Suomalainen deep tech juhli ennätysinvestointeja – potin korjasi kolme yritystä
Suomalainen deep tech eli syväteknologia keräsi viime vuonna ennätykselliset 1,6 miljardia euroa rahoitusta. Otsikkotason menestys peittää kuitenkin alleen huolet alkuvaiheen rahoituksen vähentymisestä, ja kasvuyritysten alituisen kamppailun pääoman puutteen kanssa.
Teksti: Martti Asikainen, 13.1.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomalainen deep tech eli syväteknologia keräsi viime vuonna ennätykselliset 1,6 miljardia euroa rahoitusta. Luvun taakse kätkeytyvät kuitenkin kasvavat huolet rahoituksen puutteesta.
Kolme yritystä nappasi rahoituksesta yli 1,2 miljardia euroa. Oura keräsi 780 miljoonaa, IQM 275 miljoonaa ja Iceye 150 miljoonaa euroa. Näiden jättikierrosten ansiosta kokonaisrahoitus kasvoi 170 prosenttia edellisvuodesta, käy ilmi Tesin joulukuussa julkaisemasta Deep Tech Study Finland 2025 -raportista.
Suurten kierrosten ulkopuolella vuosi oli hiljainen. Alle 20 miljoonan euron rahoituskierroksia tehtiin selvästi vähemmän kuin edellisvuonna.
Kuilu kasvurahoituksessa
Rahoitus kasautuu Suomessa muutamalle menestyneelle yritykselle. Raportin mukaan ekosysteemi kaipaakin runsaasti vahvistamista.
Alkuvaiheen siemenrahoituksessa ei ole pulaa. Myöskään huipulla ei ole rahasta kiinni, kun Ouran kaltaiset yritykset ovat saavuttaneet 11 miljardin euron arvon.
Ongelma on ennen kaikkea keskivaiheessa. Raportin mukaan yhteys alkuvaiheen ja myöhemmän rahoituksen välillä, eli A- ja B-sarjan kierrokset, on alue, jossa ekosysteemillä on enemmän työtä tehtävänä.
Suomalaisen syväteknologian A- ja B-sarjan kierroksia on vähän, ja niissä kerätyt summat ovat pieniä.
– Ekosysteemi tarvitsee työtä monella rintamalla kuilun korjaamiseksi, jos haluamme tuottaa jatkuvasti lisää suomalaisia syväteknologian huippuyrityksiä, raportissa kirjoitetaan.
Kysely 61 suomalaiselle syväteknologiayritykselle vahvistaa haasteen. Peräti 73 prosenttia pitää rahoituksen puutetta suurimpana kasvun esteenä. Toiseksi yleisin este on markkinoiden validointi, jonka mainitsi 53 prosenttia.
Tekoäly jää pinnalliseksi
Raportti paljastaa myös ristiriidan tekoälyn käytössä. Lähes kaikki eli 97 prosenttia yrityksistä sanoo käyttävänsä tekoälyä jollakin tavalla. Vain 38 prosenttia on kuitenkin tehnyt siitä osan ydinteknologiaansa.
Samaan aikaan odotukset ovat korkealla. Peräti 68 prosenttia pitää tekoälyä välttämättömänä teknologiana tai kilpailuetuna, ja 75 prosenttia uskoo sen tehostavan tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Finnish Startup Communityn pääekonomisti Youssef Zad nostaa esiin selvän ristiriidan.
– Lähes 70 prosenttia pitää tekoälyä tärkeänä kilpailukyvylle, mutta vain 38 prosenttia on rakentanut sen osaksi ydinliiketoimintaansa, hän kirjoittaa.
Suomalaiset syväteknologiayritykset käyttivät vuonna 2023 noin 262 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen. Se on noin viisi prosenttia kaikesta yritysten T&K-toiminnasta Suomessa. Zadin mukaan tekoäly voisi tehostaa tätä toimintaa merkittävästi, mikä olisi myönteistä koko Suomen taloudelle.
Kvanttilaskenta vetää, energia takkuaa
Eri alojen välillä on suuria eroja. Kvanttilaskenta menestyy. IQM:n 275 miljoonan euron kierros on hyvä esimerkki. Myös QMill, SemiQon, QuantrolOx ja Arctic Instruments keräsivät rahaa vuosina 2024–2025.
Energiateknologia sen sijaan kamppailee. Pääomasijoituskierrosten keskikoko on ollut vuodesta 2015 lähtien vain 2,33 miljoonaa euroa. Yritykset ovat olleet täysin riippuvaisia omistusta laimentamattomasta rahoituksesta.
Lifeline Venturesin partneri Juha Lindfors sanoo, että kestävyys ei ole enää yhtä tärkeällä sijalla poliittisessa agendassa. Yritysten, jotka nojaavat ”vihreään preemioon”, on vaikea kerätä rahaa.
Lindfors kuitenkin uskoo, että uusilla energiateknologioilla on yhä mahdollisuuksia.
– Ovet ovat auki liiketoiminnalle ja investoinneille, mutta ei millä tahansa hinnalla, hän sanoo.
Samaan aikaan terveysteknologian investoinnit nelinkertaistuivat viime vuodesta. Kasvu johtui lähes kokonaan Ouran 780 miljoonan euron kierroksesta. Ilman Ouraa ala olisi ollut hiljainen.
Kaupallistaminen ontuu
Suomalaisen syväteknologian liikevaihto oli viime vuonna 1,26 miljardia euroa.
Tänä vuonna sen odotetaan ylittävän jo kaksi miljardia euroa. Liikevaihto on kasvanut vuodesta 2014 lähtien noin 29 % vuodessa, ja alalla työskentelee lähes 6 000 ihmistä.
Luvut osoittavat, että liiketoiminnan perusteet ovat kunnossa rahoitusongelmista huolimatta. Yliopistoista tulevat projektit näyttävät lupaavilta. Seuraavan 3 vuoden aikana päättyy 106 tutkimuksesta liiketoimintaan -hanketta.
Tieteellisten läpimurtojen jalostaminen kasvaviksi yrityksiksi on kuitenkin aikaa vievää ja vaikeaa. Raportissakin painotetaan, että tutkimusintensiiviset ratkaisut tarvitsevat kumppanikseen taitavia kaupallistamisen ammattilaisia. Ilman yhtä ei ole toistakaan.
Kysymys kuuluukin, kykenenkö Suomi rakentamaan tarvittavan infrastruktuurin. Erityisesti A- ja B-sarjan rahoitusta ja kaupallistamisen tukea on vahvistettava, jotta tieteellisestä osaamisesta saadaan kestävää liiketoimintaa.
Oura, IQM ja Iceye ovat osoittaneet, että Suomessa on osaamista. Nyt tarvitaan systemaattista tukea keskivaiheessa, jotta lupaavista yrityksistä kasvaa huippuyrityksiä.
Koko Deep Tech Study Finland 2025 löytyy Tesin verkkosivuilta.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts