Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – harvinainen laite avaa uuden aikakauden Suomen teknologiakoulutuksessa
Aalto-yliopisto on ottanut käyttöön AaltoQ20-kvanttitietokoneen, joka on Suomessa ainutlaatuinen ja kansainvälisestikin harvinainen opetus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu laite. Kone valmistui viime viikolla ja on jo herättänyt kiinnostusta kvanttialan asiantuntijoiden keskuudessa.
Teksti: Martti Asikainen, 12.3.2026 | Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopisto liittyy maailman harvojen yliopistojen joukkoon, joilla on oma kvanttitietokone. AaltoQ20 on otettu käyttöön opetus- ja tutkimustarkoituksiin, ja sen 20 kvanttibittiä eli kubittia tarjoavat tutkijoille poikkeuksellisen syvällisen pääsyn laitteen toimintaan aina mikroaaltopulssitasolle asti.
Kone on rakennettu Suomen Akatemian rahoituksella vuosina 2022–2025. Projektia johti teknillisen fysiikan laitoksen professori Tapio Ala-Nissilä yhdessä tutkija Suman Kundun kanssa. Osia koneeseen toimittivat Aalto-yliopistosta aikanaan ponnistaneet kvanttilaskentayritys IQM sekä erittäin matalan lämpötilan tutkimuslaitteistoja valmistava Bluefors.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen opiskelumahdollisuus
Ala-Nissilän mukaan AaltoQ20 poikkeaa merkittävästi muista yliopistojen omistamista kvanttikoneista, joista suuri osa on ollut enemmänkin kokeellisia rakennusprojekteja kuin todellisia laskentakoneita.
Aalto-yliopiston kvanttiteknologian pääaineen opiskelijat pääsevät jatkossa käyttämään kvanttitietokonetta suoraan osana opintojaan. Vastaava mahdollisuus on yliopistojen kvanttikoulutuksessa maailmanlaajuisesti äärimmäisen harvinainen, minkä voi odottaa kasvattavan yliopiston vetovoimaa merkittävästi.
Kvanttiteknologian osaajien tarve Suomessa kasvaa voimakkaasti. Alan globaalin markkina-arvon ennakoidaan nousevan jopa 90 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä, ja Suomen kvanttiteknologiasektorin arvioidaan tarvitsevan samassa ajassa lähes 3 000 uutta osaajaa.
Strateginen päätös pitää osaaminen Suomessa
IQM:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista, Jan Goetz, korostaa, että yliopiston omistama kone pitää kaiken siihen liittyvän datan, tekijänoikeudet ja osaamisen yliopistolla itsellään.
Ala-Nissilä vertaa hanketta Suomen teknologiahistoriaan. Samoin kuin 1950-luvun päätös rakentaa analoginen tietokone itse loi osaamispohjaa, joka myöhemmin mahdollisti Nokian nousun, voi Q20-projekti hänen mukaansa vaikuttaa yhtä kauaskantoisesti.
Ala-Nissilä vertaa hanketta Suomen teknologiahistoriaan: samoin kuin 1950-luvun päätös rakentaa tietokone itse loi osaamispohjaa, joka myöhemmin mahdollisti Nokian nousun, voi Q20-projekti hänen mukaansa olla yhtä kauaskantoinen.
Aallon kvanttiteknologian osaaminen juontaa juurensa 1960-luvulla perustettuun Kylmälaboratorioon ja 2000-luvun alun nanoteknologiapanostuksiin – ja nyt se on konkretisoitunut laitteeksi, joka voi muuttaa suomalaista kvanttikoulutusta ja -tutkimusta vuosikymmenien ajaksi.
Lisää tietoa löydät Aalto-yliopiston verkkosivuilta.
