Tekoäly, suvereniteetti ja startupit: Euroopan tie kohti digitaalista omavaraisuutta
Euroopan unioni vastaa suurvaltojen värittämään tekoälykilpajuoksuun omilla ehdoillaan – arvoihin nojaavalla, startup-vetoisella ja geopoliittisesti suuntautuneella strategialla.
Martti Asikainen, 8.5.2025
Maailmantalous ja teknologiakehitys ovat yhä selkeämmin jakautumassa blokkeihin, joiden välillä vallitsee jännitteitä. Yhdysvaltain ja Kiinan välillä kiristynyt kilpailu tekoälystä on saanut myös Euroopan unionin heräämään. Euroopan politiikkaan keskittyvä ajatushautomo CEPS varoitti jo tammikuussa 2025, että tekoälystä on nopeasti tulossa uuden ajan geopoliittisen ja taloudellisen vallan perusta (Renda & Balland 2025).
CEPS:in analyysin mukaan kilpailukyvyn säilyttääkseen EU:n on laajennettava merkittävästi tekoälystrategiaansa uudistamalla rahoitussääntelyä, mobilisoimalla julkista ja yksityistä pääomaa sekä priorisoimalla teknologista suvereniteettia. Ilman rohkeita toimia teknologinen johtoasema siirtyy kokonaan Yhdysvalloille ja Kiinalle, joka heikentää entisestään vanhan mantereen vaikutusvaltaa.
Euroopan komissio reagoi nopeasti vastaamalla haasteeseen, ja ilmoittamalla EU:n pyrkivän tekoälyn johtavaksi maanosaksi (Euroopan komissio 2025a). EU:ssa uskotaan vakaasti, että taistelu globaalista kärkipaikasta on yhä aivoin, eikä se suostu jäämään pelkääjän paikalle. Huhtikuussa 2025 julkaistussa Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelmassa komissio tuo esiin strategiansa tekoälyinnovaatioiden kasvattamiseen. Komission mukaan EU nojaa perinteisiin vahvuuksiinsa, kuten esimerkiksi mittavaan osaamispooliin, tutkimusperinteisiin sekä vahvaan teollisuuteen (Euroopan komissio 2025b).
EU:n vahvuuksiksi lasketaan myös jäsenvaltioiden dynaamisuus teknologiakentällä, joka pitää sisällään niin yleiskäyttöisiä, perinteisempiä tekoälymalleja kuin erikoistuneita tekoälysovelluksiakin. Kehitystä vauhdittaa samana vuonna lanseerattu InvestAI-aloite, joka pyrkii saamaan liikkeelle noin 200 miljardin euron investoinnit, jotka pitävät sisällään myös uuden 20 miljardin euron rahaston tekoälyn gigatehtaille supertietokoneineen. Investointien keskeisenä tavoitteena on turvata EU:n riippumattomuus ulkopuolisesta teknologiasta – ja kenties myös osaamisesta. (Euroopan komissio 2025 c)
Eurooppalainen tekoälystrategia erottuu kilpailijoistaan erityisesti arvojen kautta. EU pyrkii edistämään tekoälyä, joka mahdollistaa parempaa terveydenhuoltoa, turvallisempia liikenneratkaisuja ja tehokkaampaa teollisuutta, mutta se ei unohda myöskään eettisiä periaatteita, tietoturvaa ja vastuullisuutta (Euroopan parlamentti 2025). Arvopohjaisen lähestymistapansa kautta EU pyrkii asemoimaan itsensä luotettavan tekoälyn kehittäjänä globaalissa kilpailujuoksussa. Strategian onnistuminen vaatii kuitenkin digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista, eurooppalaisten yritysten yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamista, panostuksia nouseviin teknologioihin ja koulutukseen (Euroopan parlamentti 2023).
Luottamus ekosysteemeihin ja kasvuyrityksiin
Geotaloudellisen fragmentaation syventyessä myös EU etsii vahvuuksiaan. Komissio uskoo EU:ssa tehtävän tutkimuksen sekä kukoistavien startup- ja scaleup-ekosysteemien olevan omiaan vauhdittamaan Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelmaa. Euroopan komission tutkimuskeskuksen (JRC) raportin mukaan EU:n digitaalisten innovaatiohubien verkosto (EDIH) on tavoittanut jo yli 200 000 yritystoimijaa noin 5 000 tapahtuman kautta. Syyskuuhun 2024 mennessä hubit ovat tarjonneet yli 18 000 erilaista palvelua yrityksille ympäri Eurooppaa.
Kaikkiaan 225 innovaatiohubin muodostama EDIH-verkosto kokoaa yhteen jopa 2355 erillistä organisaatiota julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, ja kattaa siten lähes 90 %:ia koko EU:sta. Samaisen raportin mukaan hubien kanssa yhteistyötä tehneistä yrityksistä jopa 90 % on raportoinut mitattavissa olevaa kehitystä digitaalisessa maturiteetissaan (Carpentier et al. 2025). Toisaalta nämä eivät poista EU:n sisäänrakennettuja esteitä.
Tilastot osoittavat, että vaikka julkiset investoinnit ovat kiihdyttäneet uusien teknologioiden aloja EU:ssa, niin yhdysvaltalaiset yritykset skaalautuvat edelleen nopeammin, houkuttelevat paremmin huippuasiantuntijoita ja keräävät enemmän pääomaa. Esimerkiksi vuonna 2023 eurooppalaiset kasvuyritykset keräsivät rahoitusta noin 46 miljardia euroa, kun taas Yhdysvalloissa vastaava luku oli 122 miljardia euroa (Rist 2024). Tämä voi olla myös yksi syy siihen, miksi jopa viisi maailman suurinta yritystä sijaitsee Yhdysvalloissa (AlphaSense 2025).
Apple, Microsoft, Nvidia, Amazon ja Google ovat kaikki alun perin riskipääomalla rahoitettuja. Toisaalta myös EU:sta löytyy kriittistä osaamista etenkin kohdennettujen ratkaisujen kehittämisessä avainaloille. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Klarnan, Mistral AI:n, Spotifyn ja Woltin kaltaiset menestystarinat. Joidenkin arvioiden mukaan EU:ssa (108 000) olisi myös Yhdysvaltoja (87 000) enemmän tekoälyosaajia (esim. Atomico 2023). Tulokseen tulee suhtautua kuitenkin pienellä varauksella, koska vertailu perustuu LinkedIn-profiileihin, ja voi siten olla hyvinkin epätarkka. Lisäksi osaajissa on mukana kaksoiskansalaisia ja freelancereita.
Elinkaaria ja kulttuurieroja
EU:n ja Yhdysvaltojen suurimmat erot näyttäytyvät paitsi työelämässä myös yrityskulttuurissa. Yhdysvalloissa startupit tähtäävät usein räjähtävään ensivaikutelmaan. Näyttävät lanseeraukset, laaja medianäkyvyys ja nopeasti kasvavat käyttäjämäärät ovat ylimalkaisten lupausten ohella monen menestystarinan alku (Blank 2013).
Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman merkittäviä pääomasijoituksia – ja niitä amerikkalaiset sijoittajat tarjoavatkin paljon eurooppalaisia kollegoitaan avokätisemmin. Kyseinen toimintamalli on luonut Yhdysvaltoihin kokonaisen sukupolven nk. ”paperiyksisarvisia” eli yrityksiä, joiden markkina-arvo ei vastaa todellista liikevaihtoa tai kannattavuutta (Kenney & Zysman 2019).
Monen sijoittajat haaveilevat seuraavasta Airbnb:stä, Facebookista ja Uberista, vaikka suurin osa pääomaa saaneista startupeista epäonnistuu, ja vain harvat menestyjistä kykenevät tuottamaan niin merkittäviä voittoja, että ne kattaisivat tappiot moninkertaiseksi (Gornall & Strebulaev, 2020). Tilastot paljastavat karun totuuden: jopa 90 % startupeista epäonnistuu. Yhdysvalloissa 20 % startupeista lopettaa toimintansa ensimmäisen kahden vuoden aikana, ja 75 % sulkee luukkunsa viimeistään 15 vuoden sisään (D’Souza 2025).
EU:ssa startupien elinkaari on hyvin samanlainen, mutta rahoitus on maltillisempaa, joka heijastuu erityisesti kasvuvaiheissa. Tämä pakottaa startupit keskittymään jo aikaisessa vaiheessa kassavirran hallintaan ja kannattavuuteen. Tässä piilee eurooppalaisen mallin vahvuus. Liikevaihto ei ole vain numeerinen mittari, vaan osoitus siitä, että tuote toimii ja markkina on valmis maksamaan siitä. Samalla yrityksen perustajat säilyttävät paremmin määräysvallan ja voivat rakentaa liiketoimintaa omilla ehdoillaan.
Yhdysvaltain malli tarjoaa kiistatta dynaamisuutta ja nopeita läpimurtoja, tai lottovoittoja, kuten jotkut niitä kutsuvat, kun taas EU:n malli luo tyypillisesti vankempia ja pitkäikäisempiä yrityksiä, jotka kestävät myös talouden suhdannevaihteluita ja muuttuvia markkinaolosuhteita. Samaan aikaan riskipääomamarkkinat ovat tasoittumassa. Yhdysvallat on edelleen selkeä johtaja, mutta sen osuus on laskenut 2000-luvun alun huipusta, jolloin osuus oli jopa 80 %:ia, noin 46 %:iin kaikesta riskipääomasta (Tufts 2024). Huomioitavaa lienee myös se, että Euroopan riskipääomasijoitukset ylittivät viime vuonna ensimmäistä kertaa Aasian ja Tyynenmeren alueelle kohdistuvat riskipääomasijoitukset (KPMG 2025).
EU:ssa on paljon piilevää potentiaalia
Euroopassa on paljon piilevää potentiaali, joka pyritään valjastamaan tekoälytehtailla ja digitaalisilla innovaatiokeskittymillä, jotka tukevat erityisesti pk-yritysten ja tutkimuskentän yhteistyötä. Eurostatin mukaan vuonna 2024 vain noin 13,48 prosenttia eurooppalaisista yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä hyödynsi tekoälyä liiketoiminnassaan (Eurostat 2025). Eniten tekoälyä hyödynnettiin Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa, ja yleisimmät käyttötavat liittyivät informaation käsittelyyn ja viestintään
Muutos edelliseen vuoteen on huima, joka selittyy ainakin osittain generatiivisten tekoälymallien esiinmarssilla samaisen vuoden lopussa. Vielä vuonna 2023 vain kahdeksan prosenttia eurooppalaisista yrityksistä hyödynsi tekoälyä, ja yleisimmät käyttötavat olivat eri työnkulkujen automatisointi ja päätöksenteon avustaminen tekoälypohjaisella prosessiautomaatiolla (Eurostat 2024). Seuraavaksi eniten hyödynnettiin kirjoitetun kielen analysointia sekä koneoppimista. Toisin sanoen pelkästään vuoden aikana yli viisi prosenttia yrityksistä on omaksunut tekoälyn jollain tapaa osaksi liiketoimintaansa, ja samalla myös sen käyttötavat ovat monipuolistuneet ja laajentuneet.
Nopea kehityskaari kertoo paitsi teknologian kypsymisestä myös eurooppalaisten yritysten kasvavasta uskalluksesta tarttua uusien teknologioiden synnyttämiin mahdollisuuksiin. Etenkin pk-yritykset ovat ymmärtäneet, ettei tekoäly ole vain suuryritysten työkalu, vaan jokaisen ulottuvilla oleva skaalautuva ratkaisu, jolla voidaan esimerkiksi tehostaa toimintaa, parantaa asiakaspalvelua tai nopeuttaa tuotekehitystä. Tässä kehityksessä eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (EDIH) ovat ratkaisevassa roolissa.
Samaan aikaan tekoälytehtaat ja supertietokonein varustetut tutkimusympäristöt avaavat ovia edistyneemmille sovelluksille, joita tarvitaan esimerkiksi lääketieteessä, ilmastotutkimuksessa tai valmistavan teollisuuden optimoinnissa. Siinä mielessä voisi kai sanoa, että EU:n strategia ei perustu pelkästään kalliiseen huipputeknologiaan, vaan myös sen demokratisointiin – siihen, että tekoälyn hyödyt ulottuvat kaikille talouden sektoreille, ja ovat jokaisen ulottuvilla. Kun eurooppalaiset yritykset saavat käyttöönsä sekä infrastruktuurin että osaamisen, niin EU:lla on kaikki mahdollisuudet kuroa kiinni Yhdysvaltojen ja Kiinan etumatka. Mutta kun se tapahtuu, niin EU tekee sen omilla ehdoillaan.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Euroopan unioni on herännyt tekoälykehityksen geopoliittisiin ulottuvuuksiin ja pyrkii kuromaan umpeen Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologista etumatkaa vahvistamalla digitaalista suvereniteettiaan. EU:n tekoälystrategia perustuu arvolähtöiseen lähestymistapaan, vastuullisuuteen ja teknologian eettiseen hyödyntämiseen.
Strategiaa tukevat mittavat investoinnit, kuten InvestAI-aloite ja tekoälytehtaat. Startup- ja scaleup-ekosysteemit toimivat keskeisinä kasvun ja innovaation moottoreina. Vaikka eurooppalaiset yritykset usein jäävät jälkeen yhdysvaltalaisista kilpailijoistaan skaalautuvuudessa ja pääomasijoituksissa, niin tästä huolimatta on tärkeää, että eurooppalainen malli korostaa kestävää liiketoimintaa ja pitkäjänteistä kasvua.
Digitalisaation yleistyminen erityisesti pk-yrityksissä heijastaa laajempaa asennemuutosta ja teknologian demokratisoitumista. Euroopassa nähdään kasvavaa potentiaalia teknologiseen omavaraisuuteen ja uudistumiseen – mutta se edellyttää rohkeutta, vahvempaa pääomapohjaa ja yhtenäisempää toimintaympäristöä.
Ota yhteyttä
Martti Asikainen
TKI-viestinnän asiantuntija & yrityskonsultti
+358 44 920 7374
martti.asikainen@haaga-helia.fi
Lähteet
Alpha Sense. (2025). Largest Companies by Market Cap in 2025. Viitattu 28.4.2025.
Atomico. (2023). State of European Tech 2023.
Blank, S. (2013). Why the Lean Start-Up Changes Everything. Julkaistu Harvard Business Reviewissa toukokuussa 2013. Harvard Business Publishing. Brighton. Viitattu 8.5.2025.
Carpentier, E., D’Adda, D., Nepelski, D. & Stake, J. (2025). European Digital Innovation Hubs Network’s activities and customers. State of play report 2024. Euroopan komission tutkimuskeskus JRC. Euroopan unioni. Brysseli.
D’Souza, J. (2025). Startup Failure Rate Statistics and Facts. Julkaistu Electro IQ:ssa 31.1.2025.
Gornall, W. & Strebulaev, I. A. (2020). Squaring venture capital valuations with reality. Journal of Financial Economics, 135 (1). Elsevier. Amsterdam.
KPMG. (2025). 2024 global VC investment rises to $368 billion as investor interest in AI soars, while IPO optimism grows for 2025 according to KPMG Private Enterprise’s Venture Pulse. Julkaistu KPMG:n verkkosivuilla tammikuussa 2025. Viitattu 8.5.2025.
Euroopan komissio. (2025a). A Competitiveness Compass for the EU. COM(2025) 30 final. Julkaistu 29.1.2025. Euroopan komissio. Brysseli.
Euroopan komissio (2025b). Komissiolta uusi toimintasuunnitelma: Euroopasta tekoälyn johtava maanosa. Julkaistu Euroopan komission verkkosivuilla 9.4.2025. Brysseli.
Euroopan komissio (2025c). Speech by President von der Leyen at the Artificial Intelligence Action Summit. Julkaistu Euroopan komission verkkosivuilla 11.2.2025. Brysseli.
Euroopan parlamentti. (2023). Digitalisaatio: EU:n strategia. Julkaistu alun perin 22.4.2021. Päivitetty 20.10.2023. Euroopan unioni. Brysseli. Viitattu 8.5.2025.
Euroopan parlamentti. (2025). Tekoäly: mahdollisuuksia ja uhkia. Julkaistu alun perin 23.10.2023. Päivitetty 28.4.2025. Euroopan unioni. Brysseli. Viitattu 8.5.2025.
Eurostat (2024). Use of artificial intelligence in enterprises. Julkaistu tammikuussa 2024. Euroopan unioni. Luxemburg. Viitattu 8.5.2025.
Eurostat (2025). Use of artificial intelligence in enterprises. Julkaistu tammikuussa 2025. Euroopan unioni. Luxemburg. Viitattu 8.5.2025.
Tufts, I. (2024). New NSF Data Shows Venture Capital Flowing Away from the United States. Julkaistu Information Technology & Innovation Foundationin verkkosivuilla 4.3.2024. Viitattu 8.5.2025.
Kenney, M. & Zysman, J. (2019). Unicorns, Cheshire cats, and the new dilemmas of entrepreneurial finance. Venture Capital, 21(1), s. 35-50. Taylor & Francis Group. Oxfordshire.
Renda, A. & Balland, P-A. (2025). Stargate and the fight for AI supremacy – this is Europe’s wake-up call. Julkaistu Centre for European Policy Studiesin verkkosivuilla 25.1.2025.
Rist, K. (2024). Will Europe Ever Match The U.S. For Startup Investment And Growth?. Julkaistu Forbesissa 4.7.2024. Forbes.
