Ulkoministeriö kokeilee tekoälyavustajaa turvaluokitellun tiedon käsittelyssä
Ulkoministeriö on ottanut koekäyttöön UMAI-tekoälyavustajan, jolla virkamiehet voivat käsitellä myös turvaluokiteltua ja salassa pidettävää tietoa. Ministeriö on samalla pilottiorganisaationa, kun valtionhallinnolle kehitetään yhteistä turvallista tekoälyalustaa.
Martti Asikainen | 13.10.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Ulkoministeriö kertoi tiistaina ottaneensa UMAI-tekoälyavustajan käyttöön ensimmäisillä pilottikäyttäjillä. Avustaja on rakennettu turvalliseen käyttöympäristöön. Siinä tekoälyä voi hyödyntää myös turvaluokan IV (TL IV) aineiston ja salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyssä.
Turvaluokka IV on valtionhallinnon neljästä turvaluokasta alin. Siihen kuuluvat asiakirjat merkitään KÄYTTÖ RAJOITETTU -merkinnällä. Korkeampia turvaluokkia III–I ministeriö ei mainitse.
UMAI on suunniteltu yhdessä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja sen kumppanin, IT-palveluyhtiö CGI:n, kanssa. Valtori tuottaa valtion keskitetyt tietotekniikkapalvelut. Ulkoministeriö on yksi niistä organisaatioista, joiden kanssa Valtori kehittää valtionhallinnon yhteistä turvallista tekoälyalustaa.
Ministeriö ei kerro, mihin tekoälymalliin UMAI perustuu tai missä järjestelmää ylläpidetään. Se ei myöskään kerro pilottikäyttäjien määrää, kokeilun kestoa eikä kustannuksia.
Tekoäly pääsee käsiksi aiempaa laajempaan aineistoon
Ulkoministeriössä tekoälyä käytetään jo esimerkiksi tiedonhakuun sekä tekstien valmisteluun ja analysointiin. Ministeriön mukaan käyttöä on kuitenkin rajoittanut se, ettei kaikkea työssä tarvittavaa tietoa ole voinut käsitellä tekoälyllä.
Pilotissa mukana olevat yksiköt testaavat sekä yleistä chat-avustajaa että omiin työprosesseihinsa rakennettuja tekoälyapureita. Avustaja tukee esimerkiksi ihmisoikeusvalitusten käsittelyä. Maahantuloasioissa sitä kokeillaan ohjepankin hakutyökaluna, käännösten tukena ja oikaisuvaatimusten käsittelyssä.
Tulevaisuudessa tekoälyä voitaisiin ministeriön mukaan käyttää myös edustustojen raportoinnissa, tilanneanalyysien valmistelussa sekä poliittisiin ja taloudellisiin ulkosuhteisiin liittyvän tiedon käsittelyssä.
Ministeriön mukaan UMAI:n tavoite on tukea asiantuntijatyötä hallitusti ja turvallisuuskysymykset huomioiden. Samalla ministeriö haluaa kerätä kokemuksia tekoälyn käytöstä vaativissa viranomaisympäristöissä. Avustajaa kehitetään edelleen pilottikäyttäjien kokemusten ja tarpeiden perusteella.
Kansliapäällikkö käyttää tekoälyä päivittäin
Ensimmäisiin käyttäjiin kuuluu ulkoministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Tuomas Tapio. Hänen mielestään on tärkeää kokeilla tekoälyä aktiivisesti käytännön työssä.
– Tekoäly voi helpottaa arkea, tukea ajattelua ja vapauttaa aikaa sellaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen asiantuntemusta ja harkintaa, Tapio sanoo.
Tapio kertoo käyttävänsä tekoälyä päivittäin tiedonhankinnasta valmisteluun ja vaihtoehtojen jäsentämiseen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kytkee hankkeen Euroopan teknologiseen päätösvaltaan.
– Euroopan tulee tekoälyn aikakaudella säilyttää kykynsä tehdä omia valintojaan ja rakentaa riittävää kapasiteettia, kilpailukykyä sekä kykyä pitää kriittiset teknologiat hallinnassaan, Valtonen sanoo.
Valtosen mukaan UMAI tuo nämä tavoitteet konkreettisesti Suomen valtionhallintoon. Ministeriö katsoo hankkeen tukevan eurooppalaisia tavoitteita digitaalisen suvereniteetin, strategisen kilpailukyvyn ja tekoälykyvykkyyksien kehittämisessä.
Kohti valtionhallinnon yhteistä alustaa
Ministeriön mukaan pilotin kokemuksia voidaan hyödyntää yhteisissä tekoälyratkaisuissa ja turvallisen tekoälyn käyttöönotossa koko julkishallinnossa. Hanke on herättänyt kiinnostusta muuallakin valtionhallinnossa ja kansainvälisten kumppanien keskuudessa.
UMAI:ta kehittäneen ulkoministeriön tietohallinnon ICT-arkkitehdin Mika Pihlasvaaran mukaan ratkaisu on edennyt kohti tuotantokäyttöä. Hänen mukaansa se osoittaa, että ratkaisu on saavuttanut vaaditun kypsyystason. Pihlasvaara arvioi, että kehitystyössä syntynyt osaaminen hyödyttää koko valtionhallintoa.
Valtiovarainministeriö myönsi kesäkuussa Valtorille kolme miljoonaa euroa valtion yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen. Raha tuli valtionhallinnon 10 miljoonan euron tekoälyinvestointiohjelmasta. Alustan on tarkoitus mahdollistaa tekoälyn turvallinen käyttö myös korkean tietoturvatason aineistoissa.
Valtonen on lisäksi asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään tekoälyn ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Ryhmän on määrä raportoida marraskuun loppuun mennessä.
