Suomalaisyrityksillä on parhaat edellytykset nousta maailman johtaviksi toimijoiksi avaruusteknologiassa, videopeleissä ja ei-lääketieteellisessä bioteknologiassa, arvioi McKinsey Global Instituten huhtikuussa julkaisema raportti. Analyysin mukaan riittämätön kasvupääoma voi kuitenkin viedä mahdollisuuden käsistä, ellei rahoitusta, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä saada nopeasti kuntoon.
Teksti: Martti Asikainen, 13.7.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
McKinsey Global Instituten huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan Suomen vahvimmat edellytykset synnyttää maailmanlaajuisesti johtava teknologiayritys löytyvät juuri näiltä kolmelta alalta: avaruusteknologiasta, videopeleistä ja ei-lääketieteellisestä bioteknologiasta.
Raportti käy läpi 18 teknologiaintensiivistä toimialaa maailmanlaajuisesti ja arvioi niiden yhteenlaskettujen tulojen voivan nousta 25–42 biljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä.
Näiden alojen markkina-arvo on kasvanut vuodesta 2022 lähtien noin nelinkertaista vauhtia muihin toimialoihin verrattuna, mutta yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset yritykset hallitsevat siitä jo 90 prosenttia. Euroopan osuus jää raportin mukaan vain kolmasosaan siitä, mitä maanosan taloudellinen koko antaisi olettaa.
– Suomella on potentiaalia nousta useilla teknologiaintensiivisillä toimialoilla maailman kärkijoukkoon. Onnistuminen edes yhdellä olisi merkittävä voitto maan kansantaloudelle. Se kuitenkin edellyttää, että rahoitus, tuotekehitys, kansainvälistyminen ja markkinoillepääsyn nopeus saadaan kohdilleen, sanoo McKinseyn osakas Tapio Melgin.
Raportti nostaa esiin kolme alaa, joilla Suomi erottuu. Avaruusteknologiassa Suomessa toimii yli 100 nopeasti kasvavaa kaksikäyttöyritystä, jotka tarjoavat tuotteita sekä siviili- että puolustusmarkkinoille. Satelliittikuvausyhtiö ICEYE mainitaan esimerkkinä yrityksestä, joka on jo nyt johtavassa asemassa.
Videopeleissä noin 270 aktiivista studiota rakentaa Supercellin, Rovion ja Remedyn luoman ekosysteemin varaan. Uudempi studio Metacore mainitaan esimerkkinä seuraavasta sukupolvesta.
Ei-lääketieteellisessä bioteknologiassa raportti nostaa esiin valtion tutkimuslaitos VTT:n ja suomalaisten yliopistojen tutkimusosaamisen. Lisäksi raportti mainitsee Solar Foodsin, Onego Bion ja Nanoformin yrityksinä, jotka ovat onnistuneet jo kaupallistamaan tieteellisiä saavutuksiaan.
McKinsey tunnisti lisäksi lähitulevaisuuden mahdollisuuksia muun muassa modulaarisessa rakentamisessa, tulevaisuuden ilmaliikenteessä, robotiikassa, ydinfissiossa ja kyberturvallisuudessa. Pidemmällä aikavälillä kasvupotentiaalia arvioidaan olevan myös kvanttiteknologiassa ja kestävissä polttoaineissa, joiden merkityksen odotetaan kasvavan 2040-luvulla.
Raportin keskeisin huoli koskee aikataulua. Se tunnistaa yhdeksän niin sanottua omniskaalaajaa, jotka ovat suuria globaaleja yhtiöitä, ja investoivat voimakkaasti useille toimialoista samanaikaisesti.
Nämä yhtiöt tuottivat vuonna 2025 yli 610 miljardin euron liiketoiminnan kassavirran ja investoivat samana vuonna yli 700 miljardia euroa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja pääomamenoihin. Pelkästään seitsemän suurinta teknologiayhtiötä investoi vuonna 2025 noin 660 miljardia euroa, joka on yli 90 % enemmän kuin vuonna 2022.
Kypsemmillä toimialoilla, kuten tekoälyssä ja pilvipalveluissa, McKinsey on havainnut kilpailuasemien vakiintuvan tyypillisesti 3–5 vuoden kuluessa käännekohdasta. Avaruus- ja bioteknologia-aloilla aikaikkunan arvioidaan kuitenkin suosivan yhä Suomea, koska taustalla oleva teknologia on vielä suhteellisen varhaisessa vaiheessa.
Suomella on raportin mukaan myös historiaa vastaavista läpimurroista. Kone johti hissi- ja liukuporrasteollisuutta 1980-luvulla, Nokia matkapuhelimia 2000-luvulla ja Supercell mobiilipelaamista 2010-luvulla. Raportti toteaa Suomen etsineen Supercellin jälkeen seuraavaa vastaavaa menestystarinaa.
ICEYEn rahoituskierros kuvastaa McKinseyn raportissa kuvattua dynamiikkaa, joskaan ei sen kärjistetyimmässä muodossa. Yhdysvaltalainen pääoma veti kierrosta ja auttoi asettamaan yhtiölle arvostuksen, johon yksikään suomalainen sijoittajaryhmä ei olisi yksin pystynyt.
Suomen valtion ja eläkevakuutuslaitosten pääoma oli kuitenkin edelleen vahvasti mukana toisin kuin Ouran tapauksessa, jonka omistuspohja ja kotipaikka ovat siirtyneet kokonaan Yhdysvaltoihin.
Toistaiseksi jää avoimeksi, seuraako ICEYE lopulta samaa polkua kohti täyttä amerikkalaisomistusta tai kotipaikan siirtoa. Kesän rahoituskierros ei ratkaissut asiaa kumpaankaan suuntaan.
Yhtiön kilpailuetu nojaa pitkälti sen suomalaisiin ja eurooppalaisiin juuriin, ja Euroopan unionin pyrkimys vähentää teknologista riippuvuuttaan Yhdysvalloista asettaa ICEYEn kaltaiset yritykset hyvään asemaan. Kehitys vahvistaa eurooppalaisen teknologian strategista merkitystä ja avaa mahdollisuuksia yrityksille, jotka voivat tarjota luotettavia ja itsenäisiä ratkaisuja kriittisillä sektoreilla.
McKinseyn kansainvälinen raportti ”The Race Takes Off in the Next Big Arenas of Competition” on 127-sivuinen, ja se päivittää McKinsey Global Instituten vuoden 2024 tutkimusta. Raportti perustuu McKinseyn mukaan 3 770 yrityksen dataan 69 toimialalta.