Euroopan komissio pyrkii rakentamaan oman eurooppalaisen tekoälyekosysteemin, joka vähentäisi vanhan mantereen riippuvuutta suurvaltojen tekoälypalveluista.
Teksti Martti Asikainen, 6.10.2025 | Kuva Adobe Stock Photos
Euroopan komissio valmistautuu julkistamaan laajan tekoälystrategian, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n teknologista itsemääräämisoikeutta ja vähentää unionin riippuvuutta yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista tekoälyjärjestelmistä.
Apply AI -strategia merkitsee merkittävää muutosta Brysselin lähestymistavassa maailmanlaajuiseen tekoälykilpailuun. Aloitteen tarkoituksena on edistää eurooppalaisia tekoälyratkaisuja kriittisillä aloilla kuten terveydenhuollossa, puolustuksessa ja teollisuudessa.
Yhdysvaltalaisen Financial Timesin näkemien strategialuonnosten mukaan ulkomainen riippuvuus tekoälyteknologioiden perusrakenteista, kuten esimerkiksi tekoälyjärjestelmien kehittämiseen, opettamiseen ja ylläpitoon tarvittavista ohjelmistoista ja laitteistoista, voidaan kääntää aseeksi.
Kriisitilanteessa niin vieraat valtiot kuin muutkin toimijat voisivat käyttää riippuvuutta hyväkseen, mikä aiheuttaa vakavia riskejä EU:n toimintakyvylle ja sen toimitusketjuille.
Euroopan komissio on laatinut kunnianhimoisen suunnitelman tekoälyn hyödyntämiseksi useilla keskeisillä aloilla. Strategia keskittyy muun muassa tekoälyavusteiseen potilasdiagnostiikkaan ja sairaaloiden hallintaan, puolustuksen johtamisjärjestelmiin, teollisuuden automaatioon sekä avaruusohjelmien tekoälymalleihin.
Komissio pyrkii myös laajentamaan tekoälyn käyttöä julkishallinnossa parantaakseen kansalaisille tarjottavien palvelujen laatua. Strategia ei kuitenkaan sivuuta haasteita. Asiakirjoissa tunnistetaan selkeitä riskejä erityisesti kielimallien koulutukseen ja ohjelmistojen käyttöönottoon liittyvän mahdollisen väärinkäytön osalta.
Rahoituksen osalta komissio aikoo koota miljardin euron paketin nykyisistä EU:n rahoitusohjelmista ja täydentää sitä houkuttelemalla lisäinvestointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Esitys strategiasta tulee aikana, jolloin EU joutuu jo valmiiksi tasapainoilemaan kunnianhimoisen tekoälysäädöksensä sekä liiallisen, innovaatioita tukahduttavan sääntelyn kanssa. Elokuusta 2024 lähtien porrastetusti voimaan astuva säädös asettaa runsaasti rajoja tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille.
Euroopan teknologisesta jälkeenjääneisyydestä kasvanut turhautuminen sai lähes sata alan johtajaa, mukaan lukien Airbusin ja Dassault Systèmesin edustajat, allekirjoittamaan maaliskuussa avoimen kirjeen, jossa vaadittiin päättäväisiä investointeja eurooppalaisiin teknologiavalmiuksiin.
Strategia rakentuu olemassa oleville aloitteille, kuten tekoälytehtaille ja tekoälyjättiläislaitoksille. Komissio aikoo käynnistää myöhemmin tänä vuonna virallisen haun tekoälyjättiläislaitoksille, jotka erikoistuvat erittäin suurten kielimallien harjoittamiseen.
Suunnitelman ajoitus kertoo EU:n kasvavasta huolesta teknologisista riippuvuussuhteista. Bidenin hallinnon tammikuussa antamat tekoälyn vientiä koskevat rajoitukset rajoittivat merkittävästi sitä, miten lähes puolet Euroopan maista voi hyödyntää Yhdysvalloista tuotavia prosessoreita.
Haaste on mittava: tällä hetkellä vain 13,5 prosenttia EU:n yrityksistä käyttää tekoälyä. Komissio suunnittelee strategian asteittaista toimeenpanoa sen virallisen julkistamisen jälkeen, ja toteutuksen onnistuminen riippuu pitkälti jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin sitoutumisesta.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts