Suomi tavoittelee tekoälyvetoista julkista sektoria vuoteen 2031 mennessä – asiantuntija epäilee suunnitelman realistisuutta
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan koko Suomen julkinen sektori toimisi tekoälyn varassa jo vuoteen 2031 mennessä.
Teksti: Martti Asikainen, 6.7.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan koko Suomen julkinen sektori toimisi tekoälyn varassa jo vuoteen 2031 mennessä.
Majanen kertoi asiasta Helsingin Sanomille, ja tavoite koskee hänen mukaansa niin valtiota, kuntia kuin hyvinvointialueitakin, jotka perustettiin vuonna 2023.
Julkinen sektori työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 700 000 henkilöä, ja muutoksen vaikutukset koskettaisivat siten merkittävää osaa työvoimasta.
Yhteinen tekoälyalusta kaikille toimijoille
Ministeriön suunnitelman keskiössä on koko julkiselle sektorille suunnattu yhteinen tekoälyalusta. Alusta toimisi suomalaisessa pilvi-infrastruktuurissa, ja sitä päivitettäisiin jatkuvasti, jotta käytössä olisi aina markkinoiden kyvykkäin kaupallinen tekoälymalli.
Tavoitteena on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, kun väestö ikääntyy ja talouskasvu hidastuu. Majasen mukaan tekoäly voisi ottaa hoitaakseen esimerkiksi laajojen asiakirjojen läpikäynnin. Kyseessä on huomattavan laaja tehtävä, jota hoitavat tällä hetkellä asiantuntijat.
Kansliapäällikkö ei kaunistellut muutoksen vaikutuksia henkilöstöön.
Hänen mukaansa suurin osa henkilöstövähennyksistä toteutuisi luonnollisen poistuman kautta, kun eläköityviä työntekijöitä ei korvattaisi uusilla, mutta hän myönsi samalla, että osa julkisen sektorin työntekijöistä menettäisi työpaikkansa suoraan tekoälyn seurauksena. Majasen mukaan ”tekoäly korvaa paljon ihmisiä”.
Mistä 20 % tuottavuustavoite tulee?
Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan tekoälymuutoksen odotetaan nostavan julkisen sektorin tuottavuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä.
Ministeriön tietohallintojohtaja ja tekoälyhanketta vetävä Jarkko Levasma kuitenkin täsmensi myöhemmin Helsingin Sanomille, ettei luvun taustalla ole muodollista laskelmaa, vaan kyseessä on hänen mukaansa parhaan tapauksen skenaario. Ministeriö aikoo julkaista tulevana syksynä virallisen selonteon, jossa esitetään kolme erillistä skenaariota tekoälyn todennäköisistä vaikutuksista.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen puolestaan piti tavoitetta realistisena Helsingin Sanomille antamassaan kommentissa. Ministeriö on lisäksi linjannut, että muutosten tulisi toteutua ilman valtiolle koituvia nettokustannuksia ja ilman, että kansalaisten oikeusturva tai kielelliset oikeudet vaarantuvat.
Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi.
Tutkija: väitteet herättävät vakavia kysymyksiä
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos, joka on erikoistunut tekoälyyn, suhtautuu suunnitelmaan varauksella. Roos kertoi STT:lle, että Majasen väitteet nostavat esiin vakavia kysymyksiä.
Hän myös kyseenalaistaa erityisesti 20 prosentin tavoitteen perusteet. Roos ihmettelee erityisesti sitä, mihin tällainen arvio ylipäätään voisi pohjautua, vaikkei itse esittänytkään omaa lukuaan.
Roos epäilee myös ministeriön keskeistä ehdotusta yhteisestä alustasta. Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että johtavat tekoälyyritykset antaisivat kyvykkäimpien mallejensa toimia suomalaisessa hallinnassa olevassa infrastruktuurissa, koska mallit ovat yrityksille kaupallisia liikesalaisuuksia, joita ei mielellään altisteta ulkopuoliselle tarkastelulle.
Yhdysvaltalaisten suuryritysten suostuttelu tähän ei hänen mukaansa olisi yksinkertaista, joskin hän mainitsi mahdollisena esimerkkinä Microsoftin järjestelyn, jossa yritys tarjoaa pääsyn OpenAI:n malleihin sopimuksilla, jotka pitävät datan Euroopassa.
"Vaihtoehtoja on aina"
Roos kiinnitti huomiota myös Majasen puheiden sävyyn. Hänen mukaansa Majasen toteamus siitä, ettei Suomella ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tekoäly käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti, kuulosti enemmän poliitikon kuin virkamiehen puheelta.
Roos kertoi STT:lle olevansa tottunut kuulemaan tällaista retoriikkaa poliitikoilta, mutta piti erikoisena, että virkamies ilmaisee asian samalla tavalla. Roos korosti, että vaihtoehtoja on aina olemassa ja niistä pitäisi voida keskustella avoimesti ilman pelottelua.
Majanen kuvaili Helsingin Sanomille myös omaa levottomuuttaan teknologian kehitysvauhdin edessä. Hän kertoi tajunneensa viime talvena, että tekoäly voi jo nyt vastata ihmisasiantuntijoiden tasoa tietyissä tehtävissä, ja kuvaili tunnettaan lehdelle sanoin, että ajatteli olevansa lähellä singulariteettia – pistettä, jonka taakse ei enää näe.
Tämä henkilökohtainen epävarmuus istuu kiusallisesti ministeriön oman, luottavaisen 20 prosentin tavoitteen rinnalle ja kertoo, ettei edes suunnitelman laatija ole täysin varma, mihin kehitys lopulta johtaa.
Muutos on jo organisoitu hallinnollisesti
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo ryhtynyt organisoimaan muutosta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan on perustettu poikkihallinnollinen johtoryhmä sekä muutostiimi, joka koordinoi ministeriöiden, virastojen, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.
Kunnille, hyvinvointialueille ja muille alueen julkisia palveluja tarjoaville organisaatioille käytännön kysymykset tulevat koskemaan ennen kaikkea hankintoja, tiedonhallintaa ja henkilöstön siirtymäaikatauluja – mistään näistä ei ole toistaiseksi julkaistu tarkempia yksityiskohtia.
Julkishallinnon kanssa työskentelevien tai sitä neuvovien organisaatioiden kannattaakin seurata tarkasti ministeriön syksylle lupaaman julkaisun valmistumista, jossa esitetään kolme tuottavuusskenaariota – sen pitäisi antaa nykyistä otsikkolukua selkeämpi kuva tilanteesta.
Kommentteihin liittyy myös laajempi opetus. Tuottavuutta koskeva otsikkoluku julkaistiin selvästi ennen kuin sen taustalla oleva menetelmä oli tiedossa, ja vasta tutkijan julkinen kyseenalaistus, ei ministeriön oma avoimuus, toi esiin sen, ettei muodollista laskelmaa ole olemassa.
