Kolme neljästä talousjohtajasta uskoo tekoälyn mullistavan alan – vain 9 % on onnistunut skaalaamaan sen käyttöönoton
Kansainvälinen tutkimus paljastaa ison kuilun tekoälyyn kohdistuvien odotusten ja todellisen hyödyntämisen välillä. Useimmat yritykset ovat juuttuneet pienimuotoisiin kokeiluihin ja pilotteihin, jotka eivät koskaan ota tulta alleen koko organisaatiossa.
Teksti: Martti Asikainen, 25.5.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Kolme neljästä talousjohtajasta odottaa tekoälyllä olevan suuri tai erittäin suuri vaikutus taloushallintoon vuoteen 2030 mennessä. Silti vain yhdeksän prosenttia kertoo ottaneensa tekoälyn käyttöön odotusten mukaisella laajuudella. Tämä selviää johdon konsulttiyhtiö BearingPointin tiistaina julkaisemasta tutkimuksesta.
Tutkimus pohjautuu vuonna 2025 tehtyyn maailmanlaajuiseen kyselyyn sekä yli 30 syvähaastatteluun talousjohtajien ja muiden taloushallinnon johtajien kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui yli 200 talousalan johtajaa.
Yritykset jumissa kokeiluvaiheessa
Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia vastaajista kuvasi nykyistä tekoälyn käyttöönottotasoaan vähäiseksi tai perustasolle jääväksi. Samaan aikaan jopa yli 80 prosenttia ennakoi merkittäviä tai kohtalaisia muutoksia talousalan tehtäviin seuraavien viiden vuoden aikana.
Tutkimus tunnistaa ilmiön, jota se kutsuu ”pilottiloukuksi”. Yksittäiset tekoälyhankkeet tuottavat lupaavia tuloksia, mutta ne jäävät usein eristyksiin eivätkä skaalaudu koko organisaation laajuisiksi muutoksiksi. Ilman yhtenäistä linjaa datan, prosessien ja toimintamallien välillä laajentaminen alkuvaiheen käyttötapauksista on vaikeaa.
Tiedon laatu nousi suurimmaksi esteeksi käyttöönotolle. Jopa kolme neljästä talousjohtajasta mainitsi sen merkittäväksi hidasteeksi. Hajanainen teknologiaympäristö, epäselvä hallintomalli ja puutteelliset sisäiset kyvykkyydet hidastivat niin ikään etenemistä.
BearingPointin partneri Olivier Beugnetin mukaan esteet eivät ole teknologisia vaan rakenteellisia. Datan laatu, hallintomalli ja prosessisuunnittelu ratkaisevat sen, kehittyykö pilotti skaalautuvaksi kyvykkyydeksi, vai jääkö se pelkäksi kokeiluksi muiden kokeilujen joukossa.
Toimintamallit on rakennettava uusiksi
Tutkimuksen viesti on selkeä. Tekoälyn skaalaaminen ei onnistu pelkästään lisäämällä uusia työkaluja vanhojen rakenteiden päälle. Se edellyttää toimintamallin perustavanlaatuista uudelleensuunnittelua , kuten prosessien, datatietokantojen, hallintomallien ja roolien uudistamista.
Pisimmälle edenneet organisaatiot ovat jo siirtyneet kokeiluvaiheen ohi. Ne kytkevät tekoälyhankkeet osaksi laajempia muutosohjelmia, standardoivat prosessit ennen niiden automatisointia ja rakentavat skaalautumisen edellyttämät data- ja hallintorakenteet.
Myös taloushallinnon ammattilaisten rooli on muuttumassa. Tekoälyn ottaessa vastuulleen yhä enemmän rutiininomaista analyysityötä talousalan asiantuntijoilta odotetaan entistä enemmän tekoälyn tuottamien tulosten tulkintaa ja validointia sen sijaan, että he itse tuottaisivat pohjalla olevat luvut.
Harva on päässyt eteenpäin
Tutkimuksen mukaan vain pieni vähemmistö organisaatioista on siirtynyt irrallisista piloteista käsittelemään tekoälyä ydinoperatiivisena kyvykkyytenä, joka on upotettu järjestelmiin, päätöksentekoprosesseihin ja jatkuvaan suorituskyvyn seurantaan.
BearingPointin partneri Kornel Malysch katsoo talousjohtajilla olevan nyt ainutlaatuinen tilaisuus. Hänen mukaansa ne, jotka kurovat umpeen kuilun kunnianhimon ja toteutuksen välillä, tulevat määrittelemään sen, miten taloushallinto luo arvoa tekoälyn aikakaudella.
Tutkimuksen tulokset on syytä lukea tiedostaen, että BearingPoint on konsulttiyhtiö, joka myy palveluja juuri niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita se raportissaan tunnistaa.
