Lähes kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä, osoitti kysely
Valtakunnallisen kyselyn mukaan 78 prosenttia 11–17-vuotiaista käyttää tekoälyä, enimmäkseen tiedonhakuun ja koulutehtäviin. Lähes puolet käyttävät sitä päivittäin, ja joka viides kertoi puhuvansa tekoälyn kanssa asioista, joista he eivät halua kertoa muille ihmisille.
Martti Asikainen | 30.10.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Tekoäly on vakiintunut osaksi suomalaisten lasten ja nuorten arkea. Valtakunnallisen kyselyn mukaan 78 prosenttia 11–17-vuotiaista käyttää tekoälytyökaluja, ja lähes puolet käyttää niitä päivittäin. Myös nuoremmat ovat ottaneet tekoälyn käyttöön, sillä neljäs- ja kuudesluokkalaisista sitä käyttää jo 71 prosenttia.
Kyselyn tilasivat lasten hyväksi työskentelevät Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla ja Digirauha ry. Voittoa tavoittelematon Digirauha pyrkii suojelemaan lapsia ja nuoria kaupallisten digitaalisten alustojen haitoilta.
Tekoäly taskussa, osaaminen omin päin opittua
Itlan toimitusjohtajan Katri Vatajan mukaan keskustelu siitä, pitäisikö lasten käyttää tekoälyä, ei enää vastaa todellisuutta, koska teknologia on jo laajasti osa heidän elämäänsä.
Kyselyn mukaan matkapuhelin on ylivoimaisesti yleisin väline tekoälyn käyttöön. Tekoälyä käyttävistä vastaajista 94 prosenttia käyttää sitä puhelimella. Yli puolet kertoi oppineensa käytön kokeilemalla itse.
Tekoälyä käytetään useimmiten tiedonhakuun ja koulutyöhön. Noin 67 prosenttia hakee sen avulla tietoa, ja lähes puolet käyttää sitä koulutehtäviin ja kotiläksyihin. Vanhemmat oppilaat käyttävät tekoälyä useammin kirjoittamiseen ja koulutyöhön, kun taas alakoululaiset tuottavat sillä todennäköisemmin kuvia ja videoita.
Moni vastaaja kertoi, ettei koulussa ole puhuttu tekoälyn hyödyistä, riskeistä tai käyttösäännöistä.
Digirauhan puheenjohtaja Riikka Ihamuotila peräänkuuluttaa opettajille lisää koulutusta ja kaikille oppilaille yhdenvertaista tekoälyopetusta. Hänen mukaansa tekoälylukutaito pitäisi nostaa samaan asemaan vakiintuneiden kouluaineiden kanssa, eikä lapsia pidä jättää kehittämään taitojaan yksin.
Tekoäly uskottuna tahona
Kyselyssä selvitettiin myös, käyttävätkö nuoret tekoälyä henkilökohtaisiin keskusteluihin. Joka viides vastaaja kertoi puhuvansa tekoälyn kanssa asioista, joita ei halua kertoa muille ihmisille.
Vanhemmilla nuorilla osuus oli yli neljännes. Lisäksi 7 prosenttia kertoi keskustelevansa tekoälyn kanssa, koska heillä ei ole ketään muuta, jolle puhua.
Kyselyn tilanneet järjestöt ovat huolissaan siitä, että lapset hakevat seuraa chatboteista. Erityisesti huolestuttaa se, miten tämä vaikuttaa yksinäisyyttä kokeviin lapsiin.
Kyselystä käy ilmi myös, että noin kolmannes vastaajista ei erota tekoälyn tuottamia kuvia ja videoita oikeista. Ala- ja yläkouluikäisten joukossa osuus oli lähes kaksi viidestä.
Silti yli puolet vastaajista luottaa tekoälyn antamaan tietoon. Pojat ilmoittivat luottavansa tekoälyyn hieman tyttöjä useammin. Ihamuotilan mukaan tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamisesta on tulossa tärkeä digitaalinen taito, kun tekoäly muuttaa tapaa, jolla ihmiset etsivät ja arvioivat tietoa.
Kyselyn toteutuksesta
Kyselyn toteutti E2 Tutkimus syyskuussa verkkopaneelilla. Mielipidetutkimusyhtiö Norstat keräsi vastaukset 14. ja 29. syyskuuta välisenä aikana. E2 Tutkimus teki analyysin ja laati raportin. Kyselyyn vastasi yli 1 000 11–17-vuotiasta.
Tutkimuksen takana olevat järjestöt vaativat vahvempaa tekoälyopetusta, enemmän ohjausta opettajille ja turvallisempia digitaalisia ympäristöjä lapsille.
