Suomalaiset IT-ammattilaiset huolissaan tekoälyn tarkkuudesta – käyttöönotto etenee koulutusta nopeammin
HP:n teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista IT-ammattilaisista on huolissaan tekoälyn tarkkuudesta ja tietoturvasta.
Teksti: Martti Asikainen, 25.11.2025 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomalaiset IT-ammattilaiset ottavat tekoälyä käyttöön työssään nopeasti, mutta kasvava huoli tarkkuudesta ja tietoturvasta paljastaa kriittisen kuilun käyttöönoton ja asianmukaisen hallinnon välillä.
HP:n teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista IT-ammattilaisista on huolissaan tekoälyjärjestelmien tuottaman tiedon tarkkuudesta. Tutkimusyhtiö Verianin syyskuussa toteuttamassa kyselyssä oli mukana yli 1 000 IT-ammattilaista eri toimialoilta.
Uusi tutkimus osoittaa, että vaikka neljännes IT-alan työntekijöistä käyttää tekoälytyökaluja säännöllisesti, niin valtaosa selviytyy teknologisessa muutoksessa ilman muodollista koulutusta tai organisaation tukea. Tämä herättää kysymyksiä Suomen varhaisen tekoälyjohtajuuden kestävyydestä.
Tulokset paljastavat huolestuttavan kehityssuunnan. Vaikka neljännes vastaajista ilmoitti käyttävänsä jo tekoälytyökaluja ammatillisissa tehtävissään, niin useimmat tekevät siten itsenäisesti ilman työnantajan ohjausta.
HP:n julkaiseman tutkimuksen mukaan puolet käyttävät tekoälyä viikoittain työssään, mutta vain noin kolmannes on saanut yritykseltään muodollista koulutusta tai ohjeistusta teknologian tehokkaaseen käyttöön. Tämä pitkälti itseopittu lähestymistapa asettaa Suomen osaksi laajempaa eurooppalaista haastetta.
Koulutus ja ymmärrys jää jälkeen
Kansainvälisen tutkimus- ja konsultointiyritys Forrester Researchin raportin mukaan vain 52 % eurooppalaisista yrityksistä tarjoaa johdonmukaista tekoälykoulutusta, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 62 prosenttia. Myös OECD varoittaa vuoden 2025 raportissaan, että nykyinen koulutustarjonta ei välttämättä riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään tekoälylukutaidon osalta jäsenmaissa.
Myös tietoturvaan liittyvät huolet nousevat esiin. Noin 80 prosenttia vastaajista ilmaisi huolensa tekoälyn käyttöön liittyvistä IT-turvallisuusriskeistä. Nämä pelot eivät ole aiheettomia. Cybernewsin kyberturvallisuustutkimus osoitti, että lähes 90 % analysoiduista tekoälytyökaluista on altistunut tietomurroille.
Huolet sekä luotettavuudesta että turvallisuudesta näyttävätkin olevan merkittäviä esteitä teknologian laajemmalle käyttöönotolle. Tästä huolimatta lähes puolet IT-ammattilaisista ilmoitti haluavansa käyttää tekoälyä enemmän päivittäisessä työssään, pitäen sitä hyödyllisenä tehokkuuden ja työn laadun parantamisessa.
Tutkimustulokset paljastavat selvän ristiriidan Suomen tekoälykentältä. Microsoftin vuoden 2024 tutkimus osoitti, että jopa 61 % suomalaisista organisaatioista käyttää jo tekoälyä. Myös muut tutkimukset ovat ovat antaneet viitteitä, että Suomi on selkeä edelläkävijä Pohjoismaissa.
Pintapuolinen käyttö hallitsee
Yle Uutisten haastattelema HP:n Suomen maajohtaja Vesa Jukonen luonnehti tekoälyä tämän päivän työkaluksi pikemminkin kuin tulevaisuuden lupaukseksi. Samassa yhteydessä hän totesi, että vaikka työntekijät ovat valmiita omaksumaan teknologian, organisaatioiden johto ei ole pysynyt tahdissa.
Tämä havainto on linjassa laajempien eurooppalaisten trendien kanssa. ISACA:n tutkimuksen mukaan 83 % organisaatioista raportoi työntekijöiden tekoälyn käytöstä, mutta vain 31 % on ottanut käyttöön muodolliset, kattavat käytännöt. Tutkimus myös osoitti, että tekoälyn käyttö Suomessa pysyy suhteellisen yksinkertaisella tasolla, keskittyen pääasiassa tekstien muokkaukseen, tiedonhakuun ja ideointiin.
Kehittyneemmät sovellukset analytiikassa ja päätöksenteossa jäävät yhä vähälle käytölle, mikä viittaa merkittävään hyödyntämättömään potentiaaliin. Tämä pintapuolisen käyttöönoton malli heijastaa laajempaa haastetta Euroopassa, missä kiire ottaa tekoäly käyttöön on usein jättänyt turvallisuus- ja strategiset näkökohdat jälkeen.
IBM:n tutkimus puolestaan korostaa, että vain 24 prosenttia uusista generatiivisen tekoälyn (tekstiä, kuvia ja muuta sisältöä tuottavan tekoälyn) hankkeista sisältää turvallisuuskomponentin.
Pintapuolinen käyttö hallitsee
Suomen asema Euroopan unionin digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksin johtajana yhdistettynä vahvaan koulutus- ja teknologiaosaamiseen osoittaa, että maalla on hyvät edellytykset näiden haasteiden ratkaisemiseen.
Tutkimus kuitenkin korostaa, että kuilun kurominen umpeen käyttöönoton ja asianmukaisen hallinnon välillä edellyttää merkittäviä investointeja koulutukseen ja virallisiin tekoälykäytäntöihin.
Kun organisaatiot ympäri Eurooppaa kamppailevat samanlaisten haasteiden kanssa koulutuspuutteista tietoturva-aukkoihin, Suomen kokemukset tarjoavat arvokasta oppia. Varhainen käyttöönotto ei yksinään riitä – se vaatii tuekseen institutionaalisia rakenteita tekoälyn turvalliseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Menestys edellyttää tasapainoa teknologisen kehityksen ja inhimillisen osaamisen välillä, jossa organisaatiot sitoutuvat sekä infrastruktuuriin että henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts