Suomen suunnitelma korvata julkisen sektorin työntekijöitä tekoälyllä lähestyy asiaa väärästä kulmasta, väittää tutkija
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo tekoälyn korvaavan julkisen sektorin työntekijöitä vuoteen 2031 mennessä. Tutkija Umair Ali Khanin mukaan Majanen lähestyy asiaa väärästä kulmasta. Kysymys ei ole siitä, kuinka moni korvataan, vaan siitä, mitä ongelmaa tekoälyllä ylipäätään pyritään ratkaisemaan.
Teksti: Martti Asikainen, 24.7.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomen valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo tekoälyn korvaavan julkisen sektorin henkilöstön vuoteen 2031 mennessä. Tekoälyn käyttöä suomalaisorganisaatioissa tutkiva tutkija ja yrityskonsultti Umair Ali Khan sanoo Majasen lähestyvän kysymystä kokonaan väärästä kulmasta.
Kansliapäällikkö Majanen kuvaili odotuksiaan julkisen sektorin suhteen Helsingin Sanomien kesäkuisessa haastattelussa. Hänen mukaansa tekoäly korvaa olennaisilta osin ihmisen, kun valtio, kunnat ja hyvinvointialueet siirtyvät jaettuun tekoälyalustaan.
Ministeriö arvioi muutoksen voivan nostaa julkisen sektorin tuottavuutta vähintään 20 prosenttia. Osa työpaikoista vähenee luonnollisen poistuman kautta. Eläköityvän henkilöstön tilalle ei palkattaisi uusia. Majanen kuitenkin myönsi, että moni työntekijä voi menettää työpaikkansa suoraan muutoksen seurauksena.
Vääristä lähtökohdista
Finnish AI Regionin ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Khan haastaa Majasen näkemyksen. Eilen julkaistussa analyysissään hän esittää, että Suomen suunnitelma lähtee liikkeelle vääristä lähtökohdista.
Kyse ei ole siitä, kuinka monta työntekijää tekoäly voi korvata, vaan siitä, mikä ongelma sillä halutaan ratkaista. Vasta tähän vastattuaan voidaan arvioida, onko automaatio, parempien työkalujen tarjoaminen, prosessien uudelleensuunnittelu tai lisäkoulutus oikea ratkaisu.
Khanin mukaan se, että lähdetään liikkeelle henkilöstömäärän vähennystavoitteesta, kääntää järjestyksen ylösalaisin. Vähentäminen muodostuu tavoitteeksi ennen kuin toteutettavuus, kustannukset, palvelun laatu, oikeudellinen vastuu ja vaikutus kansalaisiin on kunnolla arvioitu.
Kun korkea-arvoinen virkamies toteaa haastattelussaan tekoälyn korvaavan julkisen sektorin työntekijöitä, niin se muovaa käsitystä uudistuksesta jo etukäteen. Työntekijät näkevät sen uhkana parannuspyrkimyksen sijaan, joka saa aikaan muutosvastarintaa. Yksityiset yritykset puolestaan voivat pitää irtisanomispuheita todisteena siitä, että niiden omat tekoälyinvestointinsa toimivat,vaikka minkäänlaista arvoa ei olisi vielä osoitettu.
Käyttöönotto ei ole sama asia kuin arvo
Majanen kehystää muutoksen pääasiassa tuottavuusprosenttina. Khan väittää, ettei käyttöönotto ja arvo ole sama asia. Hän viittaa Deloitten ja McKinseyn tutkimuksiin.
Niiden mukaan tekoälyn käyttö pohjoismaisissa organisaatioissa tuottaa usein eristyneitä tehokkuushyötyjä. Ne eivät koskaan skaalaudu laajemmiksi tuloksiksi. Khan sanoo löytäneensä saman kuvion myös omasta aiemmasta suomalaisyrityksiä koskevasta analyysistään.
Khanin mukaan tämä tarkoittaa julkiselle sektorille uudenlaisia riskejä. Toimija, joka pitää henkilöstövähennyksiä pääasiallisena onnistumisen mittarinaan, saattaa myöhemmin huomata, että poistettua asiantuntemusta on vaikeampi korvata kuin ostettua ohjelmistoa.
Suunnitelma on keskeneräinen
Khan kuvailee hallituksen ehdotusta nykymuodossaan korkean tason kunnianhimoksi täsmällisen toteutusohjelman sijaan. Ei ole vielä selvää, mitkä palvelut käyttävät tekoälyä, mitkä päätökset jäävät ihmishenkilöstölle, miten suorituskykyä mitataan tai miten kansalaiset voisivat riitauttaa väärän päätöksen.
Hän kuitenkin haluaa muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli toukokuussa 376 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 68 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Työttömyysaste oli kausivaihtelusta tasoittamattomana 12,7 prosenttia, joka on korkein mitattu työttömyysaste sitten vuoden 1998. Massairtisanomiset voisivat aiheuttaa luottamuspulaa ja yhteiskunnallista levottomuutta.
Valtiovarainministeriö on kertonut julkaisevansa tänä syksynä kolme erillistä vaikutusskenaariota. Ne saattavat alkaa vastata joihinkin näistä kysymyksistä.
