Suomessa syntyy vähemmän uusia startupeja, mutta kasvuyritykset vahvistuvat, kertoo selvitys

Suomessa tunnistetaan aiempaa vähemmän uusia startupeja, mutta kasvussa onnistuvat yritykset ovat suurempia ja paremmin rahoitettuja, kertoo Tesin, Suomen Startup-yhteisön ja Pääomasijoittajat ry:n selvitys. Startup-lähtöiset yritykset käyttävät jo lähes miljardi euroa vuodessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Martti Asikainen | 13.11.2026 | Photo by Adobe Stock Photos

Sits by the table with laptops. Young business people in formal clothes working in the office.

Suomessa tunnistetaan aiempaa vähemmän uusia startupeja, mutta kasvussa onnistuvat yritykset ovat suurempia ja paremmin rahoitettuja, kertoo Tesin, Suomen Startup-yhteisön ja Pääomasijoittajat ry:n selvitys. 

Startup-lähtöiset yritykset käyttävät jo lähes miljardi euroa vuodessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Selvityksessä tunnistettiin yli 4 000 startup-lähtöistä yritystä. Niistä noin 1 800 on aikaisen vaiheen startupeja. Yritykset työllistivät vuonna 2024 yli 50 000 ihmistä maailmanlaajuisesti, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 13 miljardia euroa.

Uusia startupeja rekisteröitiin vuosina 2022–2023 keskimäärin 260 vuodessa. Vuosina 2015–2019 keskiarvo oli noin 340. Koronavuodet olivat poikkeus, sillä silloin uusia startupeja perustettiin poikkeuksellisen paljon.

Tyypillinen startup on myös muuttunut. Sillä on enemmän liikevaihtoa, ja ensimmäistä rahoituskierrosta keräävät tiimit ovat aiempaa pienempiä.

Syväteknologia ja tekoäly nousevat kärkeen

Tesin strategia- ja tutkimusjohtaja Henri Hakamon mukaan suomalainen startup-kenttä on ottanut kasvuloikan. Hän sanoo syväteknologian nousseen sen kärkeen.

– Jokainen tällainen menestystarina houkuttelee osaajia ja pääomaa ja näyttää tietä seuraaville, Hakamo sanoo.

Hakamon mukaan Oura ylittää jo Woltin ja Supercellin liikevaihdon niiden myyntivuonna. Tämän vuoden pörssilistautumiset, eli IQM, Sensofusion ja SteadyEnergy, osoittavat hänen mukaansa, että syväteknologiasta voi kasvaa pörssiyhtiö.

Tekoälystartupien osuus on kasvanut nopeasti. Vuonna 2020 vain kaksi prosenttia uusista startupeista oli tekoäly-yrityksiä. Alustavien tietojen mukaan osuus oli vuonna 2025 noin 14 prosenttia.

Vuodesta 2020 lähtien Suomessa on tunnistettu noin sata tekoälystartupia. Valtaosa on perustettu vuonna 2023 tai sen jälkeen. Useimmat kehittävät sovelluksia, jotka hyödyntävät tekoälyä. Hakamon mukaan lähes kolmanneksella kasvuyrityksistä tekoäly on keskeistä liiketoimintaa.

Ulkomaiset sijoittajat mukaan aiempaa varhemmin

Ulkomaiset sijoittajat osallistuvat suomalaisten startupien rahoituskierroksille aiempaa useammin. Vuosina 2021–2026 ulkomainen sijoittaja oli mukana 60 prosentissa toisista rahoituskierroksista. Vuosina 2010–2015 osuus oli 25 prosenttia. Osallistuminen on lisääntynyt kaikilla kolmella ensimmäisellä kierroksella, joten ulkomaiset sijoittajat tulevat mukaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Pääomasijoittajat ry:n varatoimitusjohtaja Jonne Kuittisen mukaan ulkomaisten sijoittajien kiinnostus kertoo startupien laadun kehittymisestä. Kotimainen pääoma on hänen mukaansa silti edelleen ratkaisevassa asemassa.

– Lähes kaksi kolmesta ensimmäisestä rahoituskierroksesta tehdään pelkästään kotimaisten sijoittajien voimin, Kuittinen sanoo.

Noin kolmannes uusista startupeista saa ensimmäisen sijoituksensa kolmen vuoden kuluessa perustamisesta. Varhaisen vaiheen sijoitusten määrä ja summat ovat pysyneet viime vuosina melko tasaisina.

Rahoitus on kasvanut kasvuyrityksissä eli scaleupeissa. Ne ovat myöhemmän vaiheen yrityksiä, jotka kasvavat nopeasti kansainvälisesti. Ennakkotietojen mukaan niiden keräämä rahoitus nousi vuonna 2025 ennätykselliseen yli 1,5 miljardiin euroon. Merkittäviä kierroksia ovat keränneet muun muassa tutkasatelliitteja valmistava ICEYE ja tekoälyinfrastruktuuria kehittävä Verda.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes miljardi euroa

Startup-lähtöiset yritykset käyttivät vuonna 2024 tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes miljardi euroa. Se on noin kuudesosa yrityssektorin vastaavista menoista. Menot ovat kasvaneet vuodesta 2015 keskimäärin 17 prosenttia vuodessa. Suurin harppaus oli vuonna 2021, jolloin menot kasvoivat yli 30 prosenttia.

Suomen Startup-yhteisön ekonomisti Amir Hassan muistuttaa valtion tavoitteesta. Tutkimus- ja kehitysmenojen on määrä nousta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Noin kaksi kolmasosaa tavoitteesta on tarkoitus kattaa yksityisellä rahoituksella.

– Suomen uudistumisen kannalta ratkaisevaa on, että tutkimusosaaminen muuttuu tuotteiksi ja liiketoiminnaksi, Hassan sanoo.

Startup-lähtöisissä yrityksissä työskenteli vuonna 2024 noin 9 000 ihmistä tutkimus- ja kehitystehtävissä. Heistä lähes tuhat oli tohtoreita. Tohtoreiden määrä on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2015, ja heidän osuutensa tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä on noussut noin 11 prosenttiin.

Henkilöstö on myös monimuotoistunut. Naisten osuus aikaisen vaiheen startupien työntekijöistä nousi vuosina 2015–2024 19 prosentista 30 prosenttiin. Kasvuyrityksissä naisia on 28 prosenttia, mikä vastaa ICT-alan tasoa. Ulkomaalaistaustaisia on aikaisen vaiheen startupien työntekijöistä noin viidennes ja kasvuyritysten työntekijöistä kolmannes.

White logo of Finnish AI Region (FAIR EDIH). In is written FAIR - FINNISH AI REGION, EDIH
Euroopan unionin osarahoittama logo

Finnish AI Region
2022-2028.
Medialle