Tekoäly valloittaa suomalaiset työpaikat – neljä viidestä kokee töiden sujuvan nopeammin
Tilastokeskuksen tuore tutkimus paljastaa, että tekoälyn käyttö on suomalaisten työssäkäyvien keskuudessa jo arkipäivää. Korkeakoulutettujen johtaessa käyttöä myös toimihenkilöt ja opiskelijat ovat omaksuneet uuden teknologian nopeasti.
Teksti: Martti Asikainen, 22.5.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Tekoäly ei ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus. Se on jo monella suomalaisella käytössä joka ikinen päivä. Tilastokeskuksen tuore selvitys maalaa kuvan teknologiamurroksesta, joka etenee Suomessa selvästi odotettua vauhdikkaammin.
Euroopan komission toimeksiannosta helmikuussa 2026 toteutettu lisäkysely kuluttajien luottamusta koskevan mittauksen yhteydessä osoittaa, että Suomessa kaikista kuluttajista jo lähes puolet eli 46 % käyttää tekoälyä omien henkilökohtaisten asioidensa hoidossa. Erilaisten työtehtävien tekemiseen tekoälyä hyödyntää 27 % kuluttajista.
Työssäkäyvät muita aktiivisempia
Selkein ero löytyy, kun tekoälyn käyttöä tarkastellaan työllisyyden mukaan. Tekoälyn hyödyntäminen on selvästi yleisempää työllisten kuluttajien eli palkansaajien ja yrittäjien keskuudessa kuin ei-työllisillä kuluttajilla. Tämä pätee myös työn ulkopuoliseen, henkilökohtaiseen käyttöön.
Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna erot ovat huomattavia. Tekoälyn hyödyntäminen omiin asioihin on suosituinta nuorimmassa eli 18–29-vuotiaiden ryhmässä, jossa 59 prosenttia käyttää tekoälyä. Osuus pienenee iän mukana, ja vanhimmassa ikäryhmässä eli 65–74-vuotiailla se on vain reilu viidennes.
Koulutus on yksi keskeisimmistä tekoälykäytön selittäjistä. Tekoälyn hyödyntäminen työssä on odotetusti tutuinta korkea-asteen koulutetuilla, joista lähes puolet käyttävät tekoälyä työtehtäviinsä. Sosioekonominen asema vahvistaa kuvaa entisestään. Ylemmistä toimihenkilöistä 69 % hyödyntää tekoälyä työtehtävissään ja 62 % omien asioidensa hoitoon.
Suomen sisältä löytyy myös maantieteellisiä eroja. Tekoälyn käyttö on selvästi yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla tekoälyä hyödyntää työtehtävissä 39 % ja omissa asioissa yli puolet kuluttajista.
Tuottavuushyödyt konkretisoituvat
Käyttäjien kokemukset ovat pääosin rohkaisevia. Tekoälyä käyttävistä kuluttajista neljä viidesosaa arvioi sen nopeuttavan töidensä tekemistä ainakin hieman, ja joka neljäs on jopa sitä mieltä, että työt sujuvat paljon nopeammin. Työtulostensa laadun paranemista on huomannut 72 % tekoälyä käyttävistä. Nuoret ovat erityisen vakuuttuneita, sillä 18–29-vuotiaista peräti 89 % on sitä mieltä, että tekoäly nopeuttaa työntekoa.
Kiinnostavaa on, että myönteisimmät kokemukset löytyvät koulutushierarkian alemmista portaista. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä koetaan vahvimmin tekoälyn nopeuttavan työntekoa, osuus on peräti 95 %, sekä lisäksi edistävän työn laatua ja hallittavuutta molemmissa 86 %:lla.
Säästynyt aika on mitattavissa myös tunneissa. Tekoälyn hyödyntäjistä yli puolet laskee, että työaikaa säästyy kuukaudessa korkeintaan kolme tuntia. Runsaalla neljänneksellä säästyvä aika on 4–11 tuntia, ja 13 %:lla jopa yli 11 tuntia kuukaudessa. Keskimäärin työaikaa arvioidaan säästyvän kuukaudessa noin 5,5 tuntia.
Tilastokeskus arvioi tämän vastaavan noin 4,2 prosentin kuukausittaista tuottavuushyötyä.
Suomi EU:n keskiarvon yläpuolella
Kaikki eivät kuitenkaan ole optimistisia. Joka viides eli 20 % tekoälyä käyttäneistä pelkää tekoälyn aiheuttamaa työttömyyttä, joskin vain hyvin harva kokee tämän uhan suureksi. Naiset (25 %) pelkäävät työttömäksi jäämistä tekoälyn vuoksi miehiä (15 %) enemmän.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomi pärjää kohtuullisesti. Suomalaiset kuluttajat käyttävät tekoälyä sekä työtehtävissä että omiin tarkoituksiin hieman yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin. Kyselyyn osallistuneista EU-maista Suomea yleisempää käyttö on muun muassa Ruotsissa ja Latviassa, kun taas Suomen kanssa samalla tasolla ovat Alankomaat, Portugali ja Saksa.
Kokonaisuutena kuva on selvä. Tekoälystä on tullut nopeasti osa suomalaista työelämää, ja sen vaikutukset tuottavuuteen alkavat näkyä nyt tilastoissa. Muutos etenee, ja kysymys on enää siitä, kuinka tasaisesti hyödyt jakautuvat eri väestöryhmien kesken, ja kuinka tekoälyn mukanaan tuoma tehokkuus vaikuttaa työllisyyteen.
Lähde: Pertti Kangassalo, Tilastokeskus / Tieto&trendit, 20.5.2026. Alkuperäinen artikkeli: ”Valtaosa työssä käyvistä hyödyntää tekoälyä: neljä viidestä arvioi töiden nopeutuvan”. Tiedot perustuvat Euroopan komission helmikuussa 2026 toteuttamaan lisäkyselyyn, joka liitettiin kuluttajien luottamus -tilastoon 18 EU-maassa.
