Suomi ja Viro vahvistavat yhteistyötään tekoälymurroksessa
Suomi ja Viro sopivat huhtikuussa yhteisestä tekoälyjärjestelmien testausohjelmasta. Maiden tavoitteena on olla muotoilemassa EU:n tekoälysääntelyn käytännön toteutusta, eikä vain seurata sivusta, kun suuret jäsenvaltiot päättävät mantereen tulevaisuudesta.
Teksti: Martti Asikainen, 20.5.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Virolainen korkean tason virkahenkilövaltuuskunta vieraili Helsingissä 19.–20. huhtikuuta. Vierailun tuloksena maat sopivat yhteisten testausympäristöjen rakentamisesta tekoälyjärjestelmiä varten.
EU:n tekoälyasetus velvoittaa, että esimerkiksi julkisissa palveluissa, työnhaussa tai kriittisessä infrastruktuurissa käytettävät tekoälyjärjestelmät on arvioitava ennen käyttöönottoa.
Niin sanotut sääntelyhiekkalaatikot, eli valvotut kokeiluympäristöt, antavat valtioille ja yrityksille mahdollisuuden testata järjestelmiä oikeissa olosuhteissa ennen kuin täysi sääntely astuu voimaan. Rakentamalla yhteisen ympäristön Suomi ja Viro jakavat sekä työn että kustannukset.
Molemmat maat ovat jo edelläkävijöitä
Vierailun laajuus kertoo, kuinka vakavasti Viro suhtautuu yhteistyöhön. Valtiosihteeri Keit Kasemetsin johtamaan valtuuskuntaan kuuluivat tekoälyjohtaja Kirke Maar sekä neuvonantajat Mari Liis Lind ja Luukas Kristjan Ilves.
Lisäksi mukana olivat hallituksen tekoälyneuvottelukunnan jäsen Linnar Viik sekä useita korkeita virkamiehiä oikeus- ja digiministeriöstä ja elinkeinoministeriöstä, jotka tapasivat Helsingissä ministeriöiden kansliapäälliköitä, valtiosihteereitä ja tekoälyasiantuntijoita.
Suomen valtiosihteeri Risto Artjoki luonnehti vierailua osaksi maiden pitkäjänteistä strategista yhteistyötä. Kasemets sen sijaan oli paljon kollegaansa suorasanaisempi tavoitteistaan.
— Juuri nyt on aivan keskeistä vahvistaa yhteistyötämme tekoälyä koskevissa asioissa. Tämän päivän tavoitteemme on selkeä: tunnistaa konkreettisia hankkeita, joissa voimme edetä yhdessä nopeasti ja pragmaattisesti, hän totesi..
Molemmat maat ovat jo edelläkävijöitä
Suomen ja Viron yhteistyö on luontevaa jatkoa maiden pitkälle historialle. Viro tunnetaan yhtenä maailman pisimmälle viedyistä digitaalisen hallinnon malleista, kun taas Suomessa sijaitsee Euroopan tehokkain supertietokone LUMI.
Maiden yhteisiksi painopistealueiksi nimettiin tekoälyn käyttö koulutuksessa sekä niin kutsuttu Agentic State -ajatus, jossa tekoälyagentit hoitavat osan julkishallinnon rutiinitehtävistä automaattisesti. Molemmat maat ovat jo tehneet tällä saralla konkreettisia kokeiluja.
Vierailu osuu myös osaksi laajempaa eurooppalaista herätystä. Hallinnot ympäri mannerta pyrkivät tällä hetkellä vähentämään riippuvuuttaan ei-eurooppalaisten yritysten hallitsemasta digitaalisesta infrastruktuurista. Tavoitetta kutsutaan Brysselissä Euroopan digitaaliseksi suvereniteettiksi.
Konkretia puuttuu yhä
Sopimus on toistaiseksi periaatteellinen. Yhteinen lehdistötiedote ei kertonut, mitkä järjestelmät tai palvelut testattaisiin ensin, eikä rahoituksesta tai aikatauluista ole sovittu tarkemmin.
Avoimeksi jää myös se, miten yhteistyö käytännössä järjestetään. Rakentavatko maat yhteisen teknisen alustan, vai tarkoittaako yhteinen hiekkalaatikko lähinnä tiedonvaihtoa ja yhteisiä pelisääntöjä erillisten kansallisten ympäristöjen välillä. Agentic State -tavoite on tässä suhteessa erityisen kunnianhimoinen.
Tekoälyagenttien käyttöönotto julkishallinnossa edellyttää paitsi toimivaa teknistä infrastruktuuria myös lainsäädännöllisiä ratkaisuja vastuukysymyksiin, kuten kuka vastaa, jos automatisoitu järjestelmä tekee virheen kansalaista koskevassa päätöksessä.
Maiden odotetaan raportoivan edistymisestään vuoden 2026 lopulla. Tätä voidaan pitää myös määräaikana kuvion selkiytymiselle. Pian nähdään, jäikö vierailu pelkiksi hyviksi aikomuksiksi, vai syntyykö siitä todellisia ratkaisuja haasteisiin, joiden kanssa kumpainenkin valtio painii omilla tahoillaan.
