Kansainvälinen osaajapako uhkaa Suomea – mutta ratkaisu on käden ulottuvilla
Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten kysely paljastaa huolestuttavia lukuja kansainvälisten osaajien lähdöstä. Suomi voi kuitenkin kääntää tilanteen edukseen, sillä työkalut ovat jo olemassa.
Teksti: Martti Asikainen (konekäännös) 1.9.2025 Kuva: Adobe Stock Photos
Suomi on tärkeässä risteyksessä. Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten TEK:n tuorein kysely paljastaa, että kansainvälisten teknologia-asiantuntijoiden halu pysyä maassa on pudonnut 54 prosentista 47 prosenttiin vain vuodessa. Luvut eivät ole imartelevia, mutta ne eivät kerro pelkästään ongelmasta – ne osoittavat myös tien eteenpäin.
Esteet ovat konkreettisia ja kalliita. Kielitaitovaatimukset luovat välittömiä esteitä, kun taas ammatillisten verkostojen puute jättää osaavat tulokkaat eristyneiksi. Pahinta on, että Suomen maahanmuuttopolitiikka pakottaa kansainväliset työntekijät epävarmaan kolmen–kuuden kuukauden työnhakuaikaan työpaikan menettämisen jälkeen. Tämä luo epävarmuutta, joka ajaa pois juuri sitä osaamista, jota Suomi tarvitsisi eniten.
Nykyinen maahanmuuttolainsäädäntö luo tarpeetonta ahdistusta, joka heikentää sekä tuottavuutta että pitkäjänteistä suunnittelua. Kun työpaikka menetetään, maasta poistamisen uhka roikkuu kolmen–kuuden kuukauden ajan uuden työpaikan löytämisen takana. Haasteiden alla piilee kuitenkin mahdollisuus.
Suomella on ainutlaatuisia rakenteellisia etuja, jotka strategisen panostuksen myötä voisivat tukkia osaajapaon ja nostaa maan Euroopan integraation kärkeen. Mahdollisesti jo vuosien, ei vuosikymmenten kuluessa.
Kaikki lähtee poliittisista uudistuksista
Tekniikan Akateemiset TEK:n yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela on hahmotellut tiekartan osaajapakoon. Nokelan mukaan ulkomaalaisten osaajien merkitys Suomen tarinassa tulee tunnustaa, työnhausta on tehtävä tasa-arvoisempaa ja kansainvälisille ammattilaisille tulee luoda omistettuja tukipalveluja.
– Integroitumista Suomeen pitää helpottaa, suomen kielen taitovaatimuksia tulee keventää tehtävissä, joissa englanti riittää, ja työttömyydestä rankaisemisen sijaan on tarjottava tukea työllistymiseen. Lisäksi kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee lisätä merkittävästi, hän tiivistää.
Nämä eivät ole vain maahanmuuttouudistuksia, vaan talouskehittämisstrategioita. Kun kansainväliset asiantuntijat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tuetuksi, he investoivat syvemmin suomalaiseen uraansa, perustavat yrityksiä ja toimivat siltana suomalaisen innovaation ja globaalien markkinoiden välillä.
Kaupungit kuten Tampere ja Turku kokeilevat jo kansainvälisille asukkaille suunnattuja erikoispalveluja, mutta mahdollisuudet ulottuvat paljon pidemmälle. Erikoistuneet integraatiokeskukset voisivat yhdistää kielenoppimisen ammatilliseen verkostoitumiseen.
Mentorointiohjelmat yhdistäisivät kansainvälisiä asiantuntijoita kokeneisiin suomalaisiin kollegoihin. Byrokraattiset prosessit voitaisiin suunnitella ajatellen niitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Nämä aloitteet maksaisivat suhteellisen vähän, mutta voisivat merkittävästi parantaa sekä maassa pysymistä että integraatiotuloksia.
Yritysmaailma avainasemassa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa korostaa käytännön toimia: käännösteknologian tarjoamista, suomen kielen opiskelua työaikana, byrokratiaviidakossa tukemista, mentorijärjestelmiä sekä työpaikan sosiaalisten verkostojen vahvistamista.
– Ammattijärjestöt osaavat opastaa ulkomaalaisia osaajia suomalaiseen työelämään ja avata työelämän käytäntöjä ja sääntöjä. Yhdessä työnantajien kanssa ammattijärjestöt voisivat toteuttaa käytännön toimia kuten suomen kielen kursseja, hän ehdottaa.
Monet edelläkävijäyritykset toteuttavat jo näitä lähestymistapoja vaikuttavin tuloksin. Avain on menestyvien käytäntöjen laajentaminen eri toimialoille. Suomen vahvuus digitaalisessa innovaatiossa tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia integraatiohaasteiden ratkaisemiseen. Tekoälypohjaiset käännöstyökalut voisivat poistaa kieliesteitä monissa työympäristöissä.
Digitaaliset alustat voisivat yhdistää kansainvälisiä ammattilaisia mentoreihin ja ammatillisiin verkostoihin. Sillä eikö maa, joka antoi maailmalle Nokian ja lukuisia ohjelmistoinnovaatioita, ole täydellisessä asemassa kehittämään myös maailman edistyneimmän digitaalisen integraatioekosysteemin?
Eri alueet voisivat kehittää omiin vahvuuksiinsa perustuvia erikoislähestymistapoja. Helsinki voisi keskittyä startup-ekosysteemin integraatioon, Oulu teknologiatutkimuksen ja -yhteistyön kehittämiseen, Turku biotieteisiin ja Tampere insinööriosaamisen mentoroinnin edelläkävijäksi.
Tällainen erikoistuminen tarjoaisi kansainvälisille asiantuntijoille mahdollisuuden valita ammatillisia tavoitteitaan parhaiten tukevia sijainteja.
Yksityinen sektori avainroolissa
Maakuntien strateginen erikoistuminen voisi tuoda merkittäviä etuja kansainvälisten asiantuntijoiden integrointiin.
Eri alueet voisivat kehittää omiin vahvuuksiinsa perustuvia erikoislähestymistapoja. Helsinki voisi keskittyä startup-ekosysteemin integraatioon, Oulu teknologiatutkimuksen ja -yhteistyön kehittämiseen, Turku biotieteisiin ja Tampere insinööriosaamisen mentoroinnin edelläkävijäksi.
Tällainen alueellinen erikoistuminen tarjoaisi kansainvälisille asiantuntijoille mahdollisuuden valita ammatillisia tavoitteitaan parhaiten tukevia sijainteja. Samalla varmistettaisiin, että onnistuneita integraatiomalleja kehitetään ja hiotaan tasapuolisesti eri puolilla Suomea.
TEK:n ja Insinööriliiton vuosittaiset kyselyt muodostavat erinomaisen perustan evidenssipohjaiselle politiikan kehittämiselle. Seuraamalla keskeisiä mittareita, kuten työllisyysasteita, integraatiotyytyväisyyttä ja ammatillisen kehittymisen tuloksia, Suomi voi jatkuvasti parantaa lähestymistapaansa.
Menestystä tulisi arvioida laajasti paitsi maassa pysyvyydellä, myös kansainvälisten asiantuntijoiden konkreettisilla panoksilla suomalaiseen innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen ja globaaliin kilpailukykyyn.
Suomella on merkittäviä luonnollisia etuja, joita monilta kilpailijamaalta puuttuu: erinomaiset koulutusjärjestelmät, vahva oikeusvaltio, korkea ympäristönlaatu sekä syvään juurtunut innovaatio- ja tasa-arvokulttuuri. Keskeinen haaste on varmistaa, että kansainväliset asiantuntijat pääsevät hyödyntämään näitä vahvuuksia ja voivat myötävaikuttaa niiden kehittämiseen sen sijaan, että tarpeettomat esteet hidastavat heidän integraatiotaan.
Vaikka Ruotsi ja Tanska tarjoavat hyödyllisiä malleja, Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus ohittaa ne kehittämällä Euroopan kattavin ja evidenssiperustaisin lähestymistapa kansainvälisen osaamisen integraatioon.
Kriisistä mahdollisuudeksi
TEK:n ja Insinööriliiton vuosittaiset kyselyt muodostavat erinomaisen perustan evidenssipohjaiselle politiikan kehittämiselle. Seuraamalla keskeisiä mittareita, kuten työllisyysasteita, integraatiotyytyväisyyttä ja ammatillisen kehittymisen tuloksia, Suomi voi jatkuvasti parantaa lähestymistapaansa.
Integraation menestystä tulisi arvioida laajasti eri mittareilla. Paitsi maassa pysyvyydellä, myös kansainvälisten asiantuntijoiden konkreettisilla panoksilla suomalaiseen innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen ja globaaliin kilpailukykyyn. Suomella on merkittäviä luonnollisia etuja, joita monilta kilpailijamaalta puuttuu, kuten erinomaiset koulutusjärjestelmät, vahva oikeusvaltio, korkea ympäristönlaatu sekä syvään juurtunut innovaatio- ja tasa-arvokulttuuri.
Keskeinen haaste on varmistaa, että kansainväliset asiantuntijat pääsevät hyödyntämään näitä vahvuuksia ja voivat myötävaikuttaa niiden kehittämiseen sen sijaan, että tarpeettomat esteet hidastavat heidän integraatiotaan. Vaikka Ruotsi ja Tanska tarjoavat hyödyllisiä malleja, Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus ohittaa ne kehittämällä Euroopan kattavin ja evidenssiperustaisin lähestymistapa kansainvälisen osaamisen integraatioon.
Kyselyssä paljastunut tyytyväisyyden lasku voi merkitä joko noidankehän alkua tai muutosvoimaa vapauttavan parantamisen katalyyttiä. Tarvittavat toimenpiteet ovat konkreettisia ja toteutettavissa. Valinta on Suomen päättäjien käsissä, hallituksessa, liike-elämässä, kunnissa ja kansalaisyhteiskunnassa.
Poliittisilla uudistuksilla voidaan poistaa integraatiota jarruttavia toimia, kunnallisella innovaatiolla kehittää integraatiopalveluja ja yritysmaailman parhaita käytäntöjä levittämällä luoda teknologiapohjaisia ratkaisuja. Tärkeintä on kuitenkin ajattelutavan muutos. Suomessa on siirryttävä pois siitä, että kansainväliset asiantuntijat nähdään väliaikaisina vierailijoina. Sen sijaan heidät on tunnustettava pitkäaikaisina suomalaisina yhteiskunnan jäseninä.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts