Business Finlandin uusin rahoitusohjelma generatiivisen tekoälyn hankkeille keräsi runsaasti hakemuksia monilta eri toimialoilta aina terveydenhuollosta ja koulutuksesta pelialaan ja luksusjahteihin, joka kuvastaa tekoälyn kasvavaa merkitystä suomalaisessa taloudessa.
Teksti Martti Asikainen, 1.9.2025 Kuva: Adobe Stock Photos
Business Finlandin tuore generatiivisen tekoälyn rahoitushaku keräsi runsaasti hakemuksia eri toimialoilta, aina terveydenhuollosta ja koulutuksesta peliteollisuuteen sekä luksusjahteihin. Business Finlandin mukaan hakemusten määrä ja kirjo kertovat suomalaisyritysten kasvavasta kiinnostuksesta tekoälyyn ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Generatiivisen tekoälyn konseptitodistushaun (eng. proof-of-concept, PoC) tavoitteena oli auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sekä keskisuuria pörssiyhtiöitä selvittämään, miten tekoäly voisi uudistaa tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja – ja siten luoda kansainvälistä kilpailuetua.
Business Finlandin generatiivisen tekoälyn johtaja Timo Sorsa kertoo kiinnostuksen olleen poikkeuksellisen vahvaa. Hänen mukaansa hakemusten suuri määrä ja monipuolisuus osoittavat generatiivisen tekoälyn laajaa sovellettavuutta ja kertovat samalla siitä, että vaikutukset suomalaiseen talouteen tulevat olemaan merkittäviä
— Luvut ovat suuria, mutta olemme myös innoissamme projektien monipuolisuudesta. Terveydestä ja koulutuksesta ylellisiin jahteihin ja peliteollisuuteen – yritykset soveltavat generatiivista tekoälyä ratkaistakseen käytännön haasteita ja luodakseen uusia mahdollisuuksia, Sorsa kirjoittaa blogissaan.
Business Finland sai rahoitushaun aikana kaikkiaan yli 200 tutkimus- ja kehitysrahoitushakemusta, joiden myötä on käynnistynyt jo 130 T&K-projektia. Sorsan mukaan tyypilliset rahoitushakemukset vaihtelivat 100 000–200 000 euron välillä. Pk-yritykset saattoivat saada jopa 50 prosentin tuen, kun taas puhtaasti teollisuustutkimukseen suunnatuissa hankkeissa tukiosuus saattoi nousta 60 prosenttiin.
Sorsan mukaan huomionarvoista on myös se, että yli hakemuksista tuli yrityksiltä, jotka olivat joko ensimmäistä kertaa tekemisissä Business Finlandin kanssa tai sitten ne palasivat yhteistyöhön pitkän tauon jälkeen.
— Tämä vahvistaa Suomen tekoälyekosysteemiä ja tuo mukaan uusia näkökulmia, hän toteaa.
Business Finlandin rahoitushaku painotti hankkeita, joissa tekoälyä hyödynnetään käytännön ongelmien ratkaisemiseen – joko olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden parantamiseksi tai kokonaan uusien innovaatioiden kehittämiseksi.
Koska monet hankkeista ovat laskennallisesti raskaita, yritykset saattoivat hakea erillistä lisärahoitusta, enintään 100 000 euroa, päästäkseen hyödyntämään LUMI-supertietokonetta. Useimmat näistä hakemuksista olivat 15 000–30 000 euron suuruisia. Hankkeiden kesto on tyypillisesti noin puoli vuotta, ja ne keskittyvät pääosin teollisuustutkimukseen.
Ensimmäisiä tuloksiakin on jo nähtävissä, kun mittaustyökaluja tekoälyjärjestelmien arviointiin kehittävä helsinkiläinen Root Signals keräsi 2,5 miljoonaa euroa rahoitusta Business Finlandin tuella. Yritys hyödyntää generatiivista tekoälyä auttaakseen muita yrityksiä hallitsemaan ja seuraamaan omia tekoälysovelluksiaan tehokkaammin.
Sorsan mukaan tämä kaikki on vasta alkua, sillä todellinen matka onyhä edessäpäin, kun konseptitodistushankkeet siirtyvät suunnittelusta toteutukseen, ja sitä myötä liike-elämään.
— Osa niistä kasvaa laajemmiksi hankkeiksi, joita Business Finland voi tukea jatkossakin, ja kaikilla on potentiaalia luoda merkittäviä vaikutuksia omilla toimialoillaan, hän arvioi.
Rahoitushaku oli osa Business Finlandin laajempaa generatiivisen tekoälyn ohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa suomalaisyritykset tekoälyvallankumouksen globaaliin eturintamaan. Hankkeiden tuloksia esiteltiin GenAI-foorumissa viime kesäkuussa Helsingissä, jossa alan toimijat myös verkostoituivat yli toimialarajojen.
Vaikka kyseinen rahoitushaku on päättynyt, Business Finland rahoittaa edelleen generatiiviseen tekoälyyn liittyviä hankkeita vaihtoehtoisten ohjelmien kautta. Tämä alleviivaa Suomen hallituksen sitoutumista tekoälypohjaisten innovaatioiden tukemiseen.
Huomattava hakemusmäärä puolestaan osoittaa, etteivät suomalaisyritykset enää näe tekoälyä vain tulevaisuuden lupauksena, vaan jo nyt keskeisenä työkaluna kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Voit lukea Sorsan blogitekstin Business Finlandin verkkosivuilta.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts