Algoritmijohtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla – nuoret suhtautuvat iäkkäämpiä myönteisemmin

Tuoreen Kone johtajana -tutkimuksen ennakkotiedot paljastavat, että Suomessa jopa 49 prosenttia asiantuntija-, tieto- tai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään, mutta ihmispomo on yhä suositumpi vaihtoehto.

Text: Martti Asikainen, 17.6.2025. Photo: Adobe Stock Photos

Ihmiset eivät halua koneen korvaavan ihmispomoa – ainakaan vielä.

Tämä käy ilmi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamasta tuoreesta valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista algoritmijohtamiseen eli siihen, että tekoäly tai automaattiset järjestelmät ottaisivat hoitaakseen esihenkilön tehtäviä.

Yli 1700 asiantuntijan, toimihenkilön ja johtajan vastausten perusteella ihmisjohtaja voittaa koneen johtamisen eri osa-alueilla. Erityisen selvästi tämä näkyy palkitsemisessa ja muissa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa – tieto- ja asiantuntijatyöntekijät eivät yksinkertaisesti halua koneen tekevän näitä päätöksiä.

Kokemusta löytyy jo laajalti

Vaikka kone ei ole vielä voittanut suosiokisaa, algoritmijohtaminen ei ole täysin vierasta suomalaisille työpaikoille. Jopa 49 prosentilla vastaajista on kokemusta algoritmijohtamisesta. Automaattisten järjestelmien koettiin esimerkiksi seuraavan työaikaa, mittaavan suorituksia ja antavan työohjeita.

Erityisesti keskisuurissa yrityksissä algoritmipomo on jo arkipäivää. Alle 10 henkilön yrityksissä raportoitiin vähiten kokemusta, kun taas 249–999 henkilön yrityksissä sitä koettiin olevan eniten.

Mielenkiintoista on myös se, että ne työntekijät, jotka tekevät vähemmän tietotyötä, kokevat johtamisjärjestelmien olevan enemmän käytössä omassa työssään. Tämä antaa viitteitä siitä, että rutiininomaisempi työ on helpompi automatisoida myös johtamisen näkökulmasta.

Nuoret lämpenevät koneelle

Ikä ratkaisee suhtautumisessa merkittävästi. Alle 40-vuotiaat työntekijät suhtautuvat positiivisemmin konejohtajaan, ja heidän kohdallaan ero ihmisen ja koneen välillä kaventuu kaikilla johtamistavoilla.

Nuoremmat työntekijät ovat myös valmiimpia luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan automaattisille johtamisjärjestelmille. He suostuvat helpommin jakamaan palkkatietoja, äänitallenteita, videokuvaa ja jopa hyvinvointidataa.

Yli 65-vuotiaat vastaajat halusivat osallistua johtamisjärjestelmän valintaan ja käyttöönottoon. Toiseksi aktiivisimpia olivat alle 30-vuotiaat. Vähiten johtamisjärjestelmän valinnasta kiinnostuneita olivat 51–64-vuotiaat, joista 11,5 prosenttia ei halunnut osallistua ollenkaan valinnantekoon.

Kone voittaa tasa-arvossa

Kone saa kiitosta tasa-arvon osa-alueella. Kyselyyn vastanneet kokevat, että automaattinen järjestelmä on oikeudenmukaisempi, eikä se syrji ketään. Tämä näkyy tilastollisesti merkitsevästi erityisesti kannustavassa johtamisessa ja kontrolloivassa tyylissä.

Mitä enemmän työntekijät kokevat kohdanneensa algoritmijohtamista omassa työssään sen eri muodoissa, sitä enemmän he luottavat tietokonejärjestelmän tekemiin ratkaisuihin. He kokevat järjestelmän arviot objektiivisiksi ja tehtäväjaot

Luottamus ja data ratkaisevat

Tutkimus paljastaa, että hyvä esihenkilösuhde ja korkea luottamus työnantajan lupauksiin kasvattavat eroa koneen ja ihmisen välillä ihmisen eduksi. Aktiivinen tekoälyn käyttö puolestaan kaventaa eroa, ja kontrolloivassa johtamistyylissä kone voi jopa olla ihmisjohtajaa suositumpi.

Dataa työntekijät ovat valmiita jakamaan valikoiden. Helpoimmin luovutetaan työaikaleimauksia (59 %), osaamis- ja koulutushistoriaa (54 %) sekä työn määrää ja laatua koskevia tietoja (53 %). Sen sijaan vain harva on valmis jakamaan videokuvaa työpisteeltään. Videokuvan jakamista vastusti jopa 66 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Tulevaisuus on tulossa

Huolimatta varauksellisesta suhtautumisesta lähes 90 prosenttia vastaajista uskoo algoritmisen johtamisen yleistyvän omassa työssään seuraavan viiden vuoden aikana. Johtajat suhtautuvat kehitykseen vielä myönteisemmin kuin asiantuntijat ja toimihenkilöt.

Kone johtajana -kyselyn ennakkotiedot osoittavat, että muutos on väistämätön, mutta sen hyväksyttävyys riippuu siitä, miten se toteutetaan. Työntekijät haluavat osallistua järjestelmien valintaan ja käyttöönottoon – erityisesti ne, jotka tekevät paljon tietotyötä ja ovat teknologiamyönteisiä.

Kone ei siis vielä voita ihmistä johtajuudessa ainakaan Suomessa, mutta kilpailu on alkanut. Ratkaisevaa tulee olemaan se, onnistuvatko organisaatiot rakentamaan luottamusta ja osallistavuutta, kun algoritmit astuvat pomon saappaisiin.

Kone johtajana

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa tutkitaan algoritmista johtamista erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä – alueilla, joissa tekoälyn roolia on tähän mennessä tutkittu ja ymmärretty vain vähän. Hankkeen rahoittajat ovat Työsuojelurahasto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Abloy Oy, Foibekartano Oy, Jensen Hughes Oy, Kesko Oyj, Sympa Oy ja Vetcare Oy. Lue lisää Kone johtajana -hankkeesta.