Haasteista huolimatta Suomi osoittaa poikkeuksellista vahvuutta useilla keskeisillä alueilla. Maa sijoittuu ensimmäiseksi EU-jäsenvaltioiden joukossa elinikäisen oppimisen saralla, perustason ylittävissä digitaidoissa ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden työllistämisessä. Suomalaiset työntekijät osoittavat merkittävää sitoutumista jatkuvaan oppimiseen osallistumisasteella, joka on 220 % EU:n keskiarvosta.

Raportti korostaa Suomen maailmanluokan digitaalista infrastruktuuria ja osaamista merkittävinä kilpailuetuina. Lähes koko maa nauttii 5G-verkon kattavuudesta, ja Suomi isännöi yhtä Euroopan ensimmäisistä tekoälytehtaista. Kehittyneitä pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus on Suomessa EU:n suurin, kun taas ICT-asiantuntijoiden osuus työvoimassa ylittää selvästi eurooppalaisen normin.

Suomen tutkimus säilyttää kansainvälisen huippuasemansa. Maa tuottaa maailman arvostetuimpien tieteellisten julkaisujen joukkoon kuuluvia tutkimuksia 33 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän, ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö ylittää yli kaksinkertaisesti eurooppalaisen keskitason. Etenkin julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuskumppanuudet, jotka ovat 332 % EU:n keskiarvoa ylempänä, menestyvät hyvin

Yritysinnovaatiotoiminnassa on kuitenkin ilmennyt huolestuttavia suuntauksia. Tuoteinnovaatioita esittelevien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) määrä on laskenut 21,9 % vuodesta 2024, kun taas liiketoimintaprosessi-innovaatioita toteuttavien yritysten määrä putosi 38,8 %. Lasku on herättänyt huolta myös Suomen tutkimus- ja innovaationeuvostossa tutkimus-yritysyhteistyön heikkenemisestä.

Riskipääomasijoitukset, vaikka ne ovat edelleen selvästi eurooppalaisia keskiarvoja korkeammat (n. 233 % EU:n keskitasosta), ovat kokeneet jyrkän 53,4 % laskun vuodesta 2024. Samaan aikaan julkisen sektorin suora ja epäsuora tuki yritystutkimukselle ja -kehitykselle pysyy huomattavan alhaisena vain 32,2 prosentissa EU:n keskiarvosta, mikä edustaa yhtä Suomen heikoimmista suhteellisista suorituksista.

Suomen hallitus on vastannut näihin haasteisiin sitoutumalla nostamaan kansallisen T&K-intensiteetin nykyisestä 3,1 prosentista BKT:sta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin T&K-menot ovat kasvaneet 10,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2024, mikä osoittaa hallituksen sitoutumisen Suomen innovaatiojohtajuuden säilyttämiseen.