Suomi ja Yhdysvallat tiivistävät teknologia- ja mineraaliyhteistyötä
Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat Washingtonissa kaksi yhteistyöasiakirjaa: Technology Prosperity Deal -asiakirjan (TPD) ja kriittisiä mineraaleja koskevan puiteasiakirjan. Hallituksen mukaan mineraaliasiakirja parantaa edellytyksiä yhdysvaltalaisinvestoinneille, jotka kohdistuvat mineraalien prosessointiin ja jalostukseen Suomessa.
Martti Asikainen | 30.10.2026 | Kuva: Andrea Izzotti / Adobe Stock Photos
Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat torstaina 29. lokakuuta Washingtonissa kaksi asiakirjaa, kertoo valtioneuvoston tiedote. Ensimmäinen on teknologiayhteistyötä syventävä Technology Prosperity Deal -asiakirja (TPD), toinen kriittisiä mineraaleja koskeva puiteasiakirja.
Ulkoministeri Elina Valtonen allekirjoitti molemmat valtioneuvoston puolesta. Suomen hallituksen mukaan mineraaliasiakirja parantaa edellytyksiä yhdysvaltalaisinvestoinneille, jotka kohdistuvat mineraalien prosessointiin ja jalostukseen Suomessa.
Toisesta lisätystä kappaleesta syntyy kuitenkin toistoa mineraaliosion kanssa. Siksi mineraaliosion toinen kappale kannattaa muuttaa tähän muotoon, jotta investoinnit mainitaan tarkemmin eikä samoin sanoin:
Puiteasiakirjan on tarkoitus houkutella yhdysvaltalaista pääomaa erityisesti Suomen prosessointi- ja jalostuskapasiteettiin, jolle on kansainvälisesti suuri kysyntä. Lisäksi se tukee yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyötä mineraalien kiertotaloudessa, resurssitehokkuudessa ja materiaali-innovaatioissa.
Yhteistyön painopisteet
TPD-asiakirjan mukaan Suomi ja Yhdysvallat aikovat vahvistaa tekoälyn ja seuraavan sukupolven tietoliikenteen tutkimusta, tuotekehitystä ja kaupallistamista.
Tietoliikenteessä yhteistyö kattaa 5G- ja 6G-teknologiat, kansainvälisen standardoinnin ja turvallisten teknologiaratkaisujen viennin. Kvanttiteknologiassa tavoitteena on tuoda ratkaisuja nopeammin markkinoille ja vahvistaa toimitusketjuja.
Energia-alalla yhteistyö koskee muun muassa ydin- ja fuusioenergiaa sekä energian varastointia. Arktisissa teknologioissa painopisteitä ovat merenkulku, jäissä navigointi ja muut kylmien olosuhteiden ratkaisut.
Elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan Suomella on vahvaa osaamista useilla strategisesti tärkeillä teknologia-aloilla. Hän näkee yhteistyön yhdysvaltalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa tärkeänä etenkin kaupallistamisen ja tieteellisen edelläkävijyyden kannalta.
– TPD laajentaa pitkään jatkunutta yhteistyötä entisestään, hän toteaa.
Tavoitteena investoinnit Suomeen
Kriittisiä mineraaleja koskevan puiteasiakirjan tarkoitus on vahvistaa maiden taloudellista turvallisuutta kehittämällä mineraalien tuotantoketjuja ja parantamalla niiden kriisinkestävyyttä.
Hallituksen mukaan asiakirja parantaa edellytyksiä yhdysvaltalaisinvestoinneille Suomen prosessointi- ja jalostuskapasiteettiin, jolle on kansainvälisesti suuri kysyntä. Lisäksi se tukee yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyötä mineraalien kiertotaloudessa, resurssitehokkuudessa ja materiaali-innovaatioissa.
– Suomella on maailmanluokan mineraalivarannot sekä alan huipputeknologiaa ja -osaamista. Entistä tiiviimpi yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa avaa mahdollisuuksia suomalaisille kaivos- ja mineraalialan yrityksille, Puisto sanoo.
Sama malli kuin muiden liittolaisten kanssa
Yhdysvallat on allekirjoittanut vastaavan TPD-asiakirjan useiden liittolaistensa kanssa: Britannian kanssa syyskuussa 2025, Japanin ja Etelä-Korean kanssa lokakuussa 2025 sekä Ruotsin kanssa toukokuussa 2026. Kriittisiä mineraaleja koskevat puiteasiakirjat se allekirjoitti Australian ja Japanin kanssa lokakuussa 2025.
Valtioneuvoston tiedotteesta ei käy ilmi, ovatko Suomen ja Yhdysvaltojen asiakirjat oikeudellisesti sitovia. Aiempien asiakirjojen perusteella se on epätodennäköistä. Yhdysvaltalaisen politiikkajärjestön Federation of American Scientistsin arvion mukaan TPD-asiakirjat eivät sisällä sitovia sitoumuksia.
Esimerkiksi Japanin kanssa tehty TPD on muodoltaan sitomaton yhteistyömuistio, ja maiden mineraalipuiteasiakirjassa todetaan erikseen, ettei se luo oikeudellisesti sitovia velvoitteita.
Tiedotteessa ei myöskään kerrota rahasummia, aikatauluja tai yksittäisiä hankkeita.
