähes 90 % Euroopan alueista (Carpentier et al. 2025).
Suomessa toimii neljä innovaatiohubia: Finnish AI Region (FAIR), Robocoast, HealthHub ja Location Innovation Hub, jotka vauhdittavat yritysten digikyvykkyyksiä ja kilpailuetuja eri toimialoilla.
Suomen vetovoima hiipuu
Menestys ei ole itsestäänselvyys. Pysyäkseen mukana kilpailussa Suomen on panostettava vastaisuudessakin tekoälyosaamiseen, infrastruktuuriin ja investointeihin. Vaikka alkuvaiheen tekoäly-yrityksille on tarjolla runsaasti julkista rahoitusta esimerkiksi Business Finlandin kautta, suuret kasvurahoituskierrokset ovat harvinaisia. Tämä rajoittaa yritysten kykyä skaalautua ja kasvaa globaaleiksi toimijoiksi.
Tekoälyosaajien kysyntä ylittää reilusti tarjonnan, vaikka tilanne on toistaiseksi vielä kohtalainen (AI Finland & Business Finland 2025). Suomi houkuttelee osaajia hyvän elämänlaadun, turvallisuuden sekä vakaan ja toimivan yhteiskunnan ansiosta. Vaakakupissa painavat kuitenkin myös poikkeuksellisen matalat palkat verrattuna kilpailijamaihin. Suomi ei yllä kymmenen kärkeen listoilla, jotka mittaavat ulkomaisten huippuosaajien liikkuvuutta ja eri maiden houkuttelevuutta.
Kansainvälisen InterNationsin vuosittaisessa Expat Insider -kyselyssä Suomen arvostus on suorastaan romahtanut. Suomi putosi vuonna 2024 sijalta 16 sijalle 51 vuonna (InterNations 2024). Suomen kohdalla kyseessä on suurin yhden vuoden aikana tapahtunut pudotus koko Expat Insider -kyselyn historian aikana. InterNationsin kyselyssä on mukana yhteensä 53 maata. Vaikka Suomi sai kiitosta ympäristöstä ja digitaalisista palveluista, ulkomaalaisten kohtaamat haasteet ovat vahvuuksia suuremmat:
- Asunnon löytäminen
- Kielen oppiminen
- Korkeat elinkustannukset ja pienet palkat
- Rajalliset uramahdollisuudet
- Sosiaalisen elämän vaikeus
- Integroitumisen haasteet
Tekniikan akateemisten (TEK) ja Insinööriliitto ry:n vuonna 2024 toteuttama International Experts in Finland -tutkimus antaa samankaltaisia viitteitä. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 45 % Suomessa työskentelevistä teknologia- ja insinöörialojen ammattilaisista koki, etteivät he voi suositella Suomea houkuttelevana ja vastaanottavaisena kohteena ulkomaisille osaajille. Vain 15 % vastaajista sanoi olevansa valmis suosittelemaan Suomea hyvänä uravalintana alojen ammattilaisille (TEK & Insinööriliitto ry 2024).
Tilanne on huolestuttava ottaen huomioon, kuinka tärkeää kansainvälinen osaajavirta on maan innovaatioekosysteemille. Patenttitilastoista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaiset keksijät olivat osallisina jopa 60 prosentissa suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten patenteista vuonna 2023 (O’Dwyer 2024).
Ilman ulkomaalaisia huippuasiantuntijoita Suomi ei kykenisi saavuttamaan edes nykyistä innovaatiotasoa, puhumattakaan globaalista suunnannäyttäjyydestä. Tämä korostaa tarvetta pitää Suomi avoimena ja vetovoimaisena paikkana maailmanluokan kyvyille.
Kuva: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Investointien vähyys luo pullonkaulan
Suomen haasteena on myös rahoitus. Siinä missä maailmalla toimivat tekoäly-yritykset ovat saaneet viime vuonna ja kuluvana vuonna ennätyssijoituksia, Suomessa kehitys on maltillisempaa Silo AI:n yrityskauppaa ja Iceyen rahoituskierroksia lukuun ottamatta.
Kyse ei ole suomalaisten yritysten houkuttelevuudesta, vaan laajemmasta kuvasta. Suomalaisten startupien saama rahoitus on viime vuosina ollut aiempaa matalammalla tasolla ja selvästi jäljessä verrokkimaista. Syiksi on esitetty muun muassa heikkoa taloustilannetta ja korkeaa korkotasoa (AI Finland & Business Finland 2025).
