Kolme neljästä pohjoismaalaisesta nuoresta käyttää tekoälyä – kehitysvauhti huolestuttaa
Lähes puolet pohjoismaalaisista on käyttänyt tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö on selvästi yleisintä nuorten keskuudessa, jotka hyödyntävät teknologiaa erityisesti tiedonhakuun ja koulutehtävien tekemiseen. Samaan aikaan huoli tekoälyn vaikutuksista yhteiskuntaan kasvaa.
Teksti: Martti Asikainen 22.1.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin mediaviranomaiset ovat toteuttaneet ensimmäisen kattavan selvityksen siitä, miten pohjoismaalaiset käyttävät mediaa ja suhtautuvat tekoälyyn.
Yli 12 000 ihmisen vastauksiin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi selvä sukupolviero teknologian käytössä. Nuorimmissa ikäryhmissä noin kolme neljästä on käyttänyt tekoälypalveluja äskettäin.
Vanhimmissa ikäryhmissä käyttäjiä on alle viidennes. Nuoret aikuiset, jotka ovat usein vielä opiskelemassa, käyttävät tekoälyä koulutehtävien ja ohjelmointiprojektien tukena. Vanhemmat aikuiset puolestaan kokeilevat teknologiaa lähinnä selvittääkseen, miten se toimii.
Vastaajilta kysyttiin, mihin he olivat viimeksi käyttäneet tekoälyä. Enemmistö mainitsi tiedonhaun. Teknologia on yleistynyt erityisesti opinnoissa. Nuoremmat käyttäjät turvautuvat tekoälytyökaluihin kirjoitustehtävissä ja koodausprojekteissa.
Pohjoismaiden välillä on jonkin verran eroja. Suomessa ja Islannissa ihmiset kokeilevat tekoälyä useammin ymmärtääkseen, miten teknologia toimii. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sitä käytetään enemmän koulutehtävien apuna.
Laaja huoli kehityksen vauhdista
Käyttömääristä huolimatta tutkimus paljastaa merkittävää huolta tekoälyn kehityksestä kaikissa ikäryhmissä. Vastaajat kokevat, että teknologia kehittyy liian nopeasti. Seurauksia on heidän mukaansa vaikea ennakoida tai hallita.
Toistuva teema oli teknologian vaikutus tiedon luotettavuuteen. Monet vastaajat arvioivat, että tekoälyn tuottama sisältö vaikeuttaa aidon ja väärennetyn tiedon erottamista. Tämä heikentää laajemmin luottamusta mediaan.
Luottamus tekoälypalveluihin on vähäistä koko alueella. Harvat uskovat, että tekoäly tarjoaa tarkkaa ja luotettavaa tietoa tai edistää demokratiaa. Epäilykset ovat voimakkaimmillaan Ruotsissa, Suomessa ja Islannissa.
Suomen opetusministeri ja Pohjoismaiden yhteistyöministeri Anders Adlercreutz korosti medialukutaidon merkitystä raportin julkistamisen yhteydessä.
– Kouluttamalla sekä lapsia että aikuisia lähdekriittisiksi ja antamalla heille työkaluja vaikuttamisyritysten ja valeuutisten havaitsemiseen vahvistamme toimintakykyämme ja demokratiaamme, Adlercreutz sanoi.
Nuoret suhtautuvat vanhempia optimistisemmin
Nuoret aikuiset näkevät tekoälyn mahdollisuudet myönteisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. He tunnustavat helpommin, että teknologia voi tehostaa journalistien työtä, helpottaa tiedonhakua ja tukea demokraattista osallistumista.
Vanhemmat vastaajat ovat epäilevämpiä. Monet heistä eivät ole muodostaneet selvää kantaa asiaan.
Ero viittaa siihen, että asenteet tekoälyä kohtaan rakentuvat yhtä paljon tuttuudesta kuin teknologian todellisista ominaisuuksista.
Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tekoäly tunnustetaan laajemmin hyödylliseksi työkaluksi kuin Ruotsissa ja Islannissa. Huoli liian nopeasta kehitysvauhdista on kuitenkin samanlaista kaikissa viidessä maassa.
Tutkimus on ensimmäinen järjestelmällinen selvitys medialukutaidosta Pohjoismaissa. Se tarjoaa perustietoa siitä, miten ihmiset toimivat yhä digitaalisemmassa tietoympäristössä. Mediaviranomaiset aikovat hyödyntää tuloksia digitaalista lukutaitoa koskevan politiikan kehittämisessä.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts