Teknologiateollisuus: EU:n sirulaki on oikea suunta, mutta rahoitus ja kysyntä ratkaisevat
Teknologiateollisuuden mukaan Euroopan komissio on rakentanut sirulakiin oikean kehyksen, ja ehdotus ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös kysynnän. Järjestön mukaan onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, mihin raha ohjataan ja kuka päättää. Tekoäly kasvattaa siruteollisuutta nopeasti, mutta Eurooppa valmistaa alle kymmenesosan maailman siruista.
Martti Asikainen | 9.10.2026 | Kuva: Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuus on julkaissut seitsemän suositusta komission Chips Act 2.0 -ehdotukseen, jolla uudistettaisiin EU:n puolijohdelainsäädäntöä. Järjestö julkaisi suositukset keskiviikkona 7. lokakuuta. Teknologiateollisuuden vanhempi asiantuntija Joonas Mikkilä avasi niitä etujärjestön verkkosivuilla julkaistussa blogissaan torstaina.
Mikkilän mukaan komissio on rakentanut oikean kehyksen, mutta sen toimivuus riippuu siitä, mihin raha menee ja kuka päättää. Komission ehdotus käsittelee myös ensimmäistä kertaa kysyntää tarjonnan rinnalla.
Teknologiateollisuuden mukaan teollisuuden tulisi itse johtaa kysyntää vahvistavien välineiden suunnittelua, koska kysyntä syntyy siellä. Järjestö huomauttaa myös, ettei asetus tuo juuri lainkaan uutta rahoitusta. Teollisuuden puolelta on esitetty toiveita EU:lle erillisestä 30–60 miljardin euron puolijohdebudjetista.
Tekoäly kasvattaa alaa, Eurooppa jää sivuun
Blogin mukaan tekoäly on nostanut siruteollisuuden jyrkkään kasvuun. Maailman sirumyynti oli vuonna 2025 yhteensä 701 miljardia dollaria. Tänä vuonna se ylittää biljoonan dollarin, ja komission arvion mukaan se on 1,6 biljoonaa dollaria vuonna 2030. Suurimman osan kasvusta synnyttävät tekoälyn datakeskukset.
Eurooppa valmistaa alle kymmenesosan maailman siruista, ja sen oma tuotanto kattaa noin viidenneksen sen kulutuksesta. Järjestön mukaan sillä on väliä, koska siruista on tullut vallankäytön väline: valtiot rajoittavat vientiä ja asettavat toimituksille ehtoja. Blogin mukaan suvereniteetti syntyy korvaamattomuudesta. Euroopalla on vahvoja asemia valmistuslaitteissa, erikoismateriaaleissa sekä teho- ja anturisiruissa, ja ne säilyvät vain, jos ne pysyvät kilpailukykyisinä.
Suomella on vahvuuksia sirusuunnittelussa, MEMS-komponenteissa ja antureissa, kehittyneissä materiaaleissa ja prosesseissa, fotoniikassa, kvanttiteknologioissa ja pilottilinjoissa. Teollisuuslähtöisen Chips from the North -strategian tavoitteena on kolminkertaistaa alan liikevaihto 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Teknologiateollisuuden mukaan tavoite edellyttää sirulakia, josta sovitaan ja joka saadaan toimimaan pian.
Kysyntä katkaisee noidankehän
Teknologiateollisuuden mukaan Euroopan puolijohdeala on jumissa noidankehässä.
Tehtaita ei rakenneta ilman asiakkaita. Pilvipalveluja, tietoliikenneverkkoja, puolustusjärjestelmiä ja teollisuuskoneita rakentavat yritykset eivät puolestaan suunnittele kehittyneitä siruja eurooppalaisille tehtaille, ennen kuin tehtaat pystyvät uskottavasti valmistamaan niitä.
Järjestö pitää ehdotuksen kysyntävälineitä oikeina, mutta väljästi määriteltyinä. Välineiden pitäisi ulottua myös aloille, joilla eurooppalaiset, usein pienet yritykset ovat jo kärjessä: antureihin, fotoniikkaan, tehopuolijohteisiin ja kvanttiteknologiaan. Esimerkkinä blogi mainitsee fyysisen tekoälyn.
Euroopalla on jo rakennuspalikat robotiikassa, automaatiossa, koneissa ja antureissa, ja kunnianhimoinen suuri haaste voisi muuttaa ne tasaiseksi tilausvirraksi eurooppalaisille siruille.
Painopisteet ratkaisevat, minne raha menee
Suurin osa rahasta kulkee strategisten hankkeiden kautta. Komission suosima vaihtoehto perustuu kohdennettuun EU-rahoitukseen suurille, useamman maan yhteisille hankkeille, ja sen vaikutustenarvioinnissa on mallinnettu esimerkkinä 40 miljardin euron investointi.
Teknologiateollisuuden mukaan painopisteiden tulisi kuitenkin seurata ennemmin kriittisten digitaalisten järjestelmien tarpeita, kuten pilveä ja tekoälyä, tietoliikennettä, puolustusta, teollisuusautomaatiota ja energiaa. Blogi huomauttaa myös, että ehdotuksen painopistelistalta puuttuu kvantti- ja fotoniikkasirujen valmistus, vaikka Euroopalla on siinä todellinen mahdollisuus nousta seuraavan sukupolven johtajaksi.
Lisäksi järjestö haluaa myös pakollisen ja jäsennellyn teollisuuden kuulemisen aina, kun painopisteitä asetetaan tai muutetaan. Komission ehdotuksessa teollisuusallianssi tapaisi puolijohdelautakuntaa vain kerran vuodessa, ja se on järjestön mukaan aivan liian harvoin.
Rahasta päätetään muualla
Komission esitys asetuksesta ei sisällä juuri uutta rahaa. Rahoitus ratkaistaan erikseen EU:n vuosien 2028–2034 budjetissa ja Euroopan kilpailukykyrahastossa. Komission oman vaikutustenarvioinnin mukaan hyödyt jäävät ilman selvästi suurempaa budjettia vaatimattomammiksi.
Teknologiateollisuus haluaa, että parlamentti, neuvosto ja jäsenvaltiot neuvottelevat asetuksesta ja rahoituksesta yhtenä kokonaisuutena. Ehdotettu puolijohdebudjetti koottaisiin kilpailukykyrahaston kaikista neljästä teknologiaikkunasta.
Järjestön mukaan mikään alue ei pysty valmistamaan kaikkia siruja itse, joten Euroopan pitäisi pitää luotetut kumppanit, kuten Japani, Korea, Taiwan ja Yhdysvallat, mukana. Uudet toimitusvarmuusvelvoitteet pitäisi rajata täsmällisiksi, ja pakollinen kahden toimittajan käyttö pitäisi varata poikkeustapauksiin.
