ConfidentialMind tarjoaa yrityksille ja organisaatioille turvallisia ja joustavia ratkaisuja generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseksi omassa IT-ympäristössä. Palvelu varmistaa sen, että yrityksen data pysyy omassa hallinnassa ja riippuvuutta isojen palveluntarjoajien datakeskuksiin ei synny.
Teksti: Eemeli Sarka, 13.3.2026 | Kuva: Eemeli Sarka
ConfidentialMindin perustajakolmikolla, Markku Räsäsellä, Severi Tikkalalla ja Esko Vähämäellä, oli paljon kokemusta erilaisten taustajärjestelmien kehittämisestä, kun oman yhteisen yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2023. Ajatuksena oli ratkaista ohjelmakehittäjien tuttu ongelma, johon he olivat itsekin törmänneet.
– Tavallisesti pilvipalveluiden tarjoajilla on paljon erilaisia erillisiä työkaluja, kuten tietokantoja, tekoälypalveluita ja dokumenttien skannausta, joita on todella helppo käyttää. Koska jokainen palveluntarjoaja tekee omanlaisensa työkalut, niitä käyttäessä luodaan niin sanottu vendor lock-in -tilanne, jossa et voi vaihtaa toiseen pilvipalvelun tarjoajaan, koska työkalut eivät ole standardoituja, yhtiön toimitusjohtaja Markku Räsänen selittää.
Vuonna 2023 generatiivisen tekoälyn sovellukset olivat selkeästi yleistymässä, joten oli luontevaa kehittää palvelu, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa omien tuotteidensa tekoälyominaisuuksia ilman riippuvuutta suurista pilvipalveluntarjoajista. ConfidentialMind tarjoaa siis välikerroksen pilviohjelmiston, jonka päälle asiakas voi rakentaa oman ohjelmansa ilman, että on jumissa esimerkiksi Googlen tai Microsoftin ekosysteemissä.
– Valinnanvapauden lisäksi palvelumme mahdollistaa sen, että yrityksen data pysyy täysin yksityisenä. Softamme avulla yritykset voivat rakentaa privaatteja tekoälypilvipalveluita niin, että koko palvelu raudasta dataan ja tekoälypalveluun on kokonaan yrityksen hallussa. Silloin yritys pystyy hallitsemaan kokonaan sitä, miten dataa syötetään tekoälymallille ja käsittelemään myös sellaista dataa, jota ei haluta lähettää kolmannelle osapuolelle.
Räsänen kertoo, että rahoituksen löytäminen alkuvaiheessa oli hankalaa, koska vastaavia ohjelmistoalan infrastruktuuriyrityksiä ei tavallisesti perusteta Euroopassa. Yritykset tulevat usein Yhdysvalloista, koska suuri osa ohjelmistoista pyörii amerikkalaisten järjestelmien päällä. Sen lisäksi että Yhdysvalloissa on myös ennestään infrastruktuurialan yrityksiä, ne myös rahoittavat paikallisia startupeja innovaatioiden perässä.
– Asiakkaamme ovat isoja yrityksiä ja valtioita, joten asiakkaatkin ovat suurelta osin kansainvälisiä. Ja kun menestyneitä tämän alan yrityksiä ei pahemmin ole tullut Euroopasta, niin ajatellaan, ettei niitä voisi täällä perustaakaan, Räsänen toteaa.
FAIRin verkostot osoittautuivat hyödylliseksi, kun uuden yrityksen oli tarve päästä esittelemään omaa palvelua mahdollisille asiakkaille sekä sijoittajille. ConfidentialMind pääsi esittelemään palveluaan FAIRin kautta Knights of Nordics -tapahtumaan, jossa teknologia-alan startupit kohtaavat sijoittajia pari päivää ennen Slushia. Lisäksi FAIR pystyi tarjoamaan puhujamahdollisuudet sen järjestämään aiheen webinaariin sekä yhden päivän teknologiatapahtumaan Espoossa.
– Tapahtumat olivat hyvä tapa tavata sijoittajia. Kaikki mahdollisuudet päästä esittelemään asiaansa ja kertomaan tarinaansa ovat tärkeitä startupeille, sillä koskaan ei voi tietää kuka on yleisössä katsomassa. Tuurilla on aina osansa startupien menestymisessä, mutta hyvät tapahtumat lisäävät tuurin todennäköisyyttä.
Tapahtumien avulla ConfidentialMind pystyi keräämään rahoitusta ja viemään kehitystä eteenpäin. Tärkeää oli myös se, miten FAIR tuo tekoälyalan yrityksiä yhteen, joka auttaa viemään palvelua oikeaan suuntaan.
– Euroopassa startupien tekeminen on valitettavasti enemmän yksin tekemistä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa yhteistyötä tehdään enemmän ja isot yritykset ostavat rohkeammin palveluja startupeilta. FAIRin kaltaiset tekijät edesauttavat sitä, että yhteistyö, kommunikaatio ja ideoiden vaihtaminen lisääntyvät, Räsänen pohtii.
Syy siihen, miksi eurooppalaisia IT-alan infrasktruktuuripalveluita ei juuri ole, liittyy Räsäsen mukaan isompaan linjaan – viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hyvin suuri osa teknologiakehityksestä on ulkoistettu Euroopasta Yhdysvaltoihin. Täällä käytetään amerikkalaista teknologiaa hyvin laajasti infrastruktuurijärjestelmistä tekoälysovelluksiin ja puhelimista striimauspalveluihin, ja harvoin kyseenalaistetaan sitä, mistä palvelut ostetaan.
– Ongelma ei ole siinä, etteikö Euroopasta löytyisi tarvittavaa osaamista vastaavan teknologian kehittämiseen. Koska me maksamme ikään kuin veroa digitaalisen infrasktruktuurin omistaville Yhdysvaltalaisille teknologiajäteille joka minuutti, päivä ja vuosi, he pystyvät investoimaan rahan uudelleen kehitykseen, jotta me jatkossakin maksaisimme sitä veroa. Kyseessä ei ole kuitenkaan sellainen kierre, jota emme pystyisi katkaisemaan.
Räsäsen mukaan nykyteknologian kehittämisessä on todella vähän sellaista, missä ei päästäisi hyvin lähelle huippua, jos tarpeeksi rahaa ja osaavia ihmisiä laitetaan samaan paikkaan. Euroopassa kyse on siis puhtaasti tahtotilasta.
Kun tekoälyn käyttö tulevaisuudessa lisääntyy monissa valtion ja yritysten prosesseissa, sen toiminnan lakkaamisella olisi suuria seurauksia.
– Teknologinen infrastruktuuri on myös kontrollin väline, varsinkin jos pääsy siihen estetään. Kukaan ei halua esimerkiksi tilannetta, jossa pääsy infrastruktuurin omistaja kiristää sillä, ettei pääsyä palveluihin anneta, jos ette äänestä valtiomme kanssa tällä ja tällä tavalla. Kevyemmässä tapauksessa hintaa voidaan nostaa, vaikka vuosittain suuria määriä. Tähän tulevaisuuden näkymään Euroopassakin on alettu herätä, Räsänen pohtii.
ConfidentialMind on vuonna 2023 perustettu suomalainen startup, joka on palkittu vuoden 2024 tekoäly-startupina Business Finlandin ja AI Finlandin järjestämässä AI-gaalassa