EU panostaa 10 miljardia euroa tekoälyn "gigatehtaisiin" – tavoitteena kuroa umpeen Kiinan ja Yhdysvaltain etumatka
Euroopan komissio on avannut tarjouskilpailun seitsemälle laajamittaiselle tekoälyn laskentalaitokselle, joita tuetaan 10 miljardin euron julkisella rahoituksella. Unioni yrittää näin kuroa umpeen kasvavaa kuilua Yhdysvaltoihin ja Kiinaan tekoälyn alalla.
Teksti: Martti Asikainen, 5.8.2026 | Kuva: EC – Audiovisual Service / Claudio Centonze
Euroopan komissio on avannut tarjouskilpailun seitsemälle laajamittaiselle tekoälyn ”gigatehtaalle”. Kyseessä ovat suuret laskentalaitokset, joita tuetaan 10 miljardin euron julkisella rahoituksella. Unioni yrittää näin kuroa umpeen kasvavaa kuilua Yhdysvaltoihin ja Kiinaan tekoälyn alalla.
Komissio ilmoitti 30. heinäkuuta tukevansa aloitetta enintään 10 miljardin euron EU- ja kansallisella rahoituksella. Se odottaa rahoituksen vapauttavan vähintään 20 miljardia euroa yksityistä investointia koko unionin alueella. Kun yksityinen raha lasketaan mukaan, komissio kertoi kokonaisinvestoinnin voivan nousta yli 30 miljardiin euroon.
Suunnitelma lähti liikkeelle pienempänä. Alkuperäinen ehdotus koski viittä gigatehdaskohdetta. Ehdotus laajennettiin seitsemään kohteeseen, koska EU:n jäsenvaltiot osoittivat odotettua vahvempaa kiinnostusta.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen johtaa komissiossa teknologista suvereniteettia. Virkkusen mukaan tämän mittakaavan laskentatehon saaminen on välttämätöntä.
– Pääsy tekoälyn gigatehtaiden raakaan laskentatehon mittakaavaan on Euroopalle strateginen välttämättömyys tekoälyn kehityksen kiihtyessä, hän totesi.
Ennennäkemätön mittakaava
Kunkin kohteen on tarkoitus olla valtava EU:n nykyisiin mittapuihin verrattuna. Jokaiseen gigatehtaaseen on suunniteltu vähintään 100 000 kehittynyttä tekoälysirua. Tämä tekee siitä noin nelinkertaisesti tehokkaamman kuin mikä tahansa EU:ssa tällä hetkellä toimiva tekoälytehdas.
Seitsemän uutta kohdetta tulee täydentämään olemassa olevaa 19 pienemmän tekoälytehtaan verkostoa, jotka on rakennettu supertietokoneiden yhteyteen. Nämä toimivat jo EU-maissa aina Suomesta Espanjaan. Kun uudet laitokset otetaan käyttöön, ne enemmän kuin kaksinkertaistavat unionin kokonaislaskentakapasiteetin.
Tekoälygigatehtaat tulevat yhdistämään kehittyneet tekoälyprosessorit, pilvi-infrastruktuurin, ohjelmistot, nopean tietoliikenneverkon ja energiatehokkaat datakeskukset. Niiden on tarkoitus antaa pääsy suuren mittakaavan laskentatehoon startup-yrityksille, tutkijoille, yrityksille, yliopistoille ja viranomaisille. Laskentatehoa käytetään tekoälymallien kouluttamiseen, hienosäätöön ja ajamiseen.
Komissio kertoi prosessin olevan nyt avoin tarjoajille. Hakijoina voivat toimia konsortiot, joihin kuuluu teknologiantoimittajia, pilvipalveluntarjoajia, julkisia tahoja ja sijoittajia. Tarjousprosessi sulkeutuu 12. marraskuuta. Komissio odottaa ilmoittavansa voittaneet tarjoajat alkuvuodesta 2027. Laitosten on tarkoitus olla toimintavalmiita 18 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Sirunvalmistajat AMD, Nvidia ja Qualcomm ovat allekirjoittaneet komission kanssa aiesopimukset sirujen toimittamisesta voittaville ryhmille.
AInakin yhden raportoidun ehdokkaan kerrotaan tulevan Suomesta. Nokia-vetoinen konsortio neuvottelee gigatehdaskohteesta Oulussa, Pohjois-Suomen kaupungissa. Nokialla on siellä jo laaja tutkimus- ja tuotantokampus. Suomen valtio on ilmoittanut tukevansa hakemusta.
Nokia on vahvistanut osallistuvansa neuvotteluihin suomalaisesta kohteesta. Yhtiö ei kuitenkaan ole vahvistanut nimenomaan Oulua eikä suomalaisen kansanedustajan arviota, jonka mukaan hanke voisi olla arvoltaan jopa 5 miljardia euroa. Myöskään komissio ei ole vielä päättänyt, mihin mikäkin seitsemästä laitoksesta sijoittuu.
Riippuvuuden pelko
Aloite heijastaa Brysselissä kasvavaa huolta riippuvuudesta ulkomaiseen teknologiaan. Osa virkamiehistä on varoittanut, että tällainen riippuvuus voisi altistaa Euroopan ulkopuoliselle painostukselle. Huoli on kasvanut kahdesta syystä. Ensinnäkin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on teknologiasääntelyyn liittyviä kauppajännitteitä. Toiseksi Kiina on asettanut rajoituksia alan kriittisten mineraalien vientiin.
Komissio esitti kesäkuussa raportin Euroopan parlamentille. Raportti hahmotteli ongelman laajuutta. Eurooppa valmistaa vain harvoja datakeskusten tarvitsemista miljoonista komponenteista. Sähkö voi EU:ssa myös maksaa kaksi tai kolme kertaa niin paljon kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Raportissa myös todettiin, että unionin viisi suurinta pilvipalveluntarjoajaa ovat kaikki yhdysvaltalaisia. Se varoitti, että eurooppalaiset yritykset ja viranomaiset jatkavat riippuvuuttaan yhdysvaltalaisista tekoälyntarjoajista eurooppalaisten kilpailijoiden kustannuksella. Raportin mukaan riippuvuus ulkomaisista pilvi- ja laskentapalveluntarjoajista uhkaa altistaa datan ulkopuoliselle pääsylle sekä heikentää toiminnallista itsenäisyyttä.
Komissio kertoi, että kaikkien gigatehtaissa kehitettävien tekoälytuotteiden on noudatettava voimassa olevia EU-sääntöjä. Tuotteiden pitää noudattaa EU:n standardeja tietosuojasta, turvallisuudesta, tietoturvasta ja etiikasta.
Jälkeenjäänyt Eurooppa
Haasteen mittakaava on merkittävä. Yhdysvaltain keskuspankin (FED) vuoden 2025 arvio havaitsi Euroopan jäävän kauas jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta tekoälyn kehityksen keskeisillä osa-alueilla.
Arvion mukaan Kiinalla on valtava sähkökapasiteetti datakeskuksille, kun taas Yhdysvallat houkuttelee suurimman osan yksityisistä tekoälyinvestoinneista.
Euroopan tunnetuin kotimainen tekoäly-yhtiö on kamppaillut pysyäkseen kilpailijoiden vauhdissa. Ranskalainen Mistral ylläpitää tällä hetkellä EU:n suurinta tekoälyn datakeskusta Pariisin-kampuksellaan ja valmistaa Le Chat -keskustelubottia. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole yltänyt yhdysvaltalaisten yhtiöiden, kuten Anthropicin ja OpenAI:n, tai kiinalaisten kilpailijoiden, kuten DeepSeekin, vauhtiin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on aiemmin varoittanut Euroopan pulasta suurten kotimaisten tekoäly-yhtiöiden suhteen. Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, kurovatko tekoälygigatehtaat umpeen tämän kuilun. Komission odotetaan nimeävän voittaneet konsortiot ja niiden sijainnit alkuvuodesta 2027.