Ongelma pyritään kiertämään julkisella rahoituksella ja muilla tuilla, joita tarjotaan esimerkiksi Business Finlandin kautta, mutta se ei yksin riitä paikkaamaan kansainvälisen pääoman puutetta. Suomi jää selvästi verrokkiensa, kuten Ruotsin, jälkeen suurempien kasvurahoituskierrosten houkuttelemisessa.
Julkisten lähteiden perusteella tekoäly-startupit saivat vuonna 2024 noin 50 miljoonaa euroa rahoitusta (AI Finland & Business Finland 2025). Vertailun vuoksi todettakoon, että maailmalla kansainväliselle kentälle tähtäävä tekoälystartup voi kerätä vastaavan summan yhdellä rahoituskierroksella.
Innovaatioiden kaupallistaminen
Tieteellinen osaaminen ja teknologian kehitys eivät automaattisesti muutu menestyväksi liiketoiminnaksi. Innovaatioiden kaupallistaminen ja erityisesti markkinointi on yksi Suomen kipupisteistä. Lupaavia ideoita ja prototyyppejä syntyy jatkuvasti, mutta harva kasvaa globaaliksi tuotteeksi tai palveluksi suomalaisten käsissä.
Moni keksintö päätyy hyötykäyttöön vasta sen jälkeen, kun ulkomainen yritys ostaa innovaation tai startup myydään kansainvälisille markkinoille. Rahoituksen niukkuus vaikuttaa suoraan suomalaisen ekosysteemin kehitykseen. Lupaavat yritykset on pakko myydä, koska Suomesta ei löydy riittäviä resursseja liiketoiminnan skaalaamiseen.
Silo AI:n myynti 614 miljoonalla eurolla sirujätti AMD:lle vuonna 2024 on tästä oiva esimerkki (Cherney 2024). Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista tekoälyalan yrityskaupoista koskaan, ja se osoittaa, että Suomesta voi nousta merkittäviä tekoälytoimijoita, joiden asiakkaita ovat globaalit jätit kuten Rolls-Royce, Philips ja Unilever.
Suomessa innovaatioiden kaupallistaminen on edelleen haastavaa – polku tutkimuksesta markkinoille on usein kapea ja jyrkkä. Vaikka rohkaisevia esimerkkejä löytyy, yleisesti ottaen yhteys akateemisen tutkimuksen ja liike-elämän välillä kaipaa vahvistamista.
Suomella on vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua tekoälytutkimusta yliopistoissa, mutta tämän potentiaalin hyödyntäminen vaatisi:
- Enemmän yritysvetoisia T&K-keskuksia
- Spin-off-yrityksiä
- Globaalien teknologiayritysten AI-tutkimusyksiköitä Suomessa
Näin akateeminen huippuosaaminen saataisiin valjastettua kotimaisten yritysten käyttöön ja kasvatettua uutta liiketoimintaa (AI Finland 2025).
Toinen kaupallistamisen haaste liittyy suomalaisten yritysten tekoälyn käyttötapoihin. Monissa vakiintuneissa yrityksissä tekoälyä hyödynnetään ensisijaisesti prosessien tehostamiseen, kuten tuotannon optimointiin tai asiakasanalytiikkaan, sen sijaan että kehitettäisiin täysin uusia tekoälypohjaisia tuotteita ja palveluita.
Vaikka operatiivinen tehokkuus paranee, radikaalit, markkinoita uudistavat innovaatiot jäävät vähemmälle huomiolle. Startupeilla on enemmän uskallusta rakentaa kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja tekoälyn ympärille, ja niitä kannustetaan jakamaan kokemuksiaan perinteisempien toimijoiden kanssa.
Kansainvälistyminen on suomalaisille yrityksille elintärkeää pienen kotimarkkinan vuoksi, mutta se on myös vaativaa. Menestyminen globaaleilla markkinoilla edellyttää resursseja, markkinatuntemusta ja riskinsietokykyä – kaikkia ei aina ole riittävästi tarjolla.
Panostus tulevaisuuteen
Suomen kannalta olisi strategisesti tärkeää, että yhä useampi tekoälyinnovaatio voitaisiin kaupallistaa Suomesta käsin kansainväliseksi menestykseksi. Tässä onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista panostusta:
- Lisää tutkimus- ja kehitysrahoitusta
- Vahvempaa tukea alkaville yrityksille
- Asiakaslähtöistä kokeilukulttuuria
- Määrätietoista kansainvälistymistä valtion siivittämänä
Tarvitaan myös rohkeaa yrittäjyysasennetta ja kansainvälisen tason markkinointi- ja liiketoimintaosaamista, joissa Suomessa on edelleen kehittämisen varaa. Vahva tekoälytutkimus voi toimia veturina, mutta sen ympärille on rakennettava ekosysteemi, joka mahdollistaa idean matkustamisen laboratoriosta globaalille markkinalle.
Suomessa julkinen sektori on keskeinen tekoälykehityksen mahdollistaja. Kansallisesti merkittävin toimija on Business Finland, joka on rahoittanut lukuisia startupeja ja tutkimusprojekteja. Tekoälyn kehityksen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko julkinen sektori yhdistämään eettisen vastuullisuuden ja ketterän innovaation tuen tavalla, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta kansainvälisesti.
Julkista sektoria on kuitenkin moitittu myös kilpailun vääristämisestä sen aktiivisen roolin vuoksi rahoituksen, ekosysteemien ja sääntelyn tasoilla. Parhaimmillaan se voi toimia katalysaattorina:
- Avaamalla dataa
- Tarjoamalla testiympäristöjä
- Rahoittamalla kehitystä
- Toimimalla ensimmäisenä asiakkaana
Samaan aikaan sen on varottava yliregulaatiota ja panostettava toimeenpanon tukeen sekä kansainvälistymiseen erityisesti pk-yrityskentällä.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Yksikään esiin noussut haaste ei ole ylitsepääsemätön. Monet niistä kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, jolloin yksi onnistuminen voi saada aikaan positiivisen kierteen. Suomi on asemoitunut vahvaan lähtökohtaan tekoälyn kehityksessä ja soveltamisessa sekä Euroopan että globaalin mittakaavan kontekstissa.
Maan vahva tutkimusperinne, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, dynaaminen innovaatiokenttä ja kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri muodostavat vankan perustan teknologiselle kasvulle. Tekninen ja akateeminen osaaminen eivät kuitenkaan yksin takaa menestystä – ratkaisevaa on kyky kaupallistaa ja skaalata innovaatioita kansainvälisille markkinoille.
Yksityisten investointien ja pääomasijoitusten niukkuus rajoittaa kasvuyritysten kehitystä ja globaalia kilpailukykyä. Suomalaiset tutkimuslähtöiset innovaatiot jäävät usein hyödyntämättä täydessä potentiaalissaan tai siirtyvät ulkomaisiin käsiin ennen kaupallista läpimurtoa. Tämä heikentää Suomen mahdollisuuksia säilyttää teknologinen itsenäisyytensä strategisilla aloilla – tekoälyssä, kvanttiteknologiassa ja kyberturvallisuudessa.
Suomi kamppailee myös osaajapulan ja kansainvälisten asiantuntijoiden houkuttelemisen kanssa. Elämänlaatu, turvallisuus ja toimiva yhteiskunta tekevät Suomesta periaatteessa houkuttelevan kohdemaan, mutta palkkataso, kielelliset esteet ja uramahdollisuuksien kapeus vähentävät sen vetovoimaa huippuosaajien keskuudessa.
Julkisen sektorin rooli tekoälykehityksessä on ollut keskeinen, mutta sen on kyettävä tasapainoilemaan tukemisen ja liiallisen sääntelyn välillä. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että valtio toimii mahdollistajana ja tarjoaa puitteet, joissa innovaatiot voivat kasvaa ketterästi ja eettisesti kestävästi.
Suomen on rakennettava vahva tekoälyekosysteemi, jossa tutkimus, elinkeinoelämä ja julkinen sektori toimivat saumattomassa yhteistyössä. Onnistuminen tässä työssä ei ainoastaan vahvista Suomen asemaa teknologian suunnannäyttäjänä, vaan myös turvaa maan taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen.
Martti Asikainen
TKI-viestinnän asiantuntija
+358 44 920 7374
martti.asikainen@haaga-helia.fi
Lähteet
Aalto-yliopisto. (2025). Suomeen perustettu ELLIS-instituutti rakentaa tekoälyn uusia perusteita. Julkaistu Aalto-yliopiston verkkosivuilla 28.5.2025. Saatavilla osoitteessa: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/suomeen-perustettu-ellis-instituutti-rakentaa-tekoalyn-uusia-perusteita. Viitattu 5.7.2025.
AI Finland. (2025). Tekoälyn tila Suomessa 2025: Kasvava ekosysteemi kaipaa rohkeita investointeja. Julkaistu AI Finlandin verkkosivuilla 6.2.2025. Saatavilla osoitteessa: https://aifinland.fi/tekoalyn-tila-suomessa-2025-kasvava-ekosysteemi-kaipaa-rohkeita-investointeja/. Viitattu 4.7.2025.
AI Finland & Business Finland. (2025). Tekoälyn tila Suomessa 2025. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://tekoalyntilasuomessa.fi.
Alvarez, A. & Forsberg, T. (2025). Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus. Julkaistu Aalto-yliopiston verkkosivuilla 17.6.2025. Saatavilla osoitteessa: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/koneoppiminen-tuo-vallankumouksen-tutkimukseen-ja-tuotekehitykseen-uuden-tekoalyinstituutin. Viitattu 5.7.2025.
Asikainen, M. (2025). Finland Launches ELLIS Institute as Europe’s Second Major AI Research Hub. Julkaistu Finnish AI Regionin verkkosivuilla 11.6.2025. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://www.fairedih.fi/en/2025/06/12/finland-launches-ellis-institute-as-europes-second-major-ai-research-hub/. Viitattu 5.7.2025.
Carpentier, E., D’Adda, D., Nepelski, D., & Stake, J. (2025). European Digital Innovation Hubs Network’s activities and customers. Publications Office of the European Union. https://data.europa.eu/doi/10.2760/7784020
Cherney, A. M. (2024). AMD to acquire Finnish startup Silo AI for $665 mln to step up in AI race. Julkaistu Reutersissa 10.7.2024. Saatavilla osoitteessa: https://www.reuters.com/markets/deals/amd-acquire-finnish-startup-silo-ai-665-mln-step-up-ai-race-2024-07-10/#:~:text=Helsinki%2C%20Finland,new%20tab%20among%20its%20customers. Viitattu 4.7.2025.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. (2019). Etla arvioi: Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kaksinkertaistunut. Julkaistu ETLAn verkkosivuilla 1.8.2019. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-arvioi-tekoalya-hyodyntavien-yritysten-maara-kaksinkertaistunut/. Viitattu 20.5.2025.
Euroopan komissio (2021). Finland AI Strategy Report. Saatavilla osoitteessa: https://ai-watch.ec.europa.eu/countries/finland/finland-ai-strategy-report_en. Viitattu 1.7.2025.
Euroopan komissio (2023). ANNEX to the Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States. C(2023) 6689 final. Euroopan komissio. Strasbourg. Saatavilla osoitteessa: https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.
Eurostat (2024). Digital Intensity by size class of enterprise. Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 9.4.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/isoc_e_dii/default/table?lang=en.
Eurostat. (2025a). Artificial intelligence by size class of enterprise. Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 9.4.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ISOC_EB_AI__custom_8997385/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=3f5f3e83-1bc6-4189-a895-1e94d3210edc&c=1702543958051.
Eurostat (2025b). Enterprises that provided training to develop/upgrade ICT skills of their personnel by size class of enterprise. Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 11.2.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ISOC_SKE_ITTS__custom_5456717/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=f6e4f3f9-ca67-40a5-8dce-064366a273a2&c=1679319797780.
Eurostat (2025c). Cloud computing services by size class of enterprise. Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 9.4.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ISOC_CICCE_USE__custom_5457941/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=d2b6343f-12ef-4578-9a9c-094eed7114d0&c=1707136998912.
Eurostat (2025d). Employed ICT specialists – total. Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 15.4.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ISOC_SKS_ITSPT__custom_6635428/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=66336d4d-f295-4fea-a1f1-61c670c38f53&c=1687427817624.
Eurostat (2024e). Individuals’ level of digital skills (from 2021 onwards). Julkaistu Euroopan tilastokeskus Eurostatin verkkosivuilla 17.12.2024. Euroopan unioni. Brysseli. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ISOC_SK_DSKL_I21__custom_5364012/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=adbd5d79-e7d6-48be-9e5a-fe687d156d16&c=1678804933330
FAIA. (2020). State of AI in Finland. Helsinki.
FCAI. (2024). Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia. Julkaistu FCAIn sivuilla 30.10.2024. Saatavilla osoitteessa: https://fcai.fi/news-in-finnish/2024/10/30/vahva-sijoitus-tekolyyn-suomeen-perustetaan-ellis-instituutti-tehostamaan-tutkimusta-ja-houkuttelemaan-osaajia#:~:text=Opetus,eurooppalaista%20teko%C3%A4lyn%20ja%20koneoppimisen%20huippututkimusta. Viitattu 2.7.2025.
InterNations. (2024). Admiring Finland’s Beautiful Landscapes Comes at a Cost. Saatavilla osoitteessa: https://www.internations.org/expat-insider/2024/finland-40460. Viitattu 2.7.2025.
Kristeri, T. (2025). Euroopan unionin ja Suomen taloudellisen turvallisuuden politiikan tilannekuva. Huoltovarmuuskeskus. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/c1a60bd184e062b22b23bc3739abd295feb8f11d/hvk-de-risking-tilannekuva-eu-ja-suomi-saavutettava.pdf
O’Dwyer, G. (2024). Fears tighter Finnish immigration laws could deter IT talent. Julkaistu Computer Weeklyssä 27.11.2024. Saatavilla osoitteessa: https://www.computerweekly.com/news/366616226/Fears-tighter-Finnish-immigration-laws-could-deter-IT-talent#:~:text=The%20survey%20results%20coincide%20with,and%20companies%20in%20that%20year. Viitattu 2.7.2025.
Satonen, A. (2024). Kansainvälinen rekrytointi edellyttää työnantajilta osaamista ja uskallusta. Julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla 15.8.2024. Saatavilla osoitteessa: https://tem.fi/-/kansainvalinen-rekrytointi-edellyttaa-tyonantajilta-osaamista-ja-uskallusta#:~:text=Osaajapula%20on%20haaste%20kaikkialla%20EU%3Assa,Vietnamin%2C%20Filippiinien%20ja%20Brasilian%20kanssa. Viitattu 2.7.2025.
Silo AI & AI Finland. (2025). The Nordic State of AI – Report Edition IV. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://silo.ai/blog/the-nordic-state-of-ai-report-2025.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Teknologiateollisuus ry & Teknologian tutkimuskeskus VTT. (2025). Critical Digital Tech from Finland: Driving Growth and Security in Europe. Helsinki. Saatavilla: https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2025/05/CriticalDigitalTechfromFinland-2025.pdf.
Stanfordin yliopiston ihmiskeskeinen tekoälyinstituutti. (2024). The Global AI Vibrancy Tool. Standfordin yliopisto. Saatavilla osoitteessa: https://hai.stanford.edu/ai-index/global-vibrancy-tool. Viitattu 8.5.2025.
Tekniikan akateemiset & Insinööriliitto ry. (2024). International Experts in Finland. Survey results 2024. Saatavilla osoitteessa: https://digipaper.contenthub.fi/?file=https%3A%2F%2Filry.contenthub.fi%2FNiboWEB%2Finsinooriliitto%2FgetPublicFile.do%3Fuuid%3D23436795%26inline%3Dfalse%26ticket%3D5fc080c7c024709d2a9c8e2c4fbccf1e%26type%3Dpdflink&page=1. Viitattu 2.7.2025.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2023). Talent Boost. Saatavilla osoitteessa: https://tem.fi/en/talent-boost-en#:~:text=Finland%E2%80%99s%20success%20and%20international%20competitiveness,international%20recruitment%20from%20third%20countries. Viitattu 2.7.2025.
Voutilainen, E. (2024). Mikä on supertietokone ja miksi sillä on väliä? Tekoälyn rooli Euroopan digitaalisessa autonomiassa ja sen saavuttamisessa. Julkaistu Finnish AI Regionin verkkosivuilla 4.11.2024. Saatavilla osoitteessa: https://www.fairedih.fi/2024/11/04/mika-on-supertietokone-ja-miksi-silla-on-valia-tekoalyn-rooli-euroopan-digitaalisen-autonomian-saavuttamisessa/. Viitattu 2.7.2025.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts