Tekoäly ei ole vielä vienyt suomalaisten töitä – Etlan mukaan isompi riski on liian hidas muutos
Pelko tekoälyn aiheuttamasta joukkotyöttömyydestä ei ole toteutunut Suomessa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tutkijoiden mukaan työmarkkinoilla ei näy jälkeäkään tekoälyn vaikutuksesta työllisyyteen tai palkkoihin, ja tekoälymurros on todennäköisesti vasta alkamassa.
Martti Asikainen | 7.10.2026 | Kuva: Etla
Tekoälyn tulo ei ole vähentänyt työtä eikä laskenut palkkoja Suomessa, selviää Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijat kävivät läpi koko maan työmarkkinoita kuvaavaa kuukausiaineistoa. Sen perusteella generatiivinen tekoäly ei ole toistaiseksi vaikuttanut työllisyyteen eikä palkkatasoon.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että muutos on vielä kesken.
– Aineistot osoittavat, ettei muutos ole laajassa mielessä vielä edes alkanut, Kauhanen sanoo.
Etla ei kuitenkaan väitä, etteikö tekoäly vaikuttaisi työhön. Tekoäly osaa jo hoitaa monia tehtäviä nopeasti ja laadukkaasti, ja tutkijoiden mukaan työtehtävien sisällöt muuttuvat Suomessakin huomattavasti.
Silti kokonaisten ammattien katoamista ei ole näköpiirissä. Syynä on se, että ammatti koostuu monesta eri tehtävästä, ja tekoäly pystyy korvaamaan niistä vain osan. Etlan mukaan tekoälyn kielteisiä vaikutuksia työhön myös liioitellaan, kun taas myönteiset jäävät usein huomiotta.
Työttömyyden syyt ovat muualla
Suomessa työttömyys on tällä hetkellä korkea, mutta Kauhasen mukaan tekoäly ei selitä sitä. Hän näkee syinä suhdannetilanteen, viime aikojen muut talousshokit sekä muutokset eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmissä sekä työmarkkinoiden pelisäännöissä.
Kauhanen pitää keskustelua ihmistyön lopusta harhaanjohtavana ja jopa haitallisena. Hän ei silti halua vähätellä tekoälyn aiheuttamaa myllerrystä.
Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen kääntää tekoälyn hidastamista koskevan ajattelun päälaelleen. Hänen mukaansa juuri hitaasti etenevä murros uhkaa työntekijöitä eniten. Silloin vanhoja tehtäviä ehtii kadota, mutta uusia ei ehdi syntyä riittävästi.
– Hidastelu on todellinen uhka, Rouvinen sanoo.
Rouvinen toivoo, että Suomessa keskusteltaisiin vähemmän tekoälyn pelottavuudesta ja enemmän siitä, miten maa pääsee hyödyntämään sitä nopeasti.
Tekoäly voisi korjata heikon tuottavuuskasvun
Tutkimus on osa Etlan Business Financen rahoittamaa Cartagena-hanketta, joka alkoi vuonna 2024. Hankkeen vetäjän, tutkimusjohtaja Tero Kuusen mukaan Suomen talous on kärsinyt pitkään heikosta tuottavuuskasvusta, ja tekoäly voisi parantaa tuottavuutta laajasti.
Kuusen mukaan maltilliset vaikutukset voivat tarkoittaa kahta asiaa. Joko Suomen työmarkkinat sopeutuvat hyvin, tai tekoälyä ei hyödynnetä maassa vielä riittävästi. Hän pitää tuloksia perusteena siirtää keskustelun painopistettä riskien torjunnasta hyödyntämiseen.
Kuusi nostaa esiin myös tekoälyn ja vihreän siirtymän yhteisen kipukohdan: sähkön. Datakeskusten ja muun laskennan sähkönkulutus kasvaa samaan aikaan, kun teollisuus sähköistyy päästöjen vähentämiseksi. Kuusen mukaan yksi lähivuosien suurista kysymyksistä on, riittääkö puhdasta sähköä molempien tarpeisiin.
Hän muistuttaa, että päästöjen vähentäminen ei yksin kasvata tuottavuutta. Ratkaisevaa on se, minne päästöintensiivisestä tuotannosta vapautuvat työntekijät ja pääoma siirtyvät. Jos ne päätyvät tuottavaan, puhtaaseen toimintaan, ilmastotavoitteet ja talouskasvu voivat tukea toisiaan.
