Tekoäly lupaa merkittäviä hyötyjä, mutta eurooppalaiset yritykset kohtaavat useita haasteita sen toteuttamisessa laajassa mittakaavassa. Monet yritykset oppivat vielä, miten integroida tekoäly tehokkaasti olemassa oleviin järjestelmiin ja työnkulkuihin. Yksi merkittävä ongelma on tekoälytyökalujen pirstaleisuus organisaatioissa.

Yritystekoälyn alkuaikoina on tavallista, että eri osastot ottavat itsenäisesti käyttöön omia tekoäly- tai analytiikkaratkaisujaan ilman yhtenäistä strategiaa. Tämä johtaa tilkkutäkkimäisiin pistemäisiin ratkaisuihin. Monilla näistä sovelluksista on päällekkäisiä ominaisuuksia, mutta koska ne on omaksuttu siiloineen, yritys ei hyödy niiden välisestä synergiasta. Tätä hajanaista lähestymistapaa kutsutaan ”piilotetuksi tekoälyveroksi” (Glean 2025). Se viittaa lisäkustannuksiin ja tehottomuuteen, jotka kertyvät, kun yritykset kerryttävät useita integroimattomia tekoälytyökaluja päällekkäin.

Pirstaleisuuteen liittyvät läheisesti integraatio-ongelmat ja tietosiilot. Useimmat tekoälyjärjestelmät on yhdistettävä yrityksen tietolähteisiin ja ohjelmistoinfrastruktuuriin ollakseen tehokkaita. Mikäli jokaisen osaston tekoälytyökalu on erillinen, niiden integroiminen yhtenäisen näkemyksen saamiseksi on vaikeaa. Tiedot voivat jäädä lukittuina osastollisiin tietokantoihin, eikä niitä jaeta koko organisaatiossa.

Eurooppalaiset yritykset mainitsevat usein vanhat IT-järjestelmät ja epäjohdonmukaiset tietoformaatit esteinä tekoälyä käyttöön ottaessa. Tekoälyalgoritmit voivat olla tehokkaita, mutta niiden yhdistäminen olemassa oleviin liiketoimintaprosesseihin ei ole yksinkertaista. Lisäksi tiukat tietosuojamääräykset edellyttävät, että yritykset ovat erittäin varovaisia siitä, miten tekoälyjärjestelmät käyttävät ja jakavat tietoja. Tämä joskus hidastaa integrointia siilojen välillä.

Toinen haaste on useiden tekoälyratkaisujen hallinnon kustannus- ja tehokkuusongelma. Monilla tekoälytyökaluilla, erityisesti yritystasoisilla, on lisenssi- tai tilausmaksuja. Mikäli yritys lisensoi useita eri tekoälyalustoja, kulut kasaantuvat nopeasti. Toisin kuin perinteiset ohjelmistot, tekoälytyökalut veloittavat usein käytön perusteella tai vaativat pilvi-infrastruktuurin. Tämä voi yllättää yrityksiä korkeilla laskuilla. Myös työntekijöiden kouluttamisesta kullakin työkalulla ja niiden ylläpidosta aiheutuu kustannuksia.

Ongelma liittyy myös joustamattomiin lisensointimalleihin. Jotkut toimittajat vaativat organisaatiolaajuisen lisenssin, vaikka vain yksi osasto tarvitsee tekoälyominaisuutta. Toiset vaativat korkeaa käyttäjien vähimmäismäärää. Yritys saattaa joutua maksamaan generatiivisen tekoälyn ominaisuudesta yhteistyösovelluksessa kaikille työntekijöille, vaikka vain harva todella käyttäisi sitä.

Organisaatiot riskeeraavat maksaa tekoälytyökaluista, jotka ovat toiminnallisuudeltaan päällekkäisiä tai joita käytetään vajaasti. Tämä on resurssien tehotonta kohdentamista. Tämä myötävaikuttaa ”tekoälyturvotukseen” (Glean 2025), mikä tarkoittaa paljon rahaa moniin tekoälyaloitteisiin ilman suhteellista liiketoimintahyötyä. Todellakin, kasvavista tekoälyinvestoinneista huolimatta monet yritykset eivät ole vielä nähneet tuottoa.

Teknologian ja kustannusten lisäksi organisatoriset ja taitohaasteet vaikuttavat myös tilanteeseen. Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto vaatii uusia taitoja ja työskentelytapoja, joita monet eurooppalaiset yritykset vielä kehittävät. Monissa organisaatioissa on pula tekoälyosaamisesta. Tämä taitovaje tekee vaikeaksi edetä pilottiprojektien ulkopuolelle, sillä yritykset joutuvat turvautumaan voimakkaasti ulkoisiin konsultteihin tai toimittajiin tekoälyasiantuntemuksessa.

Sisäinen vastustus tai kulttuuriset esteet voivat hidastaa käyttöönottoa. Työntekijät saattavat olla epävarmoja tekoälytyökalujen käytöstä tai jopa epäillä niitä, erityisesti jos heitä ei ole koulutettu riittävästi. Hallintoon ja etiikkaan liittyy myös huolia. Epävarmuus EU:n tekoälylaista mainitaan noin 68 prosentin yrityksistä tekijäksi, joka saa ne epäröimään tai olemaan epäselviä siitä, kuinka pitkälle tekoälyaloitteita tulisi viedä (AWS 2025). Yritykset haluavat välttää oikeudellisia riskejä, joten jotkut omaksuvat varovaisen lähestymistavan. Tämä voi olla este nopealle käyttöönotolle.