Sitra ehdottaa yhtenäistä terveystietojärjestelmää tekoälyn potentiaalin vapauttamiseksi
Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran kansallinen malli yhdistäisi pirstoutuneet tietovarastot ja tehostaisi tutkimuslupia. Pilottihankkeita suunnitellaan vuodelle 2026.
Teksti: Martti Asikainen, 16.2.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkistanut suunnitelmat kansallisesta terveystietoinfrastruktuurista, joka on suunniteltu nopeuttamaan tekoälyn kehitystä terveydenhuollossa. Alan edustajat ovat kuitenkin esittäneet huolenaiheita kaupallisen käytön ehdoista.
Sitra esitteli Suomen terveystietoalue -mallin (Finnish Health Data Space, FHDS) 10. helmikuuta sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä toteutetun vuoden mittaisen selvityksen jälkeen.
Ehdotus vastaa Suomen ikääntyvään väestöön ja kasvaviin terveydenhuoltokustannuksiin mahdollistamalla maan laajan terveystietovaraston tehokkaamman käytön. Tiedot ovat tällä hetkellä hajallaan alueellisissa viranomaisissa ja useissa tietojärjestelmissä.
Kolmen yksikön rakenne
Malli ehdottaa kolmea toisiinsa liittyvää kansallista toimijaa. Kansallinen terveystiedon infrastruktuuri (FHDS Tieto) keräisi ja yhdenmukaistäisi tietoja samalla tarjoten turvallisen pääsyn suurteholaskentaan.
Kansallinen lupaviranomainen (FHDS Lupa) yhdistäisi pirstoutuneet hyväksymisprosessit yhdeksi järjestelmäksi. Kansallinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimija (FHDS TKI) koordinoisi tutkijoita, yrityksiä ja hallintoviranomaisia.
– Malli tarjoaa rakenteellisen ratkaisun: se mahdollistaa tutkimuksen, innovaatioiden, yksilön oikeuksien ja terveydenhuollon ohjauksen huomioimisen yhdessä kansallisessa mallissa, sanoi Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi, joka kirjoitti raportin yhdessä professori Kimmo Porkan kanssa.
Infrastruktuuri yhdistyisi suoraan LUMIin, Euroopan tehokkaimpaan supertietokoneeseen, joka sijaitsee Kajaanissa.
Aikataulu ja seuraavat vaiheet
Sitra ehdottaa, että hallitus nimittäisi ministeriöiden välisen ohjausryhmän ja pilottihankkeet mahdollisesti käynnistyisivät vuosina 2026–27.
Potilaille muutos mahdollistaisi yksilöllisemmän hoidon ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ennen oireiden ilmaantumista. Kansalaiset saisivat näkyvyyden siihen, missä heidän tietojaan käytetään, ja yksinkertaistetut suostumusprosessit tutkimuksiin osallistumista varten.
– Yhdistämällä laadukkaan terveysdatan ja suurteholaskennan mahdollistamme lääketieteen läpimurrot ja paremman hoidon potilaille, Porkka sanoi.
Terveydenhuollon konsulttiyritys Medaffconin toimitusjohtaja Lisse-Lotte Hermansson kyseenalaisti, miten kaupalliset innovaattorit sopivat kehykseen.
– Monet innovaatiot ovat peräisin pienistä yrityksistä, ja niiden toimintaedellytysten pitäisi näkyä selvästi ehdotuksessa, Hermansson sanoi varoittaen, että malli voisi lisätä byrokratiaa sen sijaan, että se vähentäisi sitä.
Hän ehdotti, että Suomen pitäisi tavoitella laajempaa Pohjois- ja Baltian maiden integraatiota puhtaasti kansallisen lähestymistavan sijaan, huomauttaen Suomen suhteellisen pienestä väestöpohjasta.
Eurooppalainen linjaus
Ehdotus on linjassa Euroopan unionin eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) asetuksen kanssa, joka hyväksyttiin vuonna 2024 ja jota toteutetaan vuoteen 2028 mennessä. EHDS-kehys edellyttää jäsenvaltioilta terveystietojen avaamista toissijaiseen käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukeen mukaan Suomella on kaikki edellytykset olla johtava maa uusien ratkaisujen kehittämisessä.
– Nyt julkaistu ehdotus datan sujuvasta ja turvallisesta käytöstä on tähän välttämätön edellytys, hän toteaa.
Ministeriö valmistelee tällä hetkellä hallituksen esitystä toimeenpanosta Sitran suositusten pohjalta.
