Tuore tutkimus antaa EU:lle kylmää kyytyiä - vahva tutkimuksessa, heikko kaikessa muussa?
Euroopan komission tutkimuskeskuksen tuore raportti varoittaa EU:n jäävän sivuun globaalista kilpailusta, mikäli meno ei muutu. Euroopassa tehdään maailmanluokan tutkimusta, mutta tärkeimmistä patenttihakemuksista sen osuus on vain 2 %.
Text: Martti Asikainen, 18.6.2025. Photo: Adobe Stock Photos
Euroopan unioni on kovien valintojen edessä. Sen on toimittava nyt päättäväisesti, tai vaihtoehtoisesti katsoa sivusta, kun tekoäly muuttaa globaalia taloutta ja valtasuhteita. Näin varoittaa Euroopan komission tutkimuskeskus JRC:n karvaan makuinen uusi raportti.
Geratiivisen tekoälyn näkymäraportti paljastaa maanosan huolestuttavan paradoksin. Vaikka EU on maailman toiseksi suurin tekoälyyn liittyvien akateemisten julkaisujen tuottaja, niin sen osuus tärkeimmistä patenttihakemuksista on vain kaksi prosenttia.
Kiinan ylivoimainen 80 prosentin osuus jättää Euroopan kauas varjoonsa.
Tutkimuksen ja kaupallistamisen välinen kuilu heijastaa syvempiä rakenteellisia heikkouksia, jotka uhkaavat EU:n roolia teknologioissa, joita komissio kutsuu ”paradigman muutokseksi”, sillä tekoälyllä on potentiaalia muuttaa kaikki aina terveydenhuollosta koulutukseen.
Infrastruktuurin mentävä aukko
Raportissa esitettävät luvut piirtävät synkän kuvan. Eurooppa isännöi vain noin 50:tä maailman 500:sta parhaasta supertietokoneesta, kun taas Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat suvereenisti globaalia laskentakapasiteettia. Tämä on olennaista kehittyneiden tekoälymallien kouluttamisessa.
Eurooppalaiset startup-yritykset kärsivät myös investointien puutteesta verrattuna amerikkalaisiin kilpailijoihinsa. EU:ssa investoinnit ovat jakaantuneet jäsenmaiden kesken. Raportin mukaan jopa Saksa ja Ranska, jotka johtavat eurooppalaisia ponnisteluja, kamppailevat pysyäkseen Piilaaksoon ja kiinalaisiin teknologiakeskuksiin virtaavien investointien tahdissa.
Ilman merkittäviä investointeja ekosysteemiä elvyttäviin infrastruktuureihin, kuten esimerkiksi tekoälytehtaisiin, energiatehokkaaseen laskentaan ja nopeisiin yhteyksiin, EU uhkaa menettää merkityksensä tulevia vuosikymmeniä määrittävässä teknologiassa, raportti varoittaa.
Pelissä koko demokratia
Komission tutkimuskeskuksen analyysi ulottuu kilpailullisia huolia pidemmälle, ja korostaa myös generatiivisen tekoälyn muodostamaa uhkaa eurooppalaisille arvoille.
Synteettisen median (huom. keinotekoisesti luotu tai edistyneillä teknologioilla muokattu) yleistyminen kasvattaa manipulaation mahdollisuutta ja riskejä nk. deepfake-teknologian kautta, kun taas liiallinen tekoälyn käyttö koulutuksessa taas voi heikentää kansalaisten kriittistä ajattelua.
Euroopan unionin startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komissaari Ekaterina Zaharieva pitää nykyhetkeä käänteentekevänä Euroopan demokraattiselle tulevaisuudelle. Hänen mukaansa generatiivisen tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto eivät ole vain teknisiä kysymyksiä, vaan ne vaativat koordinoitua yhteiskunnallista ja poliittista lähestymistapaa.
Raportti tunnistaa erityisiä riskejä mielenterveydessä, ennakkoluuloissa, lasten oikeuksissa ja sukupuolten tasa-arvossa – eli alueilla, joilla poliittinen valppaus on kriittistä ja välttämätöntä.
Avoimen lähdekoodin dilemma
Tuoreen raportin mukaan myös avoimen lähdekoodin periaatteet aiheuttavat harmaita hiuksia Brysselissä. EU on sitoutunut puolustamaan avoimen lähdekoodin tekoälymalleja osana läpinäkyvyys- ja eettisyystavoitteitaan.
Euroopan komission tuore raportti kuitenkin nostaa esiin ”laajan avoimuuden” ongelman, jossa malleja luokitellaan virheellisesti avoimen lähdekoodin ratkaisuiksi ilman todellista läpinäkyvyyttä, sillä todellisuudessa OpenAI:n ja Googlen kaltaisten teknologiajättien suljetut mallit hallitsevat edelleen kaupallisia sovelluksia.
Komission mukaan Euroopan nykyinen sääntelykehys tarjoaa pohjan ”luottamukseen perustuvalle” digitaaliselle hallinnalle. Säädöksiä on kuitenkin nopeasti päivitettävä vastaamaan generatiivisen tekoälyn kehittyviä riskejä.
Raportin viesti on selvä: EU:n mahdollisuus saavuttaa tekoälyjohtajuus kapenee nopeasti. Nyt tehdyt päätökset ratkaisevat, määrittääkö Eurooppa teknologisen vallankumouksen suuntaa vai antaako muiden muovata sitä.
EU:n generatiivisen tekoälyn markkinoiden odotetaan kasvavan 19,6 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä noin 36,8 prosentin vuosikasvulla.
Koko englanninkielinen raportti on luettavissa Euroopan komission julkaisuissa: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC142598
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts