Voiko tekoälyagenttisi todistaa, kenen puolesta se toimii? Agion ja SIROS aikovat ottaa tästä selvää
Suomalainen teknologiayhtiö Agion ja ruotsalainen SIROS Foundation selvittävät yhdessä, miten organisaatiot voivat varmistaa, kuka tekoälyagentti on, ketä se edustaa ja mitä sillä on lupa tehdä.
Martti Asikainen | 31.10.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Kuvittele tekoälyagentti, joka tilaa tavaraa toimittajalta yrityksen puolesta. Ennen kuin tilaus hyväksytään, toimittajan on varmistettava kaksi asiaa: toimiiko agentti todella kyseisen yrityksen puolesta, ja onko sillä lupa tehdä ostos. Kummallekaan ei nykyään ole yhteistä ja luotettavaa tarkistustapaa.
Tähän Agion ja voittoa tavoittelematon SIROS hakevat ratkaisua. Kumppanit kertoivat 28. lokakuuta strategisesta yhteistyöstä, jossa ne selvittävät, miten yritykset ja julkiset organisaatiot voivat varmentaa tekoälyagentin henkilöllisyyden, sen edustaman tahon ja agentin omaamat valtuudet.
Työ on vielä alkuvaiheessa ja luonteeltaan kokeilevaa. Kumppanit eivät ole julkistaneet aikataulua, tuotteita, asiakkaita eivätkä taloudellisia ehtoja.
Kenen puolesta agentti toimii
Mitä enemmän operatiivista työtä organisaatiot antavat tekoälyagenteille, sitä tärkeämmäksi nousee kysymys vastuusta. Kun jokin menee päin Mäntsälää, jonkun on pystyttävä osoittamaan, mikä agentti toimi, millä tavalla, kenen puolesta ja millä valtuuksilla se teki niin.
Agionin toimitusjohtaja Janne Pulkkisen mukaan agentit tuovat uuden kerroksen vanhaan kysymykseen siitä, kuka toimii kenenkin puolesta ja millä oikeudella.
Hänen mukaansa Agionin ja SIROSin tavoitteena on, että organisaatiot voivat antaa agenteille enemmän itsenäisyyttä menettämättä otettaan omista päätöksistään ja tiedoistaan.
– Tekoälyn pitäisi kasvattaa kilpailukykyäsi, ei riippuvuuttasi, Pulkkinen sanoo.
SIROSin toiminnanjohtaja Leif Johansson puolestaan muistuttaa, että agenttien yleistyessä identiteetin ja valtuuttamisen merkitys tulee kasvamaan entisestään.
Agenttialusta kohtaa identiteettiasiantuntijan
Helsinkiläinen Agion perustettiin vuonna 2025. Sen päätuote Agion OS on alusta, jolla organisaatiot suunnittelevat, ottavat käyttöön ja valvovat tekoälyagentteja ja tekoälyvetoisia työnkulkuja. Alusta sisältää hallinta- ja valvontatoimintoja, käyttöoikeuksien hallinnan ja tarkastusjäljet, ja sitä voi ajaa asiakkaan omalla infrastruktuurilla.
Agion hakee asiakkaita julkiselta sektorilta sekä rahoitus-, tietoliikenne- ja terveydenhuoltoalan yrityksistä. Julkinen sektori on tuttu myös Pulkkiselle itselleen, sillä yhtiön mukaan hän johti aiemmin tekoälyhankkeita Kelassa.
Tukholmalainen SIROS puolestaan kehittää kansainvälisiin standardeihin perustuvaa avoimen lähdekoodin infrastruktuuria digitaaliselle identiteetille, lompakoille ja valtuuttamiselle. Säätiön perusti Stina Ehrensvärd, joka on yksi YubiKey-tunnistusavaimia valmistavan ruotsalaisen Yubicon perustajista.
Säätiön työ sai alkunsa eurooppalaisista lompakkopiloteista ja kasvoi Yubicon sekä kahden yliopistoverkon, kreikkalaisen GUnetin ja ruotsalaisen Sunetin, yhteistyöstä. Yhteistyöhön kuului myös avoimen lähdekoodin wwWallet-lompakko, jota on käytetty eurooppalaisissa digitaalisen identiteetin piloteissa.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä EU-maiden on lain mukaan tarjottava kansalaisilleen vähintään yksi eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko 24. joulukuuta 2026 mennessä.
Teknologiajätit samalla asialla
Agion ja SIROS eivät ole ainoita, jotka ratkovat ongelmaa.
Heinäkuussa muun muassa AWS:n, OpenAI:n ja Oktan insinöörit julkaisivat internetin standardeja kehittävän IETF:n kautta luonnoksen siitä, miten olemassa olevia standardeja, kuten OAuthia, voisi hyödyntää tekoälyagenttien tunnistamisessa ja niiden toimien valtuuttamisessa.
Myös Agionin ja SIROSin työ rakentuu kumppanien mukaan avoimille standardeille. Toistaiseksi he eivät ole kertoneet, milloin tuloksia on odotettavissa tai johtaako yhteistyö uusiin tuotteisiin.
