Suomi panostaa tekoälyyn laaja-alaisesti – OECD:n raportti nostaa esiin vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet
OECD:n tuore raportti valottaa Suomen edistymistä EU:n tekoälysuunnitelman toimeenpanossa. Suomi profiloituu vahvana toimijana, joka yhdistää strategisen kehitystyön, infrastruktuuripanostukset ja soveltavan tutkimuksen.
Teksti: Martti Asikainen, 13.11.2025 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomi on ottanut merkittäviä askelia tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa osana laajempaa digitalisaatiostrategiaansa. OECD:n vuonna 2024 julkaisema maaraportti osoittaa, että Suomi on luonut kattavan ekosysteemin tekoälyteknologian edistämiseksi.
Suomen tekoälytyön perustana toimii vuoden 2022 lopussa julkaistu Digitaalinen kompassi, joka linjaa maan digitaalisen kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 asti. Strategia rakentuu aiempien tekoälystrategioiden, kuten Tekoälyaika ja Tekoäly 4.0 -ohjelmien, pohjalle.
Digitaalisen kehityksen koordinointimalli on rakennettu vahvaksi: Digitoimisto koordinoi Suomen digitaalista politiikkaa, ja ministeriryhmä edistää digitalisaatiota ja datatalouden kehitystä. Keskeisiä toimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
LUMI-supertietokone kansainvälisessä kärjessä
Suomi on panostanut merkittävästi laskentakapasiteettiin. Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone on osa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritystä EuroHPC JU. Vuonna 2024 Suomi sitoutui jopa 250 miljoonan euron rahoitukseen tulevia huippuluokan supertietokoneita varten.
Raportissa nostetaan esiin myös kvanttilaskennan kehitystyö. VTT Teknologinen tutkimuskeskus sai 70 miljoonaa euroa kvanttitietokoneen skaalaamista varten 300 kubittiin vuoteen 2027 mennessä. Kvanttilaskenta yhdistetään osaksi kansallista kvanttilaskennan ympäristöä LUMI-supertietokoneen kanssa.
Suomessa panostetaan erityisesti soveltavaan tekoälytutkimukseen ja teknologian kokeiluun. Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI) on Suomen Akatemian lippulaivahanke, jossa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT tekevät yhteistyötä. Hankkeen kokonaisrahoitus vuosille 2019–2026 on 250 miljoonaa euroa.
Business Finland käynnisti kampanjan, joka tukee generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä ja keskisuurissa yrityksissä. Arvioiden mukaan generatiivinen tekoäly voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta 20–25 miljardilla eurolla eli 8 prosenttia kymmenessä vuodessa, mikäli laaja käyttöönotto toteutuu.
Osaamisen kehittäminen ja terveydenhuolto
Suomessa kehitetään parhaillaan useita aloitteita tekoälyosaamiseen liittyen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus valmistelevat suosituksia tekoälyn käytöstä opetuksessa ja koulutuksessa. Tavoitteena on parantaa tekoälyn ymmärrystä, edistää sen vastuullista ja turvallista käyttöä sekä tarjota kaikille oppijoille yhtäläiset mahdollisuudet.
Korkeakouluilla on vapaus määritellä akateeminen tarjontansa, minkä vuoksi hallituksen toimet keskittyvät rahoituksen ja kannustimien tarjoamiseen. Raportin mukaan useimmat korkeakoulut ovat joko jo integroineet tekoälyn opetukseensa tai ovat sitä parhaillaan tekemässä.
Terveydenhuollon osalta Suomi on perustanut vuonna 2024 sosiaali- ja terveyspalveluiden tekoälyekosysteemin (SOTE), joka edistää yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja tutkijoiden välillä. Suomi osallistuu myös EU:n laajuiseen TEHDAS2-hankkeeseen, joka keskittyy terveystiedon toissijaiseen käyttöön.
Julkishallinnossa valtioneuvoston kanslia on kehittänyt yhteiset suuntaviivat generatiivisen tekoälyn vastuulliselle käytölle hallituksessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös kokeillut generatiivisen tekoälyn käyttöä lakien valmistelun tukena.
Sektorikohtaiset panostukset
Suomi on toteuttanut tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä kaikilla EU:n priorisoimilla sektoreilla. ICT-sektorille on lanseerattu kansallinen ilmasto- ja ympäristöstrategia, ja liikkuvuuden tulevaisuutta sekä biotalouden kehitystä ohjaavat strategiat integroivat tekoälynäkökulman.
Myös metsätaloudessa kehitetään uusia ratkaisuja metsätiedon keruuseen ja hallintaan hyödyntäen tekoälyä. Viimeisimmät hankkeet käyttävät tarkkoja metsäkarttoja ja autonomisia droneja korjuulaadun parantamiseksi.
OECD:n raportti osoittaa, että Suomi on rakentanut systemaattisesti tekoälyn ekosysteemiä osana laajempaa digitalisaatiokehitystä. Panostukset infrastruktuuriin, tutkimukseen ja osaamiseen luovat pohjan tekoälyn laajemmalle käyttöönotolle suomalaisessa yhteiskunnassa.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts