Kattavan tietoturvarakenteen luominen tyhjästä: Pk-yrityksen tietoturvastrategian käytännön toteutus
Monet monet pk-yritykset painivat samojen ongelmien kanssa. Tietoturva tuntuu välttämättömältä, mutta samalla ylivoimaiselta projektilta. Mistä aloittaa, kun budjetti on rajallinen ja tekninen osaaminen vähäistä? Entä miten estää, etteivät kustannukset karkaisi täysin käsistä?
Teksti: Martti Asikainen, 31.8.2025 Photo: Adobe Stock Photos
Monet monet pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) painivat samojen ongelmien kanssa. Tietoturva tuntuu välttämättömältä, mutta samalla ylivoimaiselta projektilta.
Mistä aloittaa, kun budjetti on rajallinen ja tekninen osaaminen vähäistä? Entä miten rakentaa järjestelmällisesti turvallinen toimintaympäristö ilman että kustannukset karkaisivat täysinkäsistä?
Todellisuudessa tietoturvarakenteen luominen ei edellytä välittömiä suuria investointeja tai IT-ekspertin palkkaamista. Se vaatii järjestelmällistä, vaiheittaista lähestymistapaa, jossa keskitytään ensin olennaisimpiin asioihin ja rakennetaan suojausta asteittain. Tässä tekstissä tarjoamme pk-yrityksille selkeän polun turvallisempaan digitaaliseen toimintaympäristöön käytännönläheisesti ja realistisesti.
Lähdetään liikkeelle perustoimenpiteistä, joilla luodaan pohja kestävälle tietoturvalle. Ensimmäisenä askeleena on ymmärtää, että tehokas kyberturvallisuus koostuu teknisten ratkaisujen lisäksi prosesseista, ihmisistä ja ennen kaikkea ennakoinnista.
Kattavan tietoturvarakenteen rakentaminen tyhjästä
Tietoturvan vahvistamiseksi suosittelemme ottamaan käyttöönne tunkeutumisen havaitsemis- ja estojärjestelmät (IDS/IPS), jotka valvovat luvattomia pääsyyrityksiä ja reagoivat niihin reaaliajassa.
Nämä järjestelmät toimivat digitaalisina vartioina, hälyttäen tietoturvahenkilöstöä epäilyttävästä toiminnasta ja estäen uhkat automaattisesti.
Myös vähäisillä IT-resursseilla toimivat organisaatiot voivat hyödyntää perusvalvontaratkaisuja, jotka tarjoavat kriittisen näkyvyyden mahdollisiin tietoturvaongelmiin ja tunkeutumisyrityksiin.
Säännöllinen tietoturvan testaaminen, erityisesti penetraatiotestaus, auttaa tunnistamaan haavoittuvuudet ennen niiden hyväksikäyttöä. Nämä ennakoivat arvioinnit jäljittelevät todellisia hyökkäysskenaarioita paljastaen järjestelmien ja prosessien kriittiset heikkoudet.
Vaikka kattava penetraatiotestaus vaatii usein ulkopuolista asiantuntemusta, pienemmätkin organisaatiot voivat hyötyä yksinkertaistetuista haavoittuvuusskannauksista ja tekoälysovellusten tietoturvatarkistuslistoista.
Lisäksi on suositeltavaa, että yritys laatii selkeän toimintasuunnitelman palvelunestohyökkäysten, tietoturvamurtojen ja muiden kriittisten insidenttien varalle.
Tehokas insidentinhallinta varmistaa nopean ja koordinoidun reagoinnin uhkatilanteissa, mikä puolestaan minimoi vahingot ja lyhentää palautumisaikaa. Hyvin dokumentoidut menettelytavat tarjoavat myös arvokasta tukea jopa akuutin kriisin aiheuttamassa stressitilanteessa.
On tärkeää ymmärtää, että suurin kyberturvallisuusriski on ihminen itse. Maailman talousfoorumin Global Risks Report -raportin (2022) mukaan peräti 95 prosenttia tietoturvaongelmista johtuu inhimillisistä virheistä.
Nämä virheet voivat olla moninaisia: työntekijät lankeavat tietojenkalastelupetoksiin, käyttävät heikkoja salasanoja tai jakavat vahingossa arkaluonteista tietoa väärille henkilöille. Tällaiset laiminlyönnit voivat kumota kehittyneimmätkin suojatoimet.
Inhimillisten virheiden ja sosiaalisen manipuloinnin aiheuttamien riskien vuoksi yritysten on investoitava henkilöstön koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen.
Säännöllinen tietoturvakoulutus opettaa työntekijöitä tunnistamaan ja torjumaan manipulointiyrityksiä, kuten tietojenkalasteluviestejä ja petollisia yhteydenottoja. Erityisesti teknisesti rajallisemmille organisaatioille inhimillisten tekijöiden huomioiminen tietoturvassa tarjoaa merkittävän suojan kohtuullisilla investoinneilla.
Etukäteen laadittu insidentinhallintasuunnitelma lyhentää merkittävästi reagointiaikaa ja minimoi tietomurrosta aiheutuvat vahingot. Tyypillisesti selkeä perustason dokumentti, jossa määritellään keskeiset vastuut ja toimenpiteet, voi osoittautua elintärkeäksi tietoturvakriisin aikana, sillä pk-yrityksesi joutuessa tietomurron kohteeksi, välitön ja järjestelmällinen toiminta on ratkaisevaa.
Mitä tehdä tietomurron sattuessa?
Hyvin rakennettu tietoturva on paras suoja, mutta kaikista ponnisteluistasi huolimatta mikään järjestelmä ei ole täysin läpitunkeutumaton. Tietomurron sattuessa nopea ja oikeanlainen reagointi on ratkaisevan tärkeää Tässä kahdeksan kriittistä toimenpidettä hätätilanteeseen:
- Eristä uhka välittömästi – Katkaise vaarantuneiden järjestelmien verkkoyhteydet estääksesi lisävahingot ja tietojen leviämisen.
- Selvitä vahingon laajuus – Tunnista vaarantuneet tiedot, murron toteutustapa ja mahdolliset uhrit. Dokumentoi havainnot huolellisesti.
- Täytä ilmoitusvelvollisuus – GDPR-lainsäädäntö edellyttää merkittävien tietomurtojen ilmoittamista viranomaisille 72 tunnin kuluessa Suomessa ja koko EU:ssa.
- Informoi sidosryhmiä läpinäkyvästi – Ota yhteyttä vaikutuksen kohteisiin: asiakkaisiin, kumppaneihin ja työntekijöihin, joiden henkilötiedot saattavat olla vaarantuneet.
- Pidä tarkkaa kirjaa kaikesta – Dokumentoi jokainen vaihe reagointiprosessissa lakisääteistä raportointia ja mahdollisia vakuutuskorvauksia varten.
- Korjaa turva-aukot kiireellisesti – Paikka haavoittuvuudet, jotka mahdollistivat tietomurron, ja päivitä tietoturvaprotokollat välittömästi.
- Turvaudu asiantuntija-apuun – Vakavien tapausten yhteydessä konsultoi kyberturvallisuus- ja tietoturva-asiantuntijoita, lakimiehiä tai kriisinhallintaeksperttejä.
- Ota opikseksi – Analysoi tapahtunut perusteellisesti ja kehitä tietoturvakäytäntöjäsi tunnistettujen puutteiden perusteella.
Muista, että valmistautuminen on paras suojasi. Hyvin suunniteltu ja harjoiteltu toimintamalli mahdollistaa ammattitaitoisen ja harkitun reagoinnin kriisitilanteessa. Kun tiimisi tietää tarkalleen, mitä tehdä, vältytään paniikkipäätöksiltä ja kalliilta virheiltä paineen alla. Suunnitelman säännöllinen läpikäynti ja päivitys varmistavat sen toimivuuden todellisessa hätätilanteessa.
Tietoturvan integrointi osaksi pk-yritystä
Jokaiselle pk-yritykselle, joka operoi internetissä näkyviä ja käytettäviä palveluita tai sisäisiä työkaluja – olivatpa ne tekoälypohjaisia tai eivät – kyberturvallisuuden tulee olla jatkuva prioriteetti.
Tämä sisältää tyypillisesti yhdistelmän henkilöstökoulutusta, jäsenneltyjä tietoturvatarkistuslistoja, parhaiden koodauskäytäntöjen noudattamista, kyberturvallisuusviitekehysten ja erikoisohjelmistojen käyttöä sekä säännöllisiä auditointeja ja prosessikatselmuksia.
Rajallisin teknisin resurssein toimivat organisaatiot voivat vastata näihin vaatimuksiin tehokkaasti yhdistämällä ulkoistamista, pilvipalvelupohjaisia tietoturvaratkaisuja ja kohdennettuja sisäisiä aloitteita.
Tietoturvaviitekehykset, kuten NIST:n kyberturvallisuusviitekehys, tarjoavat jäsenneltyä ohjausta, joka voidaan sovittaa organisaation kokoon ja monimutkaisuuteen.
Vastaavasti pilvipalveluntarjoajat tarjoavat yhä kehittyneempiä tietoturvatyökaluja, jotka vaativat minimaalista teknistä asiantuntemusta käyttöönotossa.
Jokaiselle pk-yritykselle, joka operoi internetissä näkyviä ja käytettäviä palveluita tai sisäisiä työkaluja – olivatpa ne tekoälypohjaisia tai eivät – kyberturvallisuuden tulee olla jatkuva prioriteetti.
Mutta eihän minulla ole arkaluontoista tietoa?
Tiesitkö, että yleisen tietosuoja-asetuksen alaisuuteen kuuluu kaikki henkilöihin liittyvä tieto. Jos sinulla on asiakkaita ja/tai työntekijöitä, niin silloin sinulla on myös tietosuojaasetuksen alaista arkaluontoista tietoa.
Tämä sisältää tyypillisesti yhdistelmän henkilöstökoulutusta, jäsenneltyjä tietoturvatarkistuslistoja, parhaiden koodauskäytäntöjen noudattamista, kyberturvallisuusviitekehysten ja erikoisohjelmistojen käyttöä sekä säännöllisiä auditointeja ja prosessikatselmuksia.
Rajallisin teknisin resurssein toimivat organisaatiot voivat vastata näihin vaatimuksiin tehokkaasti yhdistämällä ulkoistamista, pilvipalvelupohjaisia tietoturvaratkaisuja ja kohdennettuja sisäisiä aloitteita.
Tietoturvaviitekehykset, kuten NIST:n kyberturvallisuusviitekehys, tarjoavat jäsenneltyä ohjausta, joka voidaan sovittaa organisaation kokoon ja monimutkaisuuteen. Vastaavasti pilvipalveluntarjoajat tarjoavat yhä kehittyneempiä tietoturvatyökaluja, jotka vaativat minimaalista teknistä asiantuntemusta käyttöönotossa.
Tekoäly itsessään näyttelee kriittistä roolia sekä kyberturvallisuuden vahvistamisessa että uhkaamisessa. Tekoälyyn liittyvien kehitysprojektien tietoturvariskien hallinta tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa kalliiden yllätysten välttämiseksi myöhemmissä käyttöönottovaiheissa.
Tämä ”security by design” -lähestymistapa integroi suojatoimet koko kehityselinkaaren ajaksi sen sijaan, että niitä yritettäisiin lisätä jälkikäteen. Tämä on tyypillisesti paitsi tehokkaampi myös taloudellisempi vaihtoehto.
Samaan aikaan pahantahtoiset toimijat käyttävät tekoälyä yhä kehittyneempien kyberhyökkäysten luomiseen, kun taas kyberturvallisuustyökalut hyödyntävät tekoälyä uhkien havaitsemisessa ja neutraloimisessa tehokkaammin.
Teknologinen kilpavarustelu tekee jatkuvasta tietoturvatietoisuudesta erityisen tärkeää tekoälyratkaisuja toteuttaville organisaatioille. Sekä tekoälyteknologioiden suojakykyjen että mahdollisten haavoittuvuuksien ymmärtäminen auttaa organisaatioita tekemään tietoisia päätöksiä niiden käyttöönotosta ja suojaamisesta.
Merkitys korostuu tekoälyn myötä
Kyberuhkien lisääntyessä integraatioiden tietoturva on noussut yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi jokaisessa yrityksessä. API-rajapintojen käyttö arkaluonteisten tietojen käsittelyssä on kasvanut, mikä tekee näiden yhteyksien suojaamisesta kriittistä.
Integraatio-ongelmat tai tietomurrot voivat aiheuttaa merkittäviä operatiivisia häiriöitä. Uudet säädökset, kuten NIS2 ja DORA, lisäävät vaatimustenmukaisuuden painetta. Niiden myötä yritysten odotetaan kiinnittävän yhä enemmän huomiota tietoturvaan suojautuakseen kyberuhkilta ja varmistaakseen säädösten noudattamisen.¨
Integraatio- ja tietoturvatiimit joutuvat usein pohtimaan:
- Ovatko integraatiototeutuksemme ja -alustamme turvallisia?
- Noudattavatko kehittäjät turvallisia käytäntöjä?
- Ovatko toimintamallimme vaatimuksenmukaisia?
Pohdi hetki, miten yrityksessänne on pyritty vastaamaan edellä mainittuihin kysymyksiin? Ymmärrätkö, mitä ne tarkoittavat? Entä ovatko tietonne vaatimuksista ajankohtaiset?
Tyypillisimmät vahvistamista kaipaavat osa-alueet:
Vaikka useimmat pk-yritykset tunnistavat jo tänä päivänä riskit, monet tarvitsevat yhä apua niiden systemaattiseen käsittelyyn. Tyypillisimmät vahvistamista kaipaavat osa-alueet yrityksissä ovat:
- Integraatioalustojen koventaminen
- Turvallisten kehitys- ja käyttöönottokäytäntöjen varmistaminen
- Lokituksen toteuttaminen proaktiiviseen uhkien havaitsemiseen
- Integraatioiden tietoturvan hallintamallien selkeyttäminen
Suosituksemme toimenpiteiksi:
Vahvistamalla integraatioiden ja API-rajapintojen luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta pk-yritykset voivat vastata tehokkaammin kehittyviin kyberuhkiin. Kyberturvariskien lisääntyessä myötä integraatioiden tietoturvakäytäntöjen arviointi ja vahvistaminen on välttämätöntä – ja sitä tulisi tehdä kaiken aikaa.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts