Lähes puolet eurooppalaisista käyttää tekoälyä kuukausittain - Pohjoismaat edelläkävijöitä
Generatiiviset tekoälyt yleistyvät arjessa. Yksityiskäyttö ylittää jo työelämän käytön. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat selvästi muuta Eurooppaa edellä, mitä tulee uusien työkalujen käyttöön.
Teksti: Martti Asikainen, 21.7.2025 Kuva: Adobe Stock Photos
Lähes puolet eurooppalaisista käyttää nykyisin tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä, Co-pilotia ja Google Geminiä, vähintään kerran kuukaudessa. Asia käy ilmi laajasta tutkimuksesta, joka paljastaa tekoälyn nopean yleistymisen koko mantereella.
Pääomasijoitusyhtiö Verdanen tutkimus perustuu 7 282 aikuisen vastauksiin kuudessa eurooppalaisessa maassa. Tulosten mukaan 42 prosenttia vastanneista on aktiivisia tekoälykäyttäjiä, jotka hyödyntävät keskustelutekoälyä töissä tai vapaa-ajalla ainakin kuukausittain.
Tekoäly on siirtynyt teknologia-harrastajien työkalusta tavallisten kuluttajien arkeen. Yksityinen käyttö kasvaa selvästi nopeammin kuin ammatillinen.
Kotona käytetään enemmän kuin töissä
Vapaa-ajan tekoälykäyttö on yleisempää kuin työelämässä: yksityisesti tekoälyä käyttää 53 prosenttia, töissä 41 prosenttia vastaajista.
Tutkimus tehtiin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Maat eroavat selvästi toisistaan: Britanniassa tekoälyä käytetään päivittäin töissä eniten (17 %), Tanskassa taas vapaa-ajalla (14 %).
Käyttäjät uskovat vahvasti tekoälyn käytön kasvuun. Peräti 95 prosenttia arvioi yksityiskäyttönsä pysyvän ennallaan tai lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Työelämän osalta vastaava osuus on 83 prosenttia.
Tutkimus paljastaa merkittävän muutoksen kuluttajien tavassa etsiä tietoa. Tekoälytyökaluja on käyttänyt ostopäätösten tueksi 76 prosenttia aktiivikäyttäjistä. Heistä 17 prosenttia turvautuu tekoälyyn useimmiten tai aina harkitessaan ostoksia.
Kehitys haastaa perinteiset hakukoneet ja verkkomainonnan. Kuluttajat ohittavat yhä useammin Google-haut ja siirtyvät suoraan tekoälyn suositusten pariin.
– Suuret kielimallit mullistavat tavan, jolla kuluttajat löytävät tietoa ja tuotteita. Ne ohittavat perinteisen haku- ja mainontasuppilon, sanoo Verdanen Daniel Ahlstrand.
Muutos pakottaa yritykset miettimään markkinointistrategioitaan uusiksi.
Pohjoismaat edelläkävijöitä
Tulokset sopivat yhteen muun eurooppalaisen tutkimustiedon kanssa. Deloitten laajassa, yli 30 000 vastaajan tutkimuksessa 44 prosenttia generatiivisen tekoälyn tuntevista käytti sitä henkilökohtaisesti ja 23 prosenttia työssä.
Pohjoismaat Britanniaan rinnastuivat kärkimaita tekoälyn omaksumisessa. Laajempaa käyttöönottoa hidastavat kuitenkin edelleen osaamispuutteet, kustannukset ja epäselvä sääntely.
Ero yksityisen ja ammatillisen käytön välillä on huomattava. Monet työpaikat eivät vielä hyödynnä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamisessa.
Yritykset voivat saada kilpailuetua investoimalla henkilöstön tekoälytaitoihin ja integroimalla työkalut paremmin työprosesseihin.
Sääntely kiitää perässä
Päättäjillä on kiire. Tekoälyn nopea yleistyminen vaatii selkeitä pelisääntöjä, jotka turvaavat yksityisyyden ja eettisyyden menettämättä teknologian hyötyjä.
Seuraavat kuusi kuukautta ratkaisevat, pysyykö tekoälyn käyttöönotto nykyisellä kasvuvauhdilla. Samalla selviää, onnistuuko Eurooppa integroimaan teknologian yhteiskuntaan turvallisesti.
Tekoäly on muuttunut kokeellisesta välineestä miljoonien eurooppalaisten jokapäiväiseksi apuvälineeksi. Paluu entiseen ei ole mahdollinen.
Verdanen koko tutkimus löytyy osoitteesta verdane.com
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts