Tekeekö tekoäly meistä ääliöitä? Tuskin sentään, mutta riski on todellinen
Tekoäly voi tehdä meistä tehokkaampia, mutta tutkimukset varoittavat myös hintalapusta. Tekoälyn kanssa työskennellessä yliarvioime osaamistamme, aivotoimintamme heikkenee ja kriittinen ajattelumme vähenee. Ratkaisu tuskin on uusien teknologioiden välttäminen, vaan niiden viisaampi hyödyntäminen.
Teksti: Martti Asikainen, 22.1.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Monet meistä käyttävät generatiivista tekoälyä sähköpostien kirjoittamiseen, esitysten rakentamiseen, kokousten ajastamiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Mitä vielä, olen kuullut jopa ihmisistä, jotka laittavat tekoälyagentit tekemään kauppalistansa sekä valitsemaan annoksensa ruokalähettipalvelusta, kun he itse epäröivät. Sanontakin kertoo, että kaikella on aina hintansa – olipa hinta sitten ajallinen, henkinen, taloudellinen tai vaikkapa eettinen.
Viime aikoina on ilmestynyt lukuisia tutkimuksia, jotka käsittelevät tekoälyn vaikutuksia kognitiivisiin kykyihimme. Aalto-yliopiston aikaisemmin tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tekoäly voi saada ihmiset yliarvioimaan omat älylliset kykynsä ja taitonsa. Tutkijat havaitsivat, että kaikki tutkimuksessa mukana olleet käyttäjät yliarvioivat selvästi oman suorituksensa. Etukäteen oletettiin, että hyvän tekoälylukutaidon omaavat henkilöt olisivat myös hyviä arvioimaan suoriutumistaan, mutta päätelmä osoittautui vääräksi. Useimmat testiin osallistuneista luottivat paitsi omiin kykyihinsä myös tekoälyyn sokeasti. (Fernandes ym. 2025.)
Etukäteen oletettiin, että hyvän tekoälylukutaidon omaavat henkilöt olisivat myös hyviä arvioimaan suoriutumistaan, mutta päätelmä osoittautui vääräksi. Useimmat testiin osallistuneista luottivat paitsi omiin kykyihinsä myös tekoälyyn sokeasti. Vastaavia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet, että käyttäjät ovat taipuvaisia uskomaan tekoälyn vastauksiin erityisesti silloin, kun vastaus on muotoiltu sujuvasti ja vakuuttavasti (Zou ym. 2023; Ovide 2025).
Luottamus ja ajattelun ulkoistaminen
Yhdysvaltalaisen MIT:n teknillisen korkeakoulun tänä vuonna julkaisema tutkimus antaa viitteitä siitä, että generatiivisten kielimallien käyttö voi ajan myötä vahingoittaa yksilön kykyä kriittiseen ajatteluun (Kosmyna ym. 2025). Tutkijoiden mukaan oman ajatustyön voimin kirjoittaneiden henkilöiden aivotoiminta on huomattavasti laaja-alaisempaa ja vahvempaa, kun taas ChatGPT:tä hyödyntäneiden koeryhmässä aivotoiminta laski jopa 55 %.
Tulokset tukevat Ted-talkeistakin tutun AREA Methodin toimitusjohtaja Cheryl Einhornin Harvard Business Reviewiin (HBR) kirjoittaman kolumnin väitteitä nykyajan johtajuudesta ja päätöksenteosta. Einhornin mukaan paraatipuheissa tekoälyn kerrotaan luovan tilaa syvemmälle ajattelulle, mutta todellisuudessa se voi houkutella meitä ulkoistamaan ajattelumme kokonaan tekoälylle (Einhorn 2025). Emme välttämättä kyseenalaista lainkaan, onko sen tuottama sisältö luotettavaa tai ulkoistammeko sille ajattelua ja päätöksentekoa, joka kuuluisi meille ja meidän työtoimenkuvaamme.
Toisaalta samalla ”oikean” luottamuksen tason määrittäminen tekoälyn kohdalla on vaikeaa, koska kysymys siitä, mikä on liikaa ja mikä sopivasti, on aina tapauskohtainen. Tutkimukset osoittavat, että tekoälyn hyödylliseksi kokevat henkilöt luottavat herkemmin niiden tuloksiin (ks. Gillespie ym. 2025; Noh ym. 2025). Samaan aikaan on kuitenkin perusteltua olettaa, että paljon kokemusta omaavat aktiivikäyttäjät ymmärtävät tekoälyn toimintaa ja siihen liittyviä rajoitteita muita paremmin.
Tekoälyn kognitiiviset kustannukset
Aikaisemmin mainittu MIT:n tutkimus antoi myös viitteitä tekoälyn vaikutuksesta muistiimme. Tulosten mukaan peräti 83,3 % ChatGPT:tä kirjoitusprosessissaan käyttäneistä henkilöistä ei kyennyt muistamaan yhtäkään lainausta kirjoituksesta, jonka he olivat tuottaneet vain hetkeä aikaisemmin. Käyttäjät ikään kuin kirjoittivat jotain, painoivat tallenna-nappia, jonka jälkeen aivot pyyhkivät levyn puhtaaksi tehdystä työstä. (Kosmyna ym. 2025)
Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että todellisuudessa ajattelupuolesta oli vastuussa tekoäly ihmisen sijaan (Kosmyna ym. 2025). Myös muut tutkimukset ovat esittäneet tekoälyn käyvän kalliiksi yksilön kognitiivisille kyvyille. Kansainvälinen tutkimusryhmä raportoi aikaisemmin tänä vuonna laajasta selvityksestä, josta kävi ilmi, että mitä enemmän asiantuntijat luottavat tekoälyyn, sitä vähemmän he raportoivat käyttävänsä kriittistä ajattelua – erityisesti arvioivaa ja tarkistavaa päättelyä. (Lee ym. 2025)
Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että tekoäly muuttaa kriittisen ajattelun luonnetta siirtämällä ajattelun painopistettä laajasta tiedonhankinnasta tulkintaan ja yhdistelyyn. Tekoäly keventää henkilön kognitiivista kuormaa ja tehostaa työtä, mutta samalla liiallinen luottamus voi helposti johtaa pintapuoliseen arviointiin, koska kriittinen ajattelu säilyy parhaiten silloin, kun käyttäjä pitää oman harkintansa aktiivisena koko työprosessin ajan. (Lee ym. 2025)
Myös tänä vuonna tehty saksalaistutkimus vahvistaa teoriaa tekoälyn vaikutuksista kognitiivisiin kykyihin. Sen mukaan ajattelutyön siirtäminen tekoälylle voi vähentää käyttäjän omaa analyysiä ja reflektiota. Tutkimuksen koehenkilöissä havaittiin selvä negatiivinen yhteys tekoälyn käytön ja kriittisten ajattelupisteiden mataluuden kanssa. Etenkin nuoremmat käyttäjät, jotka olivat erityisen riippuvaisia tekoälystä, saivat testistä iäkkäämpiä heikompia tuloksia. (Gerlich 2025)
Tekoälystä Sokrateeseen
Tekoälykouluttajana ja työelämän kehittäjänä en voi olla pohtimatta, olenko minä muiden kaltaisteni kanssa yksi Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta, joka tuo lopunajat ihmiskunnan ylle tuhoamalla kykymme kriittiseen ajatteluun. Teemmekö tietämättämme ajattelevista apinoista räkää syöviä typeryksiä, jotka eivät osaa sitoa omia kengännauhojaan ilman, että joku neuvoisi heitä prosessin aikana.
Tahdon silti uskoa toisin. Laskin ei tehnyt meistä huonompia matemaatikkoja. Päinvastoin se mahdollisti monimutkaisempien laskutoimitusten tekemisen. Eikä kirjoitustaito heikentänyt muistiamme tai tehnyt oppimisestamme pinnallisempaa, vaikka Antiikin Ateenan kadunkulmilla norkoillut Sokrates ilmaisikin syvän huolensa aiheesta. Toki se muutti pysyvästi oppimisemme luonnetta, mutta se ei tuhonnut sitä.
En silti lähtisi kiistämään, etteikö joku voisi päätyä kierteeseen, jossa hän tarvitsee tekoälyltä jatkuvaa vahvistusta päätöksiinsä. Kukapa meistä ei käyttäisi tekoälyä yhteenvedon tekemiseen sen sijaan, että kahlaisi koko satasivuisen raportin? Ihan samalla tavalla kuin saatamme luoda strategioita pelkästään tekoälyn tuottamien trendiraporttien perusteella. Kyseenalaistamatta lainkaan datan laatua. Tai pyytää tekoälyä arvioimaan asioita puolestamme, vaikka se olisi nimenomaan meidän tehtävämme.
Harvard Business Reviewiin kirjoittaneen Einhornin mukaan nämä eivät ole yksilön epäonnistumisia, vaan merkkejä siitä, kuinka nopeasti päätöksenteon ytimessä olevat inhimilliset puolet, kuten esimerkiksi arvot ja harkinta, voivat liukua käsistämme jopa täysin huomaamatta (Einhorn 2025). Kun teknologian lupaa lisää nopeutta, tehokkuutta ja helppoutta, niin on täysin luonnollista tarttua tarjoukseen. Haluamme pysyä kilpailussa mukana, ja mieluiten hiihtää kilpailijoidemme ohi samalla kun selaamme älypuhelinta.
Ajattelu aktiivisena, tekoäly työkaluna
Tekoälykouluttajana ja työelämän kehittäjänä en voi olla pohtimatta, olenko minä muiden kaltaisteni kanssa yksi Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta, joka tuo lopunajat ihmiskunnan ylle tuhoamalla kykymme kriittiseen ajatteluun. Teemmekö tietämättämme ajattelevista apinoista räkää syöviä typeryksiä, jotka eivät osaa sitoa omia kengännauhojaan ilman, että joku neuvoisi heitä prosessin aikana.
Tahdon silti uskoa toisin. Laskin ei tehnyt meistä huonompia matemaatikkoja. Päinvastoin se mahdollisti monimutkaisempien laskutoimitusten tekemisen. Eikä kirjoitustaito heikentänyt muistiamme tai tehnyt oppimisestamme pinnallisempaa, vaikka Antiikin Ateenan kadunkulmilla norkoillut Sokrates ilmaisikin syvän huolensa aiheesta. Toki se muutti pysyvästi oppimisemme luonnetta, mutta se ei tuhonnut sitä.
En silti lähtisi kiistämään, etteikö joku voisi päätyä kierteeseen, jossa hän tarvitsee tekoälyltä jatkuvaa vahvistusta päätöksiinsä. Kukapa meistä ei käyttäisi tekoälyä yhteenvedon tekemiseen sen sijaan, että kahlaisi koko satasivuisen raportin? Ihan samalla tavalla kuin saatamme luoda strategioita pelkästään tekoälyn tuottamien trendiraporttien perusteella. Kyseenalaistamatta lainkaan datan laatua. Tai pyytää tekoälyä arvioimaan asioita puolestamme, vaikka se olisi nimenomaan meidän tehtävämme.
Harvard Business Reviewiin kirjoittaneen Einhornin mukaan nämä eivät ole yksilön epäonnistumisia, vaan merkkejä siitä, kuinka nopeasti päätöksenteon ytimessä olevat inhimilliset puolet, kuten esimerkiksi arvot ja harkinta, voivat liukua käsistämme jopa täysin huomaamatta (Einhorn 2025). Kun teknologian lupaa lisää nopeutta, tehokkuutta ja helppoutta, niin on täysin luonnollista tarttua tarjoukseen. Haluamme pysyä kilpailussa mukana, ja mieluiten hiihtää kilpailijoidemme ohi samalla kun selaamme älypuhelinta.
Lähteet
Fernandes, D., Villa, S., Nicholls, S., Haavisto, O., Buschek, D., Schmidt, A., Kosch, T., Shen, C. & Welsch, R. 2025. AI makes you smarter but none the wiser: The disconnect between performance and metacognition. Computers in Human Behavior, 175, 108779. Elsevier.
Gerlich, M. 2025. AI tools in society: Impacts on cognitive offloading and the future of critical thinking. Societies, 15(1), 6. MDPI.
Gillespie, N., Lockey, S., Ward, T., Macdade, A., & Hassed, G. (2025). Trust, attitudes and use of artificial intelligence: A global study 2025. The University of Melbourne & KPMG International.
Kosmyna, N., Hauptmann, E., Yuan, Y. T., Situ, J., Liao, X-H., Beresnitzky, A. V., Braunstein, I. & Maes, P. 2025. Your Brain on ChatGPT: Accumulation of Cognitive Debt when Using an AI Assistant for Essay Writing Task. arXiv. https://arxiv.org/abs/2506.08872
Lee, H-P., Sarkar, A., Tankelvitch, L., Drosos, I., Rintel, S., Banks, R. & Wilson, N. 2025. The Impact of Generative AI on Critical Thinking: Self-Reported Reductions in Cognitive Effort and Confidence Effects From a Survey of Knowledge Workers. In Proceedings of the 2025 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI ’25) (Art. 1121, s. 1–22). ACM.
Microsoft. 2024. Work Trend Index: AI at work is here. Now comes the hard part. Microsoft Corporation. Viitattu 29. marraskuuta 2025.
Ovide, S. 2025. You are hardwired to blindly trust AI. Here’s how to fight it. Julkaistu Washington Postin verkkosivuilla 3.6.2025. Viitattu 29.11.2025.
Einhorn, C. S. 2025. When Working With AI, Act Like a Decision-Maker—Not a Tool-User. Julkaistu Harvard Business Reviewssä 31. lokakuuta 2025. Harvard Business Publishing. Viitattu 29. marraskuuta 2025.
Zou, A., Wang, Z., Carlini, N., Nars, M., Kolter, J.Z. & Fredrikson, M. (2023). Universal and Transferable Adversarial Attacks on Aligned Language Models. arXiv. Cornellin yliopisto.
Martti Asikainen
Communications Lead
Finnish AI Region
+358 44 920 7374
martti.asikainen@haaga-helia.fi
Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun eSignals Pro -verkkolehdessä, ja se on tuotettu osana Haaga-Helian ja Estonian Business Schoolin FinEstAI-hanketta (Equipping knowledge workers in support functions with AI skills in Finland and Estonia). Hanke tarjoaa tekoälysovellusten käyttökoulutusta yli 50-vuotiaille naisille Suomessa ja Virossa. Sen rahoituksesta vastaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts