Komissio hakee uutta suuntaa tekoälyn läpinäkyvyydelle – tavoitteena laittaa synteettiset sisällöt kuriin
Tekoälyn kehittyessä yhä inhimillisemmäksi EU-komissio pyrkii luomaan säännöstöä ennen kuin sen tuottama sisältö horjuttaa kansalaisten luottamusta demokratiaan ja mediaan.
Teksti Martti Asikainen, 10.9.2025 | Kuva on luotu tekoälyllä
Kuvittele selaavasi sosiaalista mediaa, kun syötteeseesi ilmestyy täydellisesti toteutettu video maailmanjohtajasta julistamassa sotaa tai poliittisesti arveluttavia lausuntoja. Ääni on napakka, ilmeet vakuuttavia ja tausta aito. Paitsi että mitään tällaista ei koskaan tapahtunut.
Tämä skenaario ei ole tulevaisuuden uhkakuva – se on jo todellisuutta. Elämme aikaa, jolloin tekoäly luo niin uskottavia vääristelyitä, että totuuden ja valheen erottaminen on käynyt lähes mahdottomaksi tavalliselle katsojalle. Tilanne huolestuttaa syvästi päättäjiä aina Brysselistä Washingtoniin.
Euroopan komissio käynnisti laajan kuulemisen tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyyssääntöjen laatimiseksi. Tavoitteena on toimia ennen kuin deepfaket tuhoavat lopullisesti kykymme erottaa todellisuus fiktiosta.
Neljän viikon kuulemisessa ovat mukana niin teknologiajättiläiset, kansalaisjärjestöt kuin alan asiantuntijatkin, jotka kaikki pitävät sitä merkittävimpänä yrityksenä säännellä tekoälyn hallitsematonta kehitystä.
Kun koneista tulee ihmisiä
Panokset eivät voisi olla paljoa suuremmat. Tekoälyjärjestelmät mahdollistavat jo nyt disinformaation ja manipulaation sekä petoksen ja identiteettivarkaudet mittakaavassa, joka tekee perinteisestä propagandasta vanhanaikaista ja tehotonta.
Siinä missä ennen vakuuttavan väärennetyn sisällön luominen vaati Hollywoodin tasoisia budjetteja, niin nykyään peräkammarista käsin kannettavallaan operoiva teinikin kykenee luomaan uskottavia ja luonnollisia deepfake-videoita, jotka huijaisivat lähes kenet tahansa.
Komissio ei suinkaan vähättele uhkaa. Kuulemisasiakirja muistuttaa dystooppista elokuvaa ihmisinä esiintyvine chatboteineen, tunteita ilman suostumusta skannaavine tekoälyjärjestelmineen ja synteettisine sisältöineen, jotka tulvivat nettiin nopeammin kuin faktantarkistajat ehtivät kissaa sanoa.
Komission mukaan kehittyneiden tekoälyjärjestelmien yleistyminen ja parantuva kyky tuottaa monenlaista sisältöä vaikeuttaa tekoälysisällön erottamista ihmisen tuottamasta sisällöstä.
Taidetta ja läpinäkyvyyttä
Kriisin keskellä kuvaan astuu tekoälylainsäädännön 50. artikla, joka on EU:n vastaus digitaalisen petoksen kriisiin. Tekoälylainsäädännön astuessa täyteen voimaansa elokuussa 2026 säännökset muuttavat perusteellisesti suhtautumistamme ja interaktiotamme tekoälyn kanssa.
Sen myötä yritysten on kerrottava käyttäjille, milloin he keskustelevat botin kanssa ihmisen sijaan, ellei asia ole itsestään selvä. Tekoälyn tuottama sisältö puolestaan on varustettava digitaalisilla vesileimoilla, jotka ovat kuin teknologisia ”Made in China” -tarroja. Myös tunne- ja biometrijärjestelmistä on ilmoitettava erikseen.
Säännökset muistuttavat digitaalisia perusoikeuksia aikakaudella, jolloin algoritmit tuntevat meidät paremmin kuin me itse. Mutta samalla tässä piilee ongelma. Nimittäin sen määrittely, mikä on selvästi tekoälyn tuottamaa, muuttuu yhä vaikeammaksi järjestelmien kehittyessä. Se on kuin yrittäisi pidätellä vettä siivilässä.
On myös mielenkiintoista seurata, miten säännökset löytävät tasapainon läpinäkyvyyden ja taiteellisen vapauden välillä. Kenties selkeästi luovissa teoksissa käytetyt deepfaket saavat erityiskohtelun. Kuvittele vaikkapa historiallista draamaa, jossa edesmenneet näyttelijät esiintyvät elävien rinnalla. Katsojilla on oikeus tietää totuus, mutta sen on tapahduttava tavalla, joka ei riko elokuvakokemusta.
Tämä hienovarainen tasapainoilu byrokratian ja luovuuden välillä heijastaa laajempaa eurooppalaista filosofiaa, jonka mukaan innovaation ei pidä koskaan tulla demokratian kustannuksella, mutta myöskään sääntely ei saa kuristaa luovuutta kuoliaaksi.
Race Against the Machine
EU:n tekoälylainsäädäntö edustaa maailman ensimmäistä kattavaa tekoälyn sääntelykehystä, joka tekee EU:sta tahattoman pioneeriroolin muulle maailmalle. Tästä syystä myös Piilaaksossa seurataan silmä kovana brysselin mahdollisia globaaleja standardeja, jotka voivat joko ratkaista tai romuttaa liiketoimintamalleja.
Kuulemisen tulokset tulevat todennäköisesti heijastumaan kauas Euroopan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle, sillä tyypillisesti kun EU aivastaa, niin monikansalliset teknologiayritykset saavat flunssan. Tämän olemme nähneet jo EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) kohdalla.
Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Miten säädellä teknologiaa, joka kehittyy nopeampaa kuin lakeja ehditään laatimaan tai säätämään? Kun EU:n tekoälyasetus astuu vuonna 2026 täyteen voimaansa, niin voi hyvinkin olla, että tämän päivän huipputeknologia on jo antiikkia.
Tällä hetkellä komissio etsii konkreettista, tarkkaa ja tiivistä palautetta, mukaan lukien tosielämän käyttötapauksia ja käytännön esimerkkejä kaikilta halukkailta. Vastaukset muovaavat paitsi EU:n politiikkaa, myös ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen tulevaisuutta maailmanlaajuisesti.
Julkinen kuuleminen on avoinna lokakuun 2. päivään saakka. Lisää tietoa kommentoinnista ja kyselyn tavoitteista löydät Euroopan komission verkkosivuilta.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts