Tekoäly taloushallinnossa: esteet ja mahdollistajat
Miksi taloushallinto on jäänyt jälkeen tekoälyn käyttöönotossa, vaikka alan prosessit ovat jo valmiiksi digitaalisia? Haaga-Helian tutkimus paljastaa todelliset esteet ja osoittaa, että avain muutokseen on ihmislähtöisyydessä. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin eSignals Prossa.
Heli Kortesalmi, Lili Aunimo & Mariitta Rauhala, 25.11.2025 | Kuva: Adobe Stock Photos
Tekoäly (AI) on jo mullistanut monia toimialoja, mutta taloushallinnossa sen käyttöönotto etenee hitaammin kuin muilla aloilla. Miksi näin? Haaga-Helian asiantuntijoiden tekemä tutkimus paljastaa, mitkä esteet hidastavat muutosta ja millaiset tekijät vauhdittavat tekoälyn käyttöä. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin, otetaanko taloushallinnossa huomioon Organisaatio 5.0 ajattelun mukainen ihmislähtöinen tekoäly.
Tekoäly ja taloushallinto – miksi muutos on hidas?
Vaikka taloushallinnon prosessit ovat digitaalisia ja monesti automatisoitavissa, tekoälyn käyttöönotto laahaa jäljessä verrattuna esimerkiksi markkinointiin ja asiakaspalveluun (Kruse et al., 2019, Eurostat 2025). Tutkimuksemme mukaan suurin este on osaamisen puute: organisaatioilta puuttuu riittävä tekninen ja liiketoiminnallinen ymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä.
Toiseksi merkittävin haaste vastaajiemme mukaan liittyy yhteensopivuuteen. Monet yritykset kamppailevat vanhojen järjestelmien kanssa, joihin uudet tekoälyratkaisut ovat vaikeasti integroitavissa. Kolmas huolen aihe oli datan laatu ja tietoturva, mikä on ymmärrettävää, kun kyse on taloudellisista tiedoista ja henkilötiedoista. Muutosjohtaminen on neljäs keskeinen este: teknologiaa voidaan hankkia, mutta jos organisaatiokulttuuri ei tue oppimista ja kokeilua, investoinnit jäävät vajaakäyttöön.
Yllättävää kyllä, eettiset kysymykset ja algoritmien läpinäkyvyys ja vinoumat, joista akateemisessa keskustelussa puhutaan paljon (Lehner et al., 2022), eivät olleet vastaajien mielestä merkittäviä esteitä. Käytännön haasteet vievät huomion – ainakin toistaiseksi.
Ratkaisut löytyvät ihmisistä, ei pelkästään teknologiasta
Kun kysyimme, miten esteet voidaan ylittää, kaksi asiaa nousi ylitse muiden: jatkuva koulutus ja oppimista tukeva organisaatiokulttuuri. Tämä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jossa korostetaan, että teknologian käyttöönotto onnistuu vain, jos ihmiset ymmärtävät sen merkityksen ja osaavat soveltaa sitä (Jackson & Allen, 2024).
Kolmanneksi tärkein tekijä oli käytettävyyden parantaminen. Tekoälyn pitää olla helppokäyttöistä ja sulautua arjen prosesseihin. Tämä havainto on merkittävä, sillä taloushallintoalan aikaisemmissa tutkimuksissa käyttäjäkokemusta ei ole aiemmin korostettu.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyratkaisujen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota Organisaatio 5.0 mukaisesti sujuviin käyttöliittymiin ja saumattomaan integraatioon – sen sijaan että tutkitaan vain teknologian tuomia säästöjä ja tehokkuutta, mihin laskentatoimen tutkimus on pääosin painottunut (Xu et al., 2019, Jackson & Allen, 2024).
Käytettävyyden ja helppokäyttöisyyden merkitys, samoin kuin uudesta teknologiasta koettu hyöty – ovat perinteisesti olleet merkittäviä uusien teknologioiden käyttöönoton ajureita (Davis, 1989). Helppokäyttöisyyden merkitys taloushallinon prosessien käyttöönotossa tuli selvästi esille myös aikaisemmassa haastattelututkimuksessamme (Kortesalmi ja ym., 2024).
Vertailimme vastauksia myös vastaajaryhmittäin. Kun vertailimme nuorempien ja vanhempien vastauksia keskenään, tuli esille, että nuoret työntekijät suhtautuvat tekoälyyn rohkeammin ja haluavat kokeilla uusia ratkaisuja, kun taas kokeneemmat arvostavat sujuvaa käytettävyyttä. Tämä ero kannattaa huomioida kehitystyössä.
Organisaatio 5.0 – teknologia ihmisen kumppanina
Euroopan Unioni on esitellyt viidennen teollisen vallankumouksen eli Industry 5.0 käsitteen osana sen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa (Industry 1.0) 1700-luvun lopulla lähtien ihmiskunta alkoi hyödyntämään teknologiaa ja höyrykoneita.
Toisessa teollisessa vallankumouksessa (Industry 2.0) siirryttiin mekaanisesta voimasta sähköenergiaan. Kolmannessa teollisessa vallankumouksessa (Industry 3.0) integroitiin automaatio tuotantoon elektroniikan ja tietotekniikan avulla (Mourtzis, D., Angelopoulos, J., Panopoulos, N. 2022). Uudet teknologiat, kuten pilvipalvelut ja tekoäly, loivat perustan neljännelle teolliselle vallankumoukselle (Industry 4.0).
Industry 5.0 ja siinä toimivat 5.0 Organisaatiot pyrkivät nyt saavuttamaan yhteiskunnallisia tavoitteita talouskasvun lisäksi tekemällä tuotannosta kestävää ja asettamalla työntekijöiden hyvinvoinnin etusijalle. Se tarkoittaa ihmisen ja teknologian yhteistyötä, jossa korostuvat ihmislähtöisyys, kestävyys ja resilienssi (European Union, 2022). Työntekijät nähdään investointina, ei kulueränä.
Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan tukee hänen osaamistaan ja hyvinvointiaan.
Tutkimuksen tausta
The research was conducted in spring 2025 with responses from 103 finance and accounting professionals from various organisations in Finland. 71% of respondents were women and 66% had over 10 years’ experience in the field. Organisations ranged from micro-enterprises to large corporations.
The survey examined 13 barriers and 12 solutions related to AI adoption. The results demonstrate that the sector is moving towards a human-centred, sustainable, and collaborative Organisation 5.0 model.
The complete research can be read in our article Kortesalmi, Aunimo, Rauhala & Schögl 2025 ”Transition to Organisation 5.0 – Barriers and Enablers of AI Adoption in Accounting and Finance.”
Miten aloitan ja miksi tällä on väliä?
Taloushallinnon digitalisaatio ei ole enää tulevaisuutta – se on tätä päivää. Tekoäly voi vapauttaa aikaa rutiineista ja parantaa päätöksenteon laatua, mutta vain jos organisaatiot panostavat ihmisiin yhtä paljon kuin teknologiaan. Organisaatio 5.0 ei ole hypeä, vaan välttämättömyys: se yhdistää teknologian voiman ja ihmisen luovuuden kestävällä tavalla.
PK-yritys, tule mukaan Finnish AI Region -hankkeeseen! FAIR tarjoaa yrityksille maksuttomia palveluja ja asiantuntijuutta tekoälyn, laajennetun todellisuuden, suurteholaskennan ja kyberturvallisuuden saralla. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa ja laajentaa tekoälyn käyttöönottoa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. FAIR on Euroopan komission, Business Finlandin ja Helsingin kaupungin Innovaatiorahaston rahoittama.
Linkki blogissa mainittuun tutkimukseen: Kortesalmi, H., Aunimo, L., Rauhala, M. & Schögl, S. (2025). Transition to Organisation 5.0 – Barriers and Enablers of AI Adoption in Accounting and Finance. Transition to Organisation 5.0 – Barriers and Enablers of AI Adoption in Accounting and Finance | SpringerLink
Tutkimus on esitetty Pro-Ve konferenssissa Portossa Portugalissa lokakuussa 2011 ja julkaistu teoksessa Hybrid Human-AI Collaborative Networks: 26th IFIP WG 5.5 SOCOLNET Working Conference on Virtual Enterprises, PRO-VE 2025, Porto, Portugal, October 27-29, 2025, Proceedings, Part II | SpringerLink.
Kiitämme Työsuojelurahastoa konferenssimatkaan liittyvästä taloudellisesta tuesta.
References
- Davis, F. D. (1989), ”Perceived usefulness, perceived ease of use, and user acceptance of information technology”, MIS Quarterly, 13 (3): 319–340, doi:10.2307/249008
- European Union (2022). Industry 5.0, a transformative vision for Europe. Url: Industry 5.0 – Research and innovation – European Commission
- Eurostat (2025): Use of artificial intelligence in enterprises, Url: Use of artificial intelligence in enterprises – Statistics Explained – Eurostat
- Jackson, D., Allen, C. (2024): Technology adoption in accounting: the role of staff perceptions and organisational context. Journal of Accounting and Organizational Change. 20, 205–227. https://doi.org/10.1108/JAOC-01-2023-0007.
- Kortesalmi, H., Aunimo, L., & Kärkinen, E. L. (2024, September). Collaborative Ecosystems for Increasing Automation in Accounting Processes in Small Firms. In Working Conference on Virtual Enterprises (pp. 158-172). Cham: Springer Nature Switzerland.
- Kruse, L., Wunderlich, N., Beck, R. (2019): Artificial Intelligence for the Financial Services Industry: What Challenges Organizations to Succeed.
- Lehner, O.M., Ittonen, K., Silvola, H., Ström, E., Wührleitner, A. (2022): Artificial intelligence based decision-making in accounting and auditing: ethical challenges and normative thinking. Accounting, Auditing and Accountability Journal. 35, 109–135.
- Mourtzis, D., Angelopoulos, J., Panopoulos, N. (2022): A Literature Review of the Challenges and Opportunities of the Transition from Industry 4.0 to Society 5.0.
- Xu, X., Lu, Y., Vogel-Heuser, B., Wang, L. (2021): Industry 4.0 and Industry 5.0—Inception, conception and perception. J Manuf Syst. 61, 530–535.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts