Valtiovarainministeriö haluaa tekoälyn koko julkiseen hallintoon – lainsäädäntö uudistettaisiin heti vaalikauden alussa
Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tekoäly pitäisi ottaa käyttöön koko julkisessa hallinnossa erillisten kokeilujen sijaan. Ministeriö esittää, että lainsäädäntö uudistettaisiin heti tulevan vaalikauden alussa niin, että se mahdollistaa automaation ja tekoälyn laajamittaisen käytön.
Martti Asikainen | 8.10.2026 | Kuva: Katja Säilä / Valtioneuvoston kanslia
Tekoälystä voi tulla keskeinen väline julkisen talouden ja hallinnon uudistamisessa. Näin arvioi valtiovarainministeriö keskiviikkona 7. lokakuuta julkaisemassaan virkapuheenvuorossa Luota tulevaan. Puheenvuoro on ministeriön virkakunnan asiantuntija-analyysi, ja päätökset tekevät vaaleilla valitut päättäjät.
Ministeriön mukaan tekoäly voi tuoda merkittäviä hyötyjä palveluihin, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Kansalaiselle palvelut voivat nopeutua ja vastata paremmin yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteiskunnan tasolla tekoäly parantaisi tuottavuutta ja auttaisi kohdentamaan resursseja tehokkaammin.
Koko hallinnon kattava toimintamalli
Ministeriö esittää, että erillisistä kehittämishankkeista siirryttäisiin koko julkisen hallinnon kattavaan toimintamalliin. Lainsäädännön pitäisi perustua digitaalisten toimintatapojen ensisijaisuuteen. Tekoäly otettaisiin käyttöön ensin prosesseissa, joissa volyymit ja vaikutukset ovat suurimmat.
Ministeriön mukaan syntyvät tuottavuushyödyt pitäisi kohdentaa palvelujen parantamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen. Tiedotteessa ei arvioida, kuinka suuria säästöjä tekoälyllä voisi saada.
Se on kuitenkin osa laajempaa kokonaisuutta: finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on asettanut alustavaksi tavoitteeksi vahvistaa julkista taloutta noin 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikauden loppuun mennessä.
Virkavastuuta koskeva lainsäädäntö uusiksi
Ministeriön mukaan viranomaisen tehtävä on varmistaa, että tekoälypohjaiset ratkaisut täyttävät laillisuuden, eettisyyden ja hyvän hallinnon vaatimukset. Muutokset edellyttävät myös lainsäädäntöä, joka koskee virkakunnan asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja virkavastuuta.
ICT-johtaja Jarkko Levasma arvioi, että Suomen julkisella hallinnolla on hyvät edellytykset menestyä tekoälykehityksessä. Hänen mukaansa vahvat digitaaliset palvelut ja tietovarannot sekä korkea osaamisen ja luottamuksen taso antavat hyvän perustan.
– Tälle perustalle seuraava kehitysvaihe on mahdollista rakentaa nopeasti ja vaikuttavasti. Onnistuminen kuitenkin vaatii monen vaikeankin asian edistämistä rinnakkain, Levasma sanoo.
Rahoitusta digitaaliseen turvallisuuteen
Tekoälyn lisäksi ministeriö ehdottaa, että digitaalisen suvereniteetin ja kyberturvallisuuden vahvistaminen turvattaisiin keskitetyllä rahoituksella. Se esittää myös, että taloudellinen turvallisuus, kuten kriittiset teknologiat, otettaisiin osaksi talouspoliittista päätöksentekoa.
Valtiovarainministeriö julkaisee 26. lokakuuta meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Niissä esitellään laaja joukko vaihtoehtoisia toimenpiteitä julkisen talouden vahvistamiseksi.
