Sofigaten tutkimuksen mukaan lähes puolet suuryrityksistä on saanut kilpailuetua tekoälystä
Tekoäly on tuonut kilpailuetua 45 prosentille Pohjoismaiden suuryrityksistä, ja edelläkävijäyritykset investoivat nyt satoja tuhansia euroja ”digitaalisen työvoiman” rakentamiseen. Samaan aikaan puolet yrityksistä uhkaa jäädä jälkeen kehityksestä.
Teksti: Martti Asikainen, 12.11.2025 | Kuva: Adobe Stock Photos
Pohjoismaisen liiketoimintateknologiayhtiö Sofigaten tutkimus paljastaa selvän kuilun syntyneen tekoälyn muutosta omaksuvien organisaatioiden ja jälkeen jäävien välille. Kuilu kasvaa, kun osaaminen kumuloituu edelläkävijöiden hyväksi.
Etujoukko on siirtynyt pienistä pilottiprojekteista liiketoimintansa perusteelliseen uudistamiseen tekoälyn avulla. Ne käyttävät tekoälyn käyttöönottoon vähintään satoja tuhansia euroja, ja investoinnit suunnataan paitsi teknologiaan myös toiminnan uudistamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
– Markkina on kuitenkin jakautunut: kilpailuetua saavuttanut puolikas kiihdyttää vauhtiaan ja välimatka odottamaan jääneisiin kasvaa, kun osaaminen kumuloituu tämän etujoukon hyväksi, toteaa Sofigaten varatoimitusjohtaja ja CCO Niina Uusi-Autti yrityksen lehdistötiedotteessa.
Investoinnit satoja tuhansia euroja
Uusi-Autti arvioi, että kun yritykset keräävät tarpeeksi mitattavia tuloksia tekoälyhankkeistaan, myös rohkeus investoida kasvaa.
– Kärkijoukko on jo siirtymässä tekoälyn skaalaamiseen, mikä näkyy myös investointitasoissa. Kun yritykset ovat keränneet tarpeeksi mitattavia tuloksia, myös rohkeus investoida kasvaa. Uskon vahvasti, että se alkaa näkyä yritysten kasvuluvuissa ja toiminnan tehostuessa myös suoraan viivan alla, hän sanoo.
Tutkimuksen mukaan yritykset johtavat nyt tekoälyä liiketoiminnasta käsin ja ovat saaneet kilpailuetua asiakaskokemuksen ja tehokkuuden parannuttua. Samalla on alettu nähdä uusia mahdollisuuksia.
Seitsemän prosenttia jo AI First -organisaatioita
Etujoukosta erottui pieni kärkijoukko, joka edustaa vain seitsemää prosenttia kaikista vastaajista ja joka on jo muuttanut toimintatapojaan merkittävästi.
Nämä edelläkävijäorganisaatiot ovat matkalla AI-first-organisaatioksi, joka rakentaa palvelunsa ja päätöksentekonsa tekoälyn ympärille.
– Terävin kärki on vielä kapea, mutta se näyttää mallia uuden liiketoiminnan rakentamisessa tekoälyn avulla ja on matkalla AI-first-organisaatioksi, joka rakentaa palvelunsa ja päätöksentekonsa tekoälyn ympärille, Uusi-Autti kertoo.
Nopea muutos kuudessa kuukaudessa
Muutoksen tahti on ollut huomattavan nopea. Uusi-Autti kertoo, että organisaatiot ovat siirtyneet tarkkailuasemista tekoälyä aidosti hyödyntävään aikaan vain puolessa vuodessa yhtiön edellisestä, keväällä 2025 tehdystä kartoituksesta.
– Puolessa vuodessa olemme siirtyneet tarkkailuasemista tekoälyä aidosti hyödyntävään aikaan. Organisaatiot ovat ryhtyneet johtamaan tekoälyä liiketoiminnasta käsin ja saaneet kilpailuetua asiakaskokemuksen ja tehokkuuden parannuttua. Samalla on alettu nähdä uusia mahdollisuuksia. Se on merkki isosta ajattelutavan muutoksesta, Uusi-Autti pohtii.
Tekoäly luo uusia työpaikkoja
Tutkimus havaitsi merkittäviä muutoksia organisaatiorakenteissa: yli kolmannes vastaajista (36 %) kertoo tekoälyn synnyttäneen uusia työrooleja ja muuttaneen työtehtäviä heidän organisaatiossaan. Kilpailuetua saavuttaneessa etujoukossa uusia työrooleja on syntynyt lähes kolmelle viidestä (58 %).
Sofigaten teknologiajohtaja Lassi Kurkijärvi korostaa, että uudet roolit syntyvät liiketoimintaan ja sen rajapinnoille.
– Tekoälyroolit eivät enää ole IT-rooleja vaan liiketoiminnan kehityksen rooleja, joissa yhdistyvät muutosjohtaminen ja ymmärrys sekä liiketoiminnasta että teknologiasta. Päinvastoin kuin yleisesti on toisteltu, tekoäly ei olekaan tehnyt ihmistä tarpeettomaksi vaan luonut täysin uudenlaista työtä, Kurkijärvi sanoo.
Digitaalinen työvoima jo käytössä
Yli puolet vastaajista (55 %) on jo alkanut ottaa käyttöön tehtäviä itsenäisesti hoitavia tekoälyagentteja, kun taas kymmenesosa (10 %) käyttää yli kymmentä tekoälyagenttia tuotannossa.
Tutkimus paljasti myös, että 61 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei organisaation kertynyt teknologinen velka ole enää este tekoälyn hyödyntämiselle. Tämä viittaa siihen, että monet yritykset ovat onnistuneesti käsitelleet vanhojen järjestelmien haasteet.
Kurkijärvi kuvaa tätä kehitystä tekoälymurroksen kolmanneksi aalloksi, jossa tekoälyagentit tulevat laajasti käyttöön digitaaliseksi työvoimaksi ihmisen rinnalle.
– Nyt käynnissä on tekoälymurroksen kolmas aalto, jossa tekoälyagentit tulevat laajasti käyttöön digitaaliseksi työvoimaksi ihmisen rinnalle. Ne organisaatiot, jotka kykenevät uudistumaan, ottavat ratkaisevan etumatkan, Kurkijärvi päättää.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts