Ulkoministeriön ja CGI:n yhteistyössä rakentama OpenEval-työkalu tekee vuosikymmenten arvioinnit haettaviksi sekunneissa. Työkalu on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.
Kuva Martti Asikainen, 2.10.2025 | Kuva Adobe Stock Photos
Ulkoministeriö on ottanut käyttöön tekoälypohjaisen työkalun, joka mullistaa kehitysyhteistyön vaikuttavuuden seurannan. Avoimesti saatavilla oleva OpenEval-alusta merkitsee merkittävää askelta suomalaisen julkishallinnon tekoälykäytössä.
CGI:n kanssa yhteistyössä kehitetty järjestelmä hyödyntää luonnollisen kielen käsittelyä ja koneoppimista käydäkseen läpi vuosikymmenten arviointiraportteja.
Työkalu poimii olennaiset havainnot sekunneissa usein satoja sivuja pitkistä asiakirjoista. Verkkopalvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi.
– Aiemmin evaluointien varmentamaa tietoa piti etsiä raportti raportilta, osio osiolta, kertoo arviointiasiantuntija Nea-Mari Heinonen ulkoministeriön kehitysyhteistyön arviointiyksiköstä.
Uusi järjestelmä tuottaa hakutuloksia älykkäiden kyselyiden, temaattisten suodattimien ja automaattisten yhteenvetojen avulla. Käyttäjät voivat esittää kysymyksiä arkikielellä sen sijaan, että heidän pitäisi etsiä tarkkoja avainsanoja yksittäisiin tapauksiin.
CGI:n valtionhallinnon konsultti Arttu Ruismäen mukaan työkalu hyödyntää tekoälyä koko prosessin ajan. Tekoäly tiivistää alkuperäisistä PDF-raporteista juuri ne näkemykset, jotka ovat käyttäjille oleellisimpia.
Microsoftin Azure-pilvipalveluille rakentuva työkalu käyttää tekoälyä kaikissa vaiheissa. Kun asiakirjoja ladataan järjestelmään, se jäsentää sisällön automaattisesti, tunnistaa metatiedot ja indeksoi tulokset. Järjestelmä pilkkoo pitkät raportit pienempiin osiin, tunnistaa niiden teemat ja sävyn, mikä mahdollistaa tarkemman analyysin.
Alusta voi suodattaa arviointituloksia esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tai ihmisoikeuskriteerien mukaan. Toiminnallisuus tukee suunnittelua, päätöksentekoa, raportointia ja tulosten viestimistä sidosryhmille.
Työkalu on herättänyt huomattavaa kiinnostusta kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, kehityspankeissa, OECD:ssä ja EU:ssa. Monet maat pilotoivat vastaavia ratkaisuja, kun taas toiset odottavat hallinnollisia ohjeistuksia ennen etenemistä.
Järjestelmä palvelee myös ulkoisia sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä ja kehityskumppaneita. Yhdistettynä ministeriön muihin tietolähteisiin se antaa kattavan kuvan kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta.
– Tämä oli ensimmäinen laatuaan. Tekoälypalvelu, joka palvelee samanaikaisesti sekä virkamiehiä että suurta yleisöä, Heinonen toteaa.
CGI:n monialainen tiimi vastasi teknisestä toteutuksesta. Hanke toteutettiin tiukalla aikataululla, ja ensimmäinen toimiva versio saatiin tuotantoon nopeasti.
Ministeriö suunnittelee alustan jatkokehitystä. Tällä hetkellä keskitytään nykyisten toiminnallisuuksien käyttöönottoon ja henkilöstön koulutukseen. Ministeriössä uskotaan työkalun voivan tasoittaa tietä laajemmalle tekoälyn käyttöönotolle valtion hallinnossa.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts