Puolustusvoimat vauhdittaa tekoälyosaamistaan yhteistyössä NestAI:n kanssa
Puolustusvoimat on julkaissut uuden tekoälystrategian ja aloittaa yhteistyön kotimaisen tekoäly-yritys NestAI:n kanssa. Tavoitteena on siirtyä kohti datakeskeistä johtamista ja parantaa Suomen kykyä reagoida nopeasti muuttuviin turvallisuusuhkiin.
Teksti: Martti Asikainen, 5.10.2025 | Kuva: Puolustusvoimat
Puolustusvoimat on julkaissut kunnianhimoisen data- ja tekoälystrategian, joka vie organisaatiota kohti datakeskeistä tietojohtamista. Osana strategiaa Puolustusvoimat aloitti tänä vuonna yhteistyön kotimaisen tekoäly-yritys NestAI:n kanssa tavoitteenaan kehittää tekoälykyvykkyyksiä nopeasti ja tehokkaasti.
Yhteistyö tukee vuoden 2026 alussa käynnistyvän tekoälykeskuksen ekosysteemin rakentamista. Hanke merkitsee merkittävää muutosta siinä, miten Puolustusvoimat lähestyy teknologista innovaatiota Euroopan heikentyvässä turvallisuustilanteessa.
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkolan mukaan tekoälyn hyödyntäminen ja datakeskeinen tietojohtaminen tarkoittavat puolustuksessa muutoksia tekemisen tapoihin ja toimintakulttuuriin.
– Meidän on pyrittävä tälläkin osa-alueella edelläkävijöiksi päätehtävässämme eli sotilaallisessa maanpuolustuksessa, hän totesi lehdistötiedotteessa.
Jaakkola korostaa, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvaa parasta mahdollista osaamista ja yhteistyökumppaneita, jotka varmistavat kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin turvallisuusuhkiin.
Siirtymä yhteiskehittämisen malliin
Turvallisuustilanteen muutokset ja nopea teknologian kehitys vaativat Puolustusvoimilta parempaa reagointikykyä ja joustavuutta. Tämän haasteen ratkaisemiseksi Puolustusvoimat pilotoi siirtymistä kohti yhteiskehittämisen mallia, jossa työskennellään rinnakkain ja tiiviimmässä yhteistyössä yritysten kanssa.
Uusi strategia määrittelee selkeän tavoitteen: siirtymisen datakeskeiseen johtamistapaan, jossa rakenteellinen data yhdistyy henkilöstön käytännön kokemukseen. Tämä eroaa perinteisistä sotilastietojärjestelmistä, sillä siinä priorisoidaan datan ennakoivaa käyttöä ja analytiikkatuettua päätöksentekoa kaikilla johtamisen tasoilla.
– Tietojohtamisen lisäksi panostetaan huipputeknologiaan ja tuotekehityskykyihin. Erityisesti yhteistyö kumppaneiden kanssa on keskeisessä roolissa, sillä kumppaneilta löytyy tarvittavaa osaamista, strategian valmistelusta vastannut everstiluutnantti Jussi Tuovinen Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta kertoo.
Datakeskeinen toimintatapa näkyy käytännössä ennakoivana tiedon hyödyntämisenä, operatiivisten prosessien tehostamisena sekä analytiikan tukemana päätöksentekona. Tärkeitä arkipäivän toimintaa tehostavia keinoja ovat muun muassa kehittyvä tukiälyn käyttö ja henkilöstön osaamisen lisääminen koko Puolustusvoimissa.
Tekoälykeskus yhdistää osaamista
Puolustusvoimat valmistautuu tekoälykeskuksen perustamiseen vuoden 2026 alussa. Keskus kokoaa yhteen asiantuntemusta, kehityskykyä ja yhteistyöverkostoja tekoälyn hyödyntämiseksi Puolustusvoimien tarpeisiin. Keskus edustaa pyrkimystä rakentaa kattava ekosysteemi sotilaallisen tekoälykehityksen ympärille.
Puolustusvoimat tekee jo nyt yhteistyötä useiden tekoäly- ja data-alan yritysten, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen kanssa. Uusi strategia kuitenkin korostaa joustavia kumppanuuksia, jotka vahvistavat Puolustusvoimien teknologisia ja toiminnallisia kyvykkyyksiä.
Vuonna 2025 aloitettu yhteistyö NestAI:n kanssa on vauhdittanut Puolustusvoimien tekoälytoiminnan käynnistämistä. NestAI toimii logistiikan, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, ja sen pääpaino on älykkäissä miehittämättömissä järjestelmissä sekä johtamisjärjestelmissä.
Yhtiön taustalla on Peter Sarlinin PostScriptum-yhtiö, jonka aiempia saavutuksia on muun muassa Silo AI. Sarlinin mukaan Suomen ja Euroopan kilpailukyky AI-markkinoilla on oleellista turvallisuuden takaamiseksi.
– PostScriptumin mission mukaisesti NestAI rakentaa pitkäjänteisesti seuraavan sukupolven fyysistä tekoälyteknologiaa ja edesauttaa Euroopan puolustuskyvykkyyden vahvistamista Puolustusvoimien ja muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa, hän toteaa.
Sarlin on tyytyväinen yhteistyön alkuun ja sanoo, että on mielenkiintoista nähdä, kuinka suurikin organisaatio saattaa kääntyä nopeasti tarvittaviin muutoksiin.
Nato-jäsenyys vaikuttaa taustalla
Suomen panostus tekoälyavusteisiin puolustuskykyihin ajoittuu aikaan, jolloin maa toimii puolustusliitto Naton jäsenenä. Suomi liittyi puolustusliittoon vuonna 2023 Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muutos on saanut monet arvioimaan uudelleen puolustusasemaansa ja teknologisia vaatimuksiaan.
Kun Euroopan valtiot yhä enenevässä määrin tunnustavat tekoälyn strategiseksi välttämättömyydeksi puolustuksessa, Suomen lähestymistapa kotimaisten kumppanuuksien edistämisessä ja laajempien kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamisessa saattaa tarjota mallin pienemmille valtioille, jotka pyrkivät säilyttämään teknologisen kilpailukyvyn suurvaltakilpailun aikakaudella.
Tekoälyn rooli moderneissa asejärjestelmissä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Etenkin Ukrainan rintamalla on nähty, miten droonit, tekoälyavusteinen tiedustelu ja reaaliaikainen datan analysointi ovat muuttaneet sodankäynnin luonnetta perusteellisesti.
Suomen Puolustusvoimain strategian julkinen versio julkaistaan lähiaikoina Puolustusvoimien verkkosivuilla.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts