Eurostatin tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä hyödyntää tekoälyä henkilökohtaisiin tarkoituksiin: 25,1 % vapaa-ajalla, 15,1 % työssään, ja vain 9,4 % opiskelussa (Eurostat 2025a). ChatGPT kirjoittaa syntymäpäivärunoja, mutta ei taivu työprosesseihin. Midjourney luo upeita kuvia, mutta jostain syystä sitä ei käytetä viestintään. Teknologia, jonka piti mullistaa työnteko, toimii lähinnä vapaa-ajan työkaluna – kuin urheiluväline, jota ei koskaan viedä kilpakentille.

Samaan aikaan jokin muukin on vinksalleen. Historiallisesti uudet teknologiat, kuten tietokone, sähköposti ja älypuhelin, levisivät työelämästä vapaa-ajalle ja arkeen. Nyt kehitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Tekoäly leviää vapaa-ajalta työelämään. Syy on todennäköisesti sen helppoudessa. Vapaa-ajan käyttö ei edellytä muutosjohtamista, ohjeistusta, tietosuojaa, hankintaprosesseja tai riskienhallintaa. Uteliaisuus ja nettiyhteysriittävät.

Työelämässä tekoäly törmää välittömästi kysymyksiin, kuten kuka vastaa lopputuloksesta, mitä dataa saa syöttää, miten virheet huomataan, ja mitä tapahtuu, jos malli hallusinoi vastauksensa. Eurooppalaiset organisaatiot eivät ole vielä ehtineet rakentamaan järjestelmiä, koulutusta ja prosesseja, jotka tekisivät tekoälyn käytöstä luontevaa ja turvallista.

Kouluissa tilanne on vieläkin haastavampi. Vain noin joka kymmenes hyödyntää tekoälyä opiskelussa (Eurostat 2025). Tässä kohtaa kyse ei ole vain halusta, vaan reunaehdoista: GDPR, alaikäisten suoja, hyväksytyt työkalut, ohjeistus ja pedagoginen vastuu. Eurooppalaisten koulutustoimijoiden ohjeistuksissa korostetaan, että generatiivisen tekoälyn käyttö edellyttää juridisesti ja pedagogisesti kestävää kehystä (EURSC 2025).