EU:n tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys, joka tukee sen arvojen mukaista tekoälyn kehittämistä, käyttöönottoa ja käyttöä. Se edistää ihmiskeskeistä ja luotettavaa tekoälyä, turvaa terveyden, turvallisuuden, perusoikeudet, demokratian ja ympäristönsuojelun sekä ehkäisee haitallisia vaikutuksia ja samalla edistää innovointia. EU:n tekoälyn käyttöä ohjaava tekoälysäädös luokittelee sovellusalueet neljään riskiluokkaan (Euroopan parlamentti 2023; 2025).

1. Kielletty (unacceptable risk): Järjestelmät, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa (esimerkiksi sosiaalinen pisteytys, manipuloiva AI) ovat kokonaan kiellettyjä.
2. Korkea riski (high risk): Käyttö kriittisissä toiminnoissa (esimerkiksi terveydenhuolto, rekrytointi) vaatii tiukat vaatimukset, kuten dokumentaation ja valvonnan. Esimerkiksi HR-järjestelmä, jossa tekoälyä käytetään rekrytoinnissa, kuuluu korkean riskin luokkaan.
3. Rajoitettu riski (limited risk): Vaatimus läpinäkyvyydestä (esimerkiksi chatbotit, deepfake-sisällöt).
4. Vähäinen riski (minimal risk): Suurin osa AI-sovelluksista, ei erityisiä velvoitteita.

Tekoälysäädös esittelee uutena käsitteenä tekoälylukutaidon. Tekoälylukutaidolla tarkoitetaan palvelun tarjoajien, käyttöönottajien sekä käyttäjien taitoja, tietämystä ja ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä ja sen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta. Huomattavaa on, että tekoälylukutaidon vaatimukset vaihtelevat roolin mukaan (esimerkiksi kehittäjä vs. käyttäjä). Kaikilla toimijoilla kuitenkin tulisi olla oman työnsä kannalta ymmärrys mahdollisuuksista, riskeistä ja mahdollisesti aiheutuvista haitoista. (Euroopan unioni 2025.)